J ATKOTUTKIMUSAIHEET

Tässä tutkimuksessa selvitin, miten luokanopettajat kokevat roolinsa kolmiportaisessa tuessa. Tutkimus tehtiin siinä vaiheessa, kun kolmiportaisen tukimallin käytänteet olivat vasta rantautuneet perusopetuksen kentälle ja opettajat vasta harjoittelivat näiden käytänteiden toteuttamista jokapäiväisessä arjessa. Nyt olisi mielenkiintoista tutkia, ovatko kolmiportaisen tuen käytänteet muodostuneet jo luontevaksi osaksi opettajan työtä vai vieläkö osa kokee olevansa osaamattomia toteuttamaan näitä käytänteitä.

Opettajien työhyvinvointi ja työssä jaksamattomuus tulee varmasti olemaan vielä esillä, mutta tutkimusta voisi enemmän kohdentaa työn imu -käsitteen suuntaan.

Näin myös työssä jaksavien ja työstä nauttivien ääni saataisiin enemmän esille ja opettajien työhyvinvoinnin kuvaa samalla nostettua positiivisempaan suuntaan.

LÄHTEET

Blomberg, S. 2008. Noviisiopettajana peruskoulussa. Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 291.

Luettu 16.10.2015, saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20025/noviisio.pdf?

sequence=1

Burisch, M. 2002. A longitudinal study of burnout: the relative importance of dispositions and experiences. Work and stress, 16, 117.

Day, C., Kington, A., Stobart, G. & Sammons, P. 2006. The personal and professional selves of teachers: Stable and unstable identities. British Educational Research Journal, 32, 601–616.

Eskola, J. & Vastamäki, J. 2001. Teemahaastattelu: Opit ja opetukssa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I.

Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle.

Jyväskylä: PS-kustannus, 2442.

Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:

Vastapaino.

Feldt, T., Mäkikangas, A. & Kokko, K. 2008. Työhyvinvoinnin yksilöllisyys.

Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 7593.

Forma, P., Saari, P., Tuomi, T. &Väänänen, J. 2008. Mainettaan parempi kuntatyö? Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 1/2008. Helsinki:

Kuntien eläkevakuutus.

Gaad, E. 2004. Cross-cultural perspectives on the effect of cultural attitudes towards inclusion for children with intellectual disabilities.

International Journal of Inclusive Education, 8, 311–328.

Glizzard, J. 2011. Perceptions of the barriers to effective inclusion in one primary school: voices of teachers and teaching assistants. British Journal of Learning Support, 26 (2), 5663.

Hakalehto-Wainio, S. 2012. Oppilaan oikeudet opetustoimessa. Hämeenlinna:

Kariston Kirjapaino Oy.

Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 27.

Helsinki: Työterveyslaitos.

Hakanen, J. 2006. Opettajien työn imu ja työuupumus. Teoksessa M. Perkiö-Mäkelä, N. Nevala & V. Laine (toim.), Hyvä koulu. Helsinki:

Työterveyslaitos, 2942.

Hastings, R. & Bham, M. 2003. The relationship between student behaviour patterns and teacher burnout. School Psychology International, 24, 115–127.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. 15.17. painos.

Helsinki: Tammi.

Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginen ennakointi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 2/2006, 162173.

Häkkinen, K. 1996. Fenomenografisen tutkimuksen juuria etsimässä. Teoreettinen katsaus fenomenografisen tutkimuksen lähtökohtiin. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Opetuksen perusteita ja käytänteitä 21.

Ikonen, O. & Virtanen, P. 2007. Johdanto. Teoksessa O. Ikonen & P. Virtanen (toim.), Erilainen oppija – yhteiseen kouluun. Jyväskylä: PS-kustannus, 1324.

Kauppi, T. & Pörhölä, M. 2009. Harrassment experienced by school teachers from students: A review of the literature. Teoksessa T.A. Kinney &

M. Pörhölä (toim.) Anti- and prosocial communication: Theories, methods and applications. New Yor: Peter Lang Pblishing.

Kauppi, T. & Pörhölä, M. 2010. Peruskoulun opettajat oppilaidensa kiusaamina:

kiusaamisen muodot, kohteena olevat opettajat ja kiusaavat oppilaat.

Työelämän tutkimus, 8 (2), 131144.

