Kuten jo äsken todettiin, tilanne organisaatiossa on muuttunut. Näin ollen osaamisen johtamisen jatkotutkimukselle Merikoskellakin olisi tarvetta. Tehtyjen toimenpitei-den jälkeen voitaisiin tutkia niitoimenpitei-den toteutumista ja vaikutusta organisaatiossa. Esi-merkiksi sitä, kuinka osaamisen johtamisen merkitys tiedostetaan ja kuinka sitä tue-taan. Onko ELBIT Skillsin hyödyntämistä saatu tehostettua? Onko ydinosaamisalu-eet määritelty asiakaslähtöisesti? Mitä mieltä työelämä on Merikosken osaamisesta?
Ovatko toiminnan taloudellisuus ja kannattavuus parantuneet osaamisen johtamisen myötä? Kuinka markkinointi ja osaaminen linkittyvät toisiinsa?
Tutkimus antaa tarpeellista tietoa myös muille koulutusorganisaatioille, etenkin am-matillisille ja erityisoppilaitoksille. Myös Merikosken ylläpitäjä Heli voi saada tämän tutkimuksen ansiosta tietoa organisaation nykytilasta. Olisi mielenkiintoista tehdä samantyyppinen tutkimus myös jollekin toiselle koulutus- tai asiantuntijaorganisaa-tiolle. Merikosken toimintaympäristö yksityisenä oppilaitoksena on kiinnostava. Vas-taava tutkimus voitaisiin tehdä myös jollekin kuntayhtymän alaiselle oppilaitokselle ja verrata näin saatuja tietoja. Samoin tällainen tutkimus soveltuisi esimerkiksi pank-ki- tai vakuutusalalle.
Palveluliiketoiminnassa asiakaslähtöisyys on tärkeää. Näen tämän tutkimuksen anti-na sen, että osaamisen johtamista tarkasteltiin asiakaslähtöisesti ja työelämän tarpeis-ta käsin. Tutkimus antoi uuttarpeis-ta tietoa osaamisen johtarpeis-tamisen merkityksestä liiketoi-minnan kehittämisen kannalta. Tämän valossa myös markkinoinnin ja osaamisen linkittymistä toisiinsa voitaisiin tarkastella.
LÄHTEET
Abell, A. & Oxbrow, N. (2001). Competing with Knowledge: The Information Pro-fessional in the Knowledge Management Age. London: Library Association Publish-ing.
Blackman, D. A. & Henderson, S. (2005). Know ways in knowledge management.
The Learning Organization, 12 (2), 152 - 168.
Chi, L. & Holsapple, C. W. (2005). Understanding computer-mediated interorganiza-tional collaboration: a model and framework. Journal of Knowledge Management, 9 (1), 53 – 75.
Davenport, T. H. & Prusak, L. (1998). Working Knowledge: How Organizations Manage What They Know. Boston: Harvard Business School Press.
Dawson, R. (2000). Developing Knowledge-Based Client Relationships: The Future of Professional Services. Boston: Butterworth Heinemann.
Elbit Oy. Luettu 3.10.2005. http://www.elbit.fi/.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2006). Palvelut 2020 - Osaaminen kansainvälises-sä palveluyhteiskunnassa. Loppuraportti. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2003). Johdatus laadulliseen tutkimukseen (6. p.). Tampe-re: Vastapaino.
Grönroos, C. (2005). Service Management and Marketing: A Customer Relationship Management Approach (2. ed.). Chichester: John Wiley & Sons Ltd.
Grönroos, M. (2003). Mahdollisuuden aika – kohti virtuaalista organisaatiota. Tam-pere: Transatlanta.
Halal, W. E. (2005). Knowledge management: how to foster creation and flow.
Handbook of Business Strategy, 297 – 301.
Hamel, G. (1994). The concept of core competence. Teoksessa Hamel, G. & Heene, A. (toim.). Competence-based Competition. Chichester: John Wiley & Sons, 11 - 33.
Hamel, G. & Prahalad, C. K. (1994). Competing for the Future. Boston: Harvard Business School Press.
