Eduskunnan sähköisiä asiointipalveluita pitäisi saada koko organisaatiotasolla painottumaan Ancaranin (2005) tasomallilla tarkasteltuna enemmän tasoille yksi ja kaksi, mikä käytännössä tarkoittaisi mahdollisuutta hoitaa asioita enemmän itsepalveluna sekä aika- ja paikkariippumattomammin. Tiedon laadullisesta näkö-kulmasta organisaatiolla olisi tähän kaikki edellytykset. Kuten Ancaranin (2005, s.
13.) mallissa on esitetty, ylemmän tason palvelut toimivat tehokkaasti vain, kun alemmilla tasoilla tarjottava tieto on laadukasta.
Ylemmän tason 3 palveluiden osalta tilanne on monimutkaisempi. Osittain siksi, että teknologian käytöstä saatava hyöty on kompleksinen. Kohtuullisen yksinker-tainenkin teknologia voi saada aikaan, että palvelusta saatu hyöty kasvaa eks-ponentiaalisesti, ja toisaalta palveluiden hyöty voi vähentyä, kun teknologinen monimutkaisuus nousee tietylle tasolle. Tietyissä tapauksissa jo sisäisten toimin-tojen uudelleen organisoinnilla ja prosessien tehostamisella saatetaan yltää riittä-vän tuottavaan tulokseen. (Ancaranin 2005, s. 7, 13 - 14.) Edellä esitetyistä syistä esimerkiksi tason 3 tapahtumatyyppisiin palveluihin tehdyt investoinnit pitää tarkastella kriittisesti suhteessa niistä saataviin hyötyihin.
Tutkimusten pohjalta organisaation kannalta keskeistä sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä olisi tunnistaa niiden strateginen merkitys, jotta niiden painoarvo nousisi osana organisaation keskeistä toimintaa. Eduskunnan toiminta organisaationa perustuu lähtökohtaisesti kansanedustajien ja sen muiden asiakkaiden tarpeisiin, joten niiden ymmärtäminen pitäisi johdattaa tekemään oikeita asioita. Organisaationtoimin-taa pitäisi jatkuvasti pyrkiä parantamaan ja kehittämään sen prosesseja. Prosesseja on aloitettu kartoittamaan aktiivisemmin vasta viime vuosina. Anttiroiko on todennut tutkimuksessaan, että julkisella sektorilla haaste prosessien kehittämisessä liittyy niiden tuotteistamiseen. Tähän liittyvää osaamista ei useinkaan ole organisaatioissa riittävästi. (2004, s. 119.)
Prosessien keittämisen ohella uusien sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen edellyttää aina niin henkilö- kuin taloudellisiakin resursseja ja uudenlaista osaamis-pääomaa. Osaamista voi saada lisää tekemällä yhteistyötä yliopistojen tai konsulttiyri-tysten kanssa, joilla on jo usein laajempaa tietoa eri osa-alueille kohdistuvasta kehit-tämistyöstä. Näin on usein eduskunnassa toimittukin. Tosin yhteistyötä yliopistojen kanssa voisi pyrkiä tekemään enemmänkin. Konsulttiyritysten tavoitteet ovat kuiten-kin etupäässä kaupallisia ja sitä kautta syntyvät ratkaisut tuottavat harvemmin täysin uudenlaisia lopputuloksia. Palveluiden tuottamista on todettu edistävän, jos niille laaditaan investointi- ja kannattavuus suunnitelmat. Suunnitelmien on havaittu
tutkimusten mukaan lisäävän motivaatiota, mutta ne ovat oleellisia myös organi-saation resurssien seuraamiseksi.
Tehdyn tutkimuksen pohjalta yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousee organisaation muutosjohtaminen. Kehittäminen edellyttää toimintatapojen muut-tamista. Muutosvastarintaa havaitsee usein eduskunnan toiminnan kehittämisessä.