Kauppinen, T., Hanhela, T., Kandolin I., Karjalainen, A., Kasvio, A., Perkiö-Mäkelä, M., Pirha E., Toikkanen, J. & Viluksela M. 2010. Työ ja terveys Suomessa 2009. Helsinki: Työterveyslaitos.

Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M., Saalo, A., Toikkanen, J., Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M. & Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa 2012. Helsinki: Työterveyslaitos.

Kinnunen, U. & Feldt, T. 2008. Hyvinvointi työssä. Teoksessa U. Kinnunen, T.

Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 1337.

Kinnunen, U. & Hätinen, M. 2008. Työuupumus ja jaksaminen työelämässä.

Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus, 3855.

Krokfors, L. 2005. Vaikuttajaopettaja – Eettinen ja kriittinen päätöksentekijä.

Teoksessa O. Luukkainen & R. Valli (toim.) Kaksitoista teesiä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus, 6778.

Kykyri, V.-L. 2007. Yksilösuorituksista kohti yhteispeliä. Teoksessa P. Johnson (toim.) Suuntana yhtenäinen perusopetus. Uutta koulukulttuuria etsimässä. Jyväskylä: PS-kustannus, 105141.

Laatikainen, P. 2011. Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Launis, K. & Koli, A. 2005. Opettajien työhyvinvointi muutoksessa. Työ ja ihminen 19:3, 350–366.

Marjala, P. 2009. Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina – narratiivinen arvointitutkimus. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 315. Oulu: Oulu university press.

Moberg, S. 2001. Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta. Teoksessa P.

Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita (toim.) Inkluusion haaste koululle. Jyväskylä: PS-kustannus, 8295.

Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. &

Vehmas, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY.

Naukkarinen, A. & Ladonlahti, T. 2001. Sitoutuminen, joustavat resurssit ja yhteistyö – välineitä kaikille yhteiseen kouluun. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita (toim.) Inkluusion haaste koululle.

Jyväskylä: PS-kustannus, 96124.

Nevalainen, V. & Nieminen, A. 2010. Opettajan psykologia. Helsinki:Edita.

Nieminen, T. 2006. Työnohjaus koulutyön tukena. Teoksessa M. Perkiö-Mäkelä, N. Nevala & V. Laine (toim.) Hyvä koulu. Helsinki:

Työterveyslaitos.

Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuu:

Joensuun yliopistopaino.

Nummelin, T. 2008. Stressi haastaa työkyvyn. Varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna. Helsinki: WSOYpro.

Opetushallitus. 2011. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010. Määräykset ja ohjeet 2011: 20. Tampere:

Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy.

Opetusministeriö. 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvennyksiä 2007:47. Luettu 3.12.2013, saatavissa:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Erityisopetuksen_strategi a.html

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2011. Selvitys opettajankoulutuksesta. 14.11.2011.

Luettu 15.10.2015, saatavissa:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/ammattiko rkeakoulutus/opiskelu_ja_tutkinnot/Selvitys_opettajankoulutuksesta _14112011.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2012. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen 2007-2011. Kehittävän arvioinnin loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:5.

Perkiö-Mäkelä, M. 2006. Ergonomia opetustyössä. Teoksessa M. Perkiö-Mäkelä, N. Nevala & V. Laine (toim.) Hyvä koulu. Helsinki:

Työterveyslaitos.

Rasku, A. & Kinnunen, U. 2003. Job conditions and wellness among Finnish upper secondary school teachers. Psychology and Health, 8, 441456.

Rutonen, M. 2014. Jaksaminen kovilla. Opettaja 107(6), 12–16.

Sala, E. 2008. Ääniergonomia opetustyössä. Teoksessa M. Perkiö-Mäkelä, N.

Nevala & V. Laine (toim.) Hyvä koulu. Helsinki: Työterveyslaitos.

Salo, U.-M. 2005. Ankarat silkkaa hyvyyttään. Suomalainen opettajuus. Helsinki:

WSOY.

Salovaara, R. & Honkonen T. 2013. Voi hyvin, opettaja! Jyväskylä: PS-kustannus.

Sarlin, H.-M. & Koivula P. 2012. Opiskelun tuen järjestäminen käytännössä.

Teoksessa O. Ikonen & A. Krogerus (toim.) Ainutkertainen oppija.

Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 2440.

Savolainen A. 2002. Koulu työpaikkana. Tampereen yliopisto.