Hannula, M., Kukko, M. & Okkonen, J. (2003). Osaamisen ja tietämyksen hallinta suomalaisissa suuryrityksissä. Research Reports 6. Tampere: Tampere University of Technology and University of Tampere.
Hengitysliitto Heli Ry (2005). Henkilöstön kehittämislinjat.
Huotari, M.-L., Hurme, P. & Valkonen, T. (2005). Viestinnästä tietoon: Tiedon luo-minen työyhteisössä. Helsinki: WSOY.
Kirjavainen, P. & Laakso-Manninen, R. (2001). Strategisen osaamisen johtaminen:
Yrityksen tieto ja osaaminen kilpailuedun lähteeksi (2. p.). Helsinki: Edita.
Kohtamäki, M. & Luoto, S. (2002). Innovatiivisuutta etsimässä – tietämyksen johta-misen analyysimenetelmän testaus ABB Työterveyspalveluissa. Teoksessa Virkku-nen, J. (toim.). Osaamisen johtaminen muutoksessa: Ideoita ja kokemuksia toisen sukupolven knowledge managementin kehittelystä. Työelämän kehittämisohjelma, Raportteja 20. Helsinki: Työministeriö, 123 - 136.
Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. (2005). Laadulliset menetelmät kauppa-tieteissä. Tampere: Vastapaino.
Opetushallitus (2006). Koulutusopas 2006: Ammatillinen ja lukiokoulutus sekä va-paa sivistystyö. Luettu 11.9.2006.http://www.oph.fi/koulutusopva-paat/kopas/fi/13.html.
Laakso-Manninen, R. (2003). Henkilöstön kehittämisen integroitu järjestelmä. Teok-sessa Kirjavainen, P., Laakso-Manninen, R., Manka, M.-L. & Troberg, E. Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6. Helsinki: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, 29 - 44.
Lahaie, D. (2005). The impact of corporate memory loss: What happens when a sen-ior executive leaves? Leadership in Health Services, 18 (3), xxxv - xlvii).
Lehtonen, T. J. (2002). Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Acta Universi-tatis Tamperensis 867, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Tampere:
Tampereen yliopistopaino. Väitöskirja.
Malhotra, Y. (2006). Worldwide Impact on Information Technology and Knowledge Management Practices. Luettu 11.9.2006. http://www.brint.com/casestudies.html.
Merikosken ammatillinen koulutuskeskus. Toimintakertomus 2004.
Merikoski. Luettu 21.12.2005. http://www.merikoski.fi/.
Metaxiotis, K., Ergazakis, K. & Psarras, J. (2005). Exploring the world of knowledge management: Agreements and disagreements in the academic/practitioner commu-nity. Journal of Knowledge Management, 9 (2), 6 - 18.
Nonaka, I., Reinmoeller, P. & Senoo, D. (2000). Integrated IT Systems to Capitalize on Market Knowledge. Teoksessa Von Krogh, G., Nonaka, I. & Nishiguchi, T.
(toim.). Knowledge Creation: A Source of Value. New York: Palgrave, 89 - 109.
Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995). The Knowledge-Creating Company: How Japa-nese Companies Create the Dynamics of Innovation. New York: Oxford University Press.
Nonaka, I., Toyama, R. & Konno, N. (2001). SECI, Ba and Leadership: a unified model of dynamic knowledge creation. Teoksessa Nonaka, I. & Teece, D. (toim.).
Managing Industrial Knowledge: Creation, Transfer and Utilization. Thousand Oaks:
SAGE Publications, 13 - 43.
Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). Centre for Educational Research and Innovation (2000). Knowledge Management in the Learn-ing Society. Paris: OECD Publications.
Otala, L. (2002). Oppimisen etu - kilpailukykyä muutoksessa (4. uud. p.). Helsinki:
WSOY.
Polonyi, M. (1966). The Tacid Dimension. London: Routledge and Kegan Paul.
Pulkkinen, L. (2003). Tietämyshallinta ja julkisorganisaatio: Knowledge manage-ment -käsite julkisorganisaatiossa. Tampereen yliopisto, Turvallisuushallinto 6/2003.