Organisaation muisti on pitkä eikä se helpolla unohdu. (Mustajärvi 2009, s. 307.) Esimerkiksi Mustajärven väitöskirjassa oli viitattu edellisen intranetin kehittämi-sen ja käyttöönoton yhteydessä havaittuihin vaikeuksiin. Nyt, vuonna 2015 tilanne on sama uuden intranetin kanssa. Julkishallinnossa muutokset liittyvät usein organisaation toimintamallien uudistamisiin tai työtapojen muuttumisiin. Lisään-tyvät sähköiset palvelut muuttavat usein totuttuja työtapoja, jopa poistavat joitain organisaation aiempia työtehtäviä. (Ihalainen 2010, s. 155.) Tästä hyvänä esi-merkkinä on valtiopäivien asian- ja asiakirjojen hallintajärjestelmä, joka poistaa tarpeettomana pari vanhaa tietojärjestelmää ja yhdistää asiantuntijat työskentele-mään yhdessä ja tuo muutosta aiempiin työprosesseihin. Käyttäjistä muutos tuntui jopa oman toimenkuvan muuttumisena. Uusien toimintatapojen käyttöönottami-nen on kiinni organisaation muutoshalukkuudesta. Muutoskykyisessä organisaati-ossa on keskinäistä luottamusta, kykyä oppia uutta, epävarmuuden sietokykyä ja kykyä huomioida muita ihmisiä. Onko näin eduskunnassa? Muutos vaatii paljon työtä, jatkuvaa palautteen antamista, muutoksen seurantaa ja analysointia. (Ihalai-nen 2010, s. 156 - 157.) Eduskunnan kohdalla lienee ensiarvoisen tärkeää löytää toimintayksiköiden ja tietohallinnon välinen yhteistyökuvio, joka mahdollistaa muutostarpeen tunnistamisen, sen määrittelyn ja muutoksen johtamisen.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Siihen, miksi uuden intra- ja internetin sähköisen asiointipalvelujen taso ei vielä käyttöönottovaiheessa merkittävästi muuttunut, vaikuttaisi olevan useampiakin syitä. Taustalla tehdyt teknisten taustajärjestelmien uusimiset, integraatioiden muutokset ja lisäykset, toimintalogiikan muutokset ja alustojen uusimiset uuden kumppanin kanssa ovat olleet haasteellisia. Lisäksi osittainen tietovarantojen ja hakuteknologian muutos ovat vieneet tietohallinnon resursseja ja ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa toimintalähtöisen uudistuksen resursseihin. Se, millaiset mah-dollisuudet toiminnan yksiköillä olisi ollut edistää ja ottaa enemmän vastuuta asiointipalvelujen kehittämistä, jää tässä avoimeksi. Intra- ja internetsivustojen uudistuksella on ollut myös merkittävä riippuvuussuhde täysistuntojärjestelmän siirtämiseen väliaikaisiin tiloihin eduskunnan peruskorjauksen ajaksi sekä valtio-päivien asian- ja asiakirjojen hallintajärjestelmän uusimiseen. Näiden hankkeiden aikataulut ovat vaikuttaneet merkittävästi tähän uudistustyöhön. Viivästymisien vuoksi uudistuksen loppuvaiheessa myös toimintaan vaikuttavat tekijät, kuten eduskuntavaalit alkoivat asettaa aikataulupaineita. Kokonaisuutta ajatellen tehtiin liian monta isoa uudistusta samanaikaisesti.
Jos tarkastellaan Ancaranin (2005) malliin perustuvia palvelutasojen tuloksia, voisi pohtia kriittisesti antaako malli oikean kuvan tietoa tuottavan organisaation palvelutasoista. Tehdyn tarkastelun pohjalta lopputulos vaikutti kovin alhaiselta, vaikkakin se korreloi muita tehtyjä tutkimustuloksia. Tästä voisi myös päätellä, että eduskunnassa kehittämisen suunta on ihan oikea. Kehitystyö ehkä vain voisi edetä nopeammin.
Sähköisen asioinnin kehittäminen edellyttää, että organisaatio tunnistaa sen stra-tegisen painoarvon ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa. Kehityshankkeet edellyttävät aina myös lisäinvestointeja ja uudenlaisen osaamisen hankkimista.