Schaufeli, W. & Janczur, B. 1994. Burnout among nurses: A Polish-Dutch comparison. Journal of Cross Cultural Psychology, 25, 95113.

Skaalvik, E. M. & Skaalvik, S. 2007. Dimensions of teacher self-efficacy and relations with strain factors, perceived collective teacher efficacy, and teacher burnout. Journal of Educational Psychology, 99, 611–

625.

Syrjälä, L., Estola, E. & Uitto, M. 2006. Koulu-uudistukset ja muutos opettajien kertomuksissa. Teoksessa A. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.)

Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 3148.

Syrjäläinen, E. 2002. Eikö opettaja saisi jo opettaa? Koulun kehittämisen paradoksi ja opettajan työuupumus. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Tampere: Juvenes-Print – Tampereen yliopistopaino Oy.

Takala, M. 2010. Tuen eri muodot perusopetuksessa. Teoksessa M. Takala (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2133.

Tapaninen, R. 2006. Koulurakennuksen vaikutus hyvinvointiin opetustyössä.

Teoksessa M. Perkiö-Mäkelä, N. Nevala & V. Laine (toim.) Hyvä koulu. Helsinki: Työterveyslaitos.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2012. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 9.

uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Uusikylä, K. 2006. Hyvä, paha opettaja. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy.

Välijärvi, J. 2005. Muutoksen kohtaaminen opettajan työssä. Teoksessa O.

Luukkainen & R. Valli (toim.) Kaksitoista teesiä opettajalle.

Jyväskylä: PS-kustannus, 105120.

Välijärvi, J. 2006. Kansankynttilästä tietotyön ammattilaiseksi. Teoksessa A.

Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppinen.

Jyväskylä yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 926.

Väyrynen, S. 2001. Miten opitaan elämään yhdessä – inkluusion monet kasvot.

Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita (toim.) Inkluusion haaste koululle. Jyväskylä: PS-kustannus. 12–29.

Wedell, K. 2005. Dilemmas in the quest for inclusion. British Journal of Special Education, 32, 3–11.

LIITTEET

Liite 1: Haastattelun teemat

Alkujutustelu

Taustatietojen kartoitus

- Kuinka kauan olet toiminut opettajana?

- Millainen luokka/toimenkuva tällä hetkellä? Onko tehostetun/erityisen tuen päätöksiä oppilailla?

- Onko erityispedagogiikan opintoja tehtynä?

1. Kolmiportaisen tuen myötä tulleet muutokset koulun arkeen

- Miten kolmiportainen tuki näkyy koulun arjessa? Mitä opettaja tekee?

- Miten kolmiportaisen tuen myötä tulleet muutokset näkyvät koulun arjessa?

- Millaisena koet luokanopettajan roolin tuen ensisijaisena antajana?

- Mitä luokanopettajan perustehtävään kuuluu koulussanne?

- Tekisitkö jotain toisin? Muutosehdotuksia?

2. Työssä jaksaminen ETU-oppilaiden kanssa

- Miten koulupäivät yleisesti sujuvat ETU-oppilaiden kanssa?

- Millaisia opetusmenetelmiä käytät ETU-oppilaiden kanssa?

- Vaikuttaako käytetyt työtavat omaan jaksamiseen?

- Miten koulussa yleisesti huomioidaan ETU-oppilaat? Mitä tukea saavat?

- Mitkä asiat vaikuttavat omaan työssä jaksamiseesi positiivisesti tai negatiivisesti?

- Miten jaksat tällä hetkellä työssäsi?

- Mitä keinoja olet käyttänyt / mitä voisit käyttää, jos oman jaksamisen kanssa ilmenee ongelmia? Työnohjaus? Onko saatavilla?

- Miten koet saavasi opettajana tukea koululta? Mitä tukea olet saanut, jos olet tarvinnut?

- Miten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö vaikuttaa jaksamiseen?

- Miten moniammatillisesta yhteistyöstä on saanut apua omaan jaksamiseen?

- Miten luokanopettajien työhyvinvointia tuetaan/huomioidaan koulussa?

Loppuyhteenveto

- Onko vielä jotain mitä haluat tuoda esille omaan työssä jaksamiseen liittyen?

- Palautetta haastattelijalle? 

In document Luokanopettajien käsitykset kolmiportaisesta tuesta ja työssä jaksamisesta (sivua 56-63)