Tampere: Tampereen yliopisto, Hallintotieteen laitos.
Rastas, T. & Einola-Pekkinen, V. (2001). Arvoa aineettomasta pääomasta. Helsinki:
Tammi.
Ståhle, P. & Grönroos, M. (1999). Knowledge management – tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä (2. p.). Helsinki: WSOY.
Ståhle, P. & Grönroos, M. (2001). Dynamic Intellectual CapitalTM: Knowledge Man-agement in Theory and Practice. Helsinki: WSOY.
Sydänmaanlakka, P. (2004). Älykäs organisaatio: Tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen (7. p.). Helsinki: Talentum.
Sydänmaanlakka, P. (2003). Intelligent Leadership and Leadership Competencies:
Developing a Leadership Framework for Intelligent Organisations. HUT Industrial Management and Work and Organisational Psychology, Dissertation Series No 4, Helsinki: Helsinki University of Technology, Department of Industrial Engineering and Management. Doctoral dissertation.
Syväjärvi, A. (2005). Inhimillinen pääoma ja informaatioteknologia organisaatiotoi-minnassa sekä strategisessa henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Acta Universitatis Lapponiensis 83, Rovaniemi: Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väi-töskirja.
Troberg, E. (2003). Kohti ihmisintensiivisyyden johtamista. Teoksessa Kirjavainen, P., Laakso-Manninen, R., Manka, M.-L. & Troberg, E. Kehittyvä osaamisen johta-minen. Helian julkaisusarja A:6. Helsinki: Helsingin liiketalouden ammattikorkea-koulu, 45 - 58.
Trott, P. (2002). Innovation Management and New Product Development (2. ed.).
Harlow: Pearson Education.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (1. - 3. p.).
Helsinki: Tammi.
Viitala, R. (2004). Osaamisen johtaminen esimiestyössä (5. p.). Acta Wasaensia 109, Liiketaloustiede 44, Johtaminen ja organisaatiot, Vaasa: Vaasan yliopisto. Väitöskir-ja.
Viitala, R. (2005). Johda osaamista!: Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön.
Helsinki: Inforviestintä.
Von Krogh, G., Ichijo, K. & Nonaka, I. (2000). Enabling Knowledge Creation: How to Unlock the Mystery of Tacit Knowledge and Release the Power of Innovation.
New York: Oxford University Press.
Yih-Tong Sun, P. & Scott, L. J. (2005). An investigation of barriers to knowledge transfer. Journal of Knowledge Management, 9 (2), 75 - 90.
Haastattelut
Heikkinen, Tarja. Haastattelu 16.1.2006 (haastattelijana Terhi Mustakangas). Henki-löstöasiat, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus.
Liite 1
Teemahaastattelurunko
Tiedon johtaminen
Millaisia tietovarantoja hyödynnät osaamisen johtamisessa?
Miten tietovarantojen hyödyntämistä tulisi kehittää tulevaisuudessa?
Osaamisen johtamisen nykytila
Miten osaamisen johtaminen näkyy toiminnassa?
Mitä määrittelisit ydinosaamisalueiksi?
Näkyykö osaamisen johtaminen kaikilla tasoilla?
Mitä hyötyä osaamisen johtamisesta on liiketoiminnan kannalta?
Osaamisen johtamisen kehittäminen
Miten osaamisen johtamista tulisi kehittää tulevaisuudessa?
Miten osaamisen johtaminen palvelisi parhaiten liiketoiminnan kehittämistä?
Mitkä ydinosaamisalueet näet tulevaisuuden menestystekijöinä?
Liite 2
Luettelo haastatteluista
Haastattelu 1. 28.2.2006 klo 9.00 - 10.00 Haastattelu 2. 1.3.2006 klo 10.00 - 11.00 Haastattelu 3. 15.3.2006 klo 10.00 - 10.45 Haastattelu 4. 20.3.2006 klo 14.00 - 14.40 Haastattelu 5. 14.6.2006 klo 13.00 - 13.40