Tarvitaan kestäviä ja mitattavia investointi- ja kannattavuussuunnitelmia. Palve-luiden kehittämisessä tulee huomioida erityisesti asiakaslähtöisyys ja tietoturvalli-suus. Eduskunta ei todennäköisesti kuitenkaan voi jäädä syrjään virtuaalisesta
sosiaalisen median maailmasta, jossa osa kansanedustajista toimii jo nyt erittäin aktiivisesti. Maailmalla on hyvä esimerkkejä siitä miten parlamentti voi käyttää hyväkseen tietotekniikkaa demokratian edistämiseen. Organisaation on kyettävä ylittämään ennakkoluuloisuutensa, uskallettava luoda uutta organisaatiokulttuuria ja toimintatapoja uusia nettisukupolven kansanedustajia varten. Pienet uudistukset eivät enää riitä. Pitäisi pystyä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Organisaati-ossa vaikuttaisi olevan tekijöitä, mutta tarvittaisiinko sinne rohkeita visionäärejä ja muutosjohtajia luotsaamaan eduskunta uudelle vuosikymmenelle?
LÄHTEET
1. Aitamurto, T. 2012. Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika [verkkodokumentti]. [Viitattu 25.1.2015].Saatavilla
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=op03013134458671&cmd=
download
2. Alapuro, R., Ruostetsaari, I & Turja, T. 2007. Kokoelmateoksessa 100-vuotta demo-kratiaa – eliitti kansan asialla. Helsinki: Eduskunta, Tutkas 1/2007.
3. Ancaranin, A. 2005. Towards quality e-service in the public sector: The evolution of web sites in the local public service sector. Emerald Insight Staff (CB).
E-Government. Emerald Group Publishing Limited. Bradford. UK.
4. Anttiroiko, A-V. 2004. e-Government-alan tutkimustarveselvitys. Tietoyhteiskuntains-tituutin raportteja 3/2004. Tampereen yliopisto, Yhdyskuntatieteiden laitos. Tampe-reen Yliopistopaino Oy.
5. Areena.fi. 2014. Eduskunnan intranet [sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 24.8.2014]. Saatavillahttp://areena.eduskunta.fi/Sivut/Default.aspx
6. Areena.fi. 2014a. Eduskunnan intranet. Täysistuntopuheen luonnoksen lähettäminen ennakkoon. [sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 1.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Sivut/kansanedustajanpalvelut5.aspx
7. Areena.fi. 2014b. Eduskunnan intranet. Oman täysistuntopuheen tarkastaminen.
[sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 1.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Sivut/kansanedustajanpalvelut6.aspx
8. Areena.fi. 2014c. Eduskunnan intranet. Edustajan palkkiot ja muut korvaukset. [sisäi-nen verkkodokumentti]. [Viitattu 1.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Sivut/kansanedustajapalvelut9.aspx
9. Areena.fi. 2014d. Eduskunnan intranet. Edustajan sidonnaisuudet ja henkilötiedot.
[sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 10.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Sivut/kansanedustajapalvelut8.aspx
10. Areena.fi. 2014f. Eduskunnan intranet. Kansanedustajan avustaja [sisäinen verkkodo-kumentti]. [Viitattu 11.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Sivut/hallinnollisetohjeet.aspx
11. Caldow, J. 2004. E-Democracy: Putting Down Global Roots. Washington (DC), Insti-tute for Electronic Government, IBM Corporation.
12. Coleman, S. & Nathanson, B. 2006. Learning to live with the Internet - How European parliamentarians are adapting to the digital age. EPRI Knowledge project [verkkodo-kumentti]. [Viitattu 14.8.2013]. Saatavilla
http://www.epri.org/epriknowledge/contents/Studies.php
13. Eduskunta. 2011. Kansanedustajan käsikirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print: Tampere.
14. Eduskunta.fi 2014. Eduskunnan internet [julkinen verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2014]. Saatavilla
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/index.htx
15. Eduskunnan kanslia. 2011. Sähköisten aloitteiden ja kysymysten (SAKKI) esiselvitys.
[sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 1.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Tyotilat/eduksiprojektit/Sakkiesiselvitys/Määrittely/TE%20 3%20Lopullinen%207.11/Sakki%20TE3%20toimitus%207.11.2012.zip
16. Eduskunnan kanslia (EK). 2012. Eduskunnan kanslian strategia 2012 – 2015 [sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 5.7.2014]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/Johtaminen/Arvot%20ja%20strategia%202011.pdf 17. Eduskunnan kanslia (EK). 2013. Eduskunnan tietohallintolinjaus 2013 – 2016.
18. Eduskunnan kanslian julkaisu (EKJ). 2001. Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta – Loppuraportti. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2001.
19. Eduskunnan kanslian julkaisu (EKJ). 2005. Opas eduskuntaan 2015.Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2015.
20. Eduskunnan kanslian ohjesääntö (EK ohjesääntö). 13.2.1987/320. Edilex [verkkodo-kumentti]. [Viitattu 11.8.2013]. Saatavilla http://www.edilex.fi/lainsaadanto/19870320 21. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös kansanedustajan avustajista (KTK).
11.11.2010 § 5, muutettu 10.3.2011 § 17, 1.12.2011 § 9 ja 16.2.2012 § 10 [verkkodo-kumentti]. [Viitattu 14.8.2013]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Palvelut/HallinnonOhjeet/Päätös%20kansanedustajan%20av ustajasta%20(ots.%20korj.pdf. Eduskunnan sisäsinen dokumentti.
22. Eduskunnan puhemiehistö. 2008. Valiokuntien yleisohjeet, Valiokuntaopas. [verkko-dokumentti]. [Viitattu 19.12.2014]. Saatavilla
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ob11809144556004&cmd=
download
23. Eduskunnan tietopalvelu. 2013. Puolue- ja ryhmätuet Ruotsissa, Norjassa sekä Tans-kassa [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.8.2013]. Saatavilla
http://www.riksdagen.se/sv/Sa-funkar-riksdagen/Sa-arbetar-partierna/Partistod/,
http://www.stortinget.no/no/Stortinget-og-demokratiet/Organene/Partigruppene/Arsregnskap-for-stortingsgruppene/, http://www.ft.dk/Demokrati/Partier/Copy%20of%20Folketingsgrupperne.aspx
24. Eduskunnan työjärjestys. 17.12.1999/40 v. 2000. Finlex [verkkodokumentti]. [Viitattu 10.8.2013]. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
25. eEurope 2005. 2010. eEurope 2005 –toimintasuunnitelman tiivistelmä [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 2.7.2014]. Saatavilla
http://europa.eu/legislation_summaries/information_society/strategies/l24226_fi.htm 26. EU:n Komissio (KOM 425/2005). 2005. Sähköisten palvelujen saatavuus. Esteetön
tietoyhteiskunta –tiedonanto [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2015]. Saatavilla http://europa.eu/legislation_summaries/information_society/strategies/l24226h_fi.htm 27. European Commission. 2010. Digitizing Public Services in Europe: Putting ambition
into action, 9th Benchmark Measurement [verkkodokumentti]. European Commission, Directorate General for Information Society and Media. [Viitattu 25.4.2015]. Saatavil-la https://ec.europa.eu/digital-agenda/sites/digital-agenda/files/egov_report.pdf
28. Europa. 2011. Summaries of EU legislation. ICT and eGovernment: European Action Plan 2011-2015 [verkkodokumentti]. [Viitattu 2.7.2014]. Saatavilla
http://europa.eu/legislation_summaries/information_society/strategies/si0021_en.htm 29. Euroopan yhteisöjen komissio. 2009. Loppuarviointi eEurope 2005
-toimintasuunnitelmasta ja eEurope 2005-toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toi-mintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskevasta moni-vuotisesta (2003–2006) MODINIS-ohjelmasta (KOM2009/ 432) [verkkodokumentti].
[Viitattu 5.7.2014]. Saatavilla http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52009DC0432&from=FI
30. Grembergen, W., Haes, S. & Guldentops, E. (2004). Structures, Processes and Relational Mechanisms for IT Governance. Teoksessa Strategies for Information
Technology Governance. (Ed. Grembergen, W. V.) Idea Group Inc. Hershey. PA.
USA.
31. Grönroos, C. 1984. A Service Quality Model and Its Marketing Implications. Europe-an Journal of Marketing. Vol. 18 (4), pp. 36 – 44.
32. Hallituksen esitys (HE 17/2002 vp). 2002. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2015]. Saatavillahttp://fakta.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+17/2002
33. Helisniemi, Sari. 2005. Monikanavaiset palvelut eduskuntatyössä, Eduskunnan kansli-an julkaisu 10/2005.
34. Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
35. Hyyryläinen, E. (2004). Electronic government in Finland. Teoksessa National electronic government: Comparing governance structures in multi-layer
administrations. (Toim: Eifert, M. & Püschel, J.). Routledge. London. p. 46–81.
36. Ihalainen, H. 2010. Tietohallinto osana julkishallinnon sähköistyvää muutosta. Väi-töskirja. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
37. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). 2011. JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen [verkkodokumentti].
[Viitattu 21.2.2015]. Saatavilla http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179/JHS179.pdf
38. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). 2012. JHS 156 Asiakirjo-jen ja tietoAsiakirjo-jen rekisteröinti sähköisen asioinnin ja asiankäsittelyn tiedonhallinnassa [verkkodokumentti]. [Viitattu 23.7.2014]. Saatavilla http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS156/JHS156.pdf
39. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). 2012. JHS 164 Tunnis-tautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla [verk-kodokumentti]. [Viitattu 30.6.2014]. Saatavilla http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS164/JHS164.pdf
40. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). 2014. JHS 190 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen, Liite 2: Lainsäädäntöluettelo [verkko-dokumentti]. [Viitattu 23.7.2014]. Saatavilla http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS190_liite2/JHS190_liite2.pdf
41. Järvinen, P. & Järvinen, A. 2004. Tutkimustyön metodeista. Opinpajan kirja: Tampe-re.
42. Kansliatoimikunta (KTK) 2014. Eduskunnan kanslian toimintakertomus ja tilinpäätös-laskelmat 2013 [sisäinen verkkodokumentti]. [Viitattu 27.2.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Ajankohtaista/2014/Documents/3%20B.pdf
43. Kolari, J., Laakko, T., Hiltunen, T., Ikonen, V., Kulju, M., Suihkonen, R., Toivonen, S. & Virtanen, T. 2004. Context-Aware Service for Mobile Users – Technology and User Experiences. VTT Publications 539. Otamedia Oy, Espoo.
44. Kuopus, J. 2000. Kansalaiset ja hallinnon sähköinen asiointi [verkkodokumentti].
Teoksessa hallinnon tutkimus vol. 19 ( 1), s. 86-100. [Viitattu 18.7.2014]. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3702/kuopus.pdf?sequence=1
45. Laki eduskuntaryhmistä. 28.12.2012/979. Finlex [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.8.2013]. Saatavillahttp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120979 .
46. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. Finlex Finlex [verkkodokumentti]. [Viitattu 3.3.2014]. Saatavilla
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013.
47. Lassila, A. & Kaarenoja, V. 2014. Eduskunta puoliksi, liiallinen holhous ja sääntely pois. Helsingin Sanomien kuukausiliite [verkkodokumentti]. [Viitattu 9.11.2014]. Saa-tavillahttp://www.hs.fi/kuukausiliite/a1409718079418.
48. Lecklin, O. (2006). Laatu yrityksen menestystekijänä. Talentum Media Oy. Helsinki.
49. Lehmusvirta, A. 2014. Bruce Oreck Slushissa: Rikkokaa sääntöjä [verkkodokumentti].
Kauppalehti. Oma yritys –uutiset 19.11.2014. [Viitattu 19.12.2014]. Saatavilla
http://www.kauppalehti.fi/omayritys/bruce+oreck+slushissa+rikkokaa+saantoja/20141 1708740
50. Leonardi, P. M., Huysman, M. & Steinfield C. 2013. Enterprise Social Media: Defini-tion, History, and Prospects for the Study of Social Technologies in Organizations.
Journal of Computer-Mediated Communication. Vol 19 (1), pp. 1 – 19.
51. Lindén, S. 1998. Kansanedustajan työn tiedonhallinta vuorovaikutusympäristössään uuden tieto- ja viestintätekniikan valossa –toimintatutkimus kansanedustajan tietoym-päristön muutoksista. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelyopin lai-tos.
52. Lipponen, T. (1993). Laatujohtaminen: Laatujohtamistyökalujen valinta ja soveltami-nen. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
53. Microsoft. 2014. Office [verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2014]. Saatavilla http://office.microsoft.com/fi-fi/sharepoint-server-help/oman-sivuston-kayton-aloittaminen-HA101665444.aspx?CTT=1.
54. Mustajärvi, O. 2009. Kansanedustajien tietotekniikan käyttö -kirjoituskoneesta intrnet-aikaan. Väitöskirja. Helsingin Teknillinen korkeakoulu, Informaatio- ja luonnontietei-den tiedekunta, Tietotekniikan laitos.
55. Mustajärvi, O. 2009a. Kansanedustajat ja kansalaiset vuorovaikutuksessa. Futura.
Tulevaisuuden tutkimuksenseura. Vol. 28 (4), s. 73 – 82.
56. Mutafeija, B. & Stromborg, H. 2003. Systematic Process Improvement Using ISO 9001:2000 and CMMI. Artech House INC., USA.
57. OECD. 2003. The e-Government Imperative. OECD e-Government Studies.
58. Ollila, A. 2007. Ammattina kansan edustaminen. Suomen eduskunta 100 vuotta. Hel-sinki: Edita.
59. Rocheleau, B. 2005. Public Management Information Systems. Idea Group Publishing. Hershey. PA. USA.
60. Roukala, V. 1998. Toiminnan muutoksen toteutus. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy.
61. Sang, M., Tan, X. & Trimi, S. 2005. Current practices of leading e-government coun-tries. Communications of the ACM. Vol. 48 (10), pp. 99 – 104.
62. Santos, J. 2003.E-service quality: a model of virtual service quality dimensions, Manag-ing Service Quality: An International Journal, Volume 13 (3), pp. 233 – 246.
63. SFS.fi. Laadunhallinnan periaatteet[verkkodokumentti]. [Viitattu 16.2.2015]. Saatavilla http://www.sfs.fi/files/1026/laadunhallintaesite.pdf
64. Shata, O. 2006. E-Services Privacy: Needs, Approaches, Challenges, Models, and Dimensions. Teoksessa: Privacy Protection for E-Services. (Ed. Yee, G). Idea Group Publishing. Hershey. PA. USA.
65. Saxena, K. B. C. 2005. Towards excellence in e-governance. Teoksessa E-Government. Emerald Group Publishing Limited. Bradford. UK.
66. Segerståhl, K. 2012. Käyttäjätutkimus – Eduskunnan iPad pilotti. Tieto.
67. Setälä, M. & Grönlund, K. 2006. Parliamentary websites: Theoretical and comparative perspectives. Information Polity. Vol 11 (2), pp. 149–162.
68. Software Engineering Institute (SEI). 2015. Capability Maturity Model (CMM) [verk-kodokumentti]. [Viitattu 16.2.2015]. Saatavilla http://www.sei.cmu.edu/cmmi/
69. Sisäministeriö (SM). 2013. Sisäministeriön vuosikertomus 2013. [verkkodokumentti].
[Viitattu 21.3.2015]. Saatavilla
http://www.intermin.fi/download/54439_sm_vuosikertomus_2013.pdf?875997c69720 d288
70. Suomen eduskunta ja Kielikone Oy. 2007. Eduskuntasanasto [verkkodokumentti].
[Viitattu 10.8.2013]. Saatavilla http://mot.kielikone.fi/mot/eduskuntasanasto/netmot 71. Suomen perustuslaki (PL) 11.6.1999/731. Finlex [verkkodokumentti]. [Viitattu
5.7.2013]. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3 72. SuomiSanakirja.fi [verkkodokumentti]. [Viitattu 5.7.2013]. Saatavilla
http://www.suomisanakirja.fi/kansanvalta
73. Suurla, R. 2001. Helmiä kalastamassa - Avauksia tietämyksenhallintaan. Tulevaisuus-valiokunnan teknologian arviointeja loppuraportti. Eduskunnan kanslian julkaisusar-jassa 1/2001.
74. Särkijärvi, J. J. 2005. Kansanedustajan työstä vuonna 2015, (julkaisematon muistio 31.3.2005).
75. Toivanen, M. 2007. Sähköisen asiointipalvelujen järjestäminen kunnissa. Väitöskirja.
Tampereen yliopisto, Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta. Yhdyskuntatieteiden lai-tos.
76. Valiokuntien asianhallinta- ja toimeksiantojärjestelmä (Vaski). 2014. Liite 1.1 Järjes-telmän yleiskuvaus. Sisäinen dokumentti [verkkodokumentti]. [Viitattu 3.1.2015].
Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Tyotilat/eduksiprojektit/Toimitusert/07_Lopullinen_toimitus /Dokumentit/1.%20Yleiskuvaukset/Liite%201.1%20Järjestelmän%20yleiskuvaus.doc x
77. Valiokuntien asianhallinta- ja toimeksiantojärjestelmä (Vaski). 2014b. Liite 4.15 Kalenterimerkintöjen liittymän suunnittelu. Sisäinen dokumentti [verkkodokumentti].
[Viitattu 3.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Tyotilat/eduksiprojektit/Toimitusert/07_Lopullinen_toimitus
/Dokumentit/4.%20Sovelluskuvaukset/Liite%204.15%20Kalenterimerkintöjen%20liitt ymän%20suunnittelu.doc
78. Valiokuntien asianhallinta- ja toimeksiantojärjestelmä (Vaski). 2014c.UC_0034 Yllä-pidä kokouksen läsnäolotietoja ja kokouksen kulku. Sisäinen dokumentti [verkkodo-kumentti]. [Viitattu 3.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Tyotilat/eduksiprojektit/Toimitusert/Aikaisemmat%20toimit
ukset/Kayttotapaukset_maarittelydokumentit_viimeisimmat_versiot/2013-04-16%20KAIKKI%20TE6%20MÄÄRITYKSET/UC_0034%20Ylläpidä%20kokouksen
%20läsnäolotietoja%20ja%20kokouksen%20kulku.doc
79. Valiokuntien asianhallinta- ja toimeksiantojärjestelmä (Vaski). 2014d. Liite 6.1 VASKI TA käyttöoikeudet Vaskissa. Sisäinen dokumentti [verkkodokumentti]. [Vii-tattu 3.1.2015]. Saatavilla
http://areena.eduskunta.fi/Tyotilat/eduksiprojektit/Toimitusert/07_Lopullinen_toimitus /Dokumentit/6.%20Tietoturva/Liite%206.1%20VASKI%20TA%20käyttöoikeudet%2 0Vaskissa.doc
80. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). 2006. Sähköisten asiointipalvelujen kehittä-minen julkishallinnossa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus
120/2006 [verkkodokumentti]. [Viitattu 21.2.2015]. Saatavilla
http://www.vtv.fi/files/1182/1202006_Sahkoisten_asiontipalvelujen_NETTI.pdf 81. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). 2001. Sähköisten
palvelui-den ja asioinnin tietoturvallisuupalvelui-den yleisohje (4/2001). Valtiovarainministeriö.
82. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). 2003. Valtionhallinnon tietoturvakäsitteistö (4/2003). Valtiovarainministeriö.
83. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). 2006. Tietoturvatavoittei-den asettaminen ja mittaaminen (6/2006). Valtiovarainministeriö.
84. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). 2008. Tärkein tekijä on ihminen - Henkilöstöturvallisuus osana tietoturvallisuutta (2/2008). Valtiovarainminis-teriö.
85. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). 2014. Tietoturvallisuuden arviointiohje (2/2014). Valtiovarainministeriö.
86. Valtiovarainministeriö (VM). 2001. Sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvalli-suuden yleisohje (4/2001). Valtionhallinnon tietoturvallitietoturvalli-suuden johtoryhmä (VAHTI)
[verkkodokumentti]. [Viitattu 30.6.2014]. Saatavilla
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/7543_fi.pdf 87. Valtiovarainministeriö (VM). 2001a. Sähköinen asiointi valtioneuvostossa –esiselvitys
(32/2001) [verkkodokumentti]. [Viitattu 5.7.2014]. Saatavilla
http://www.financeministry.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinn on_kehittaminen/4074/4075_fi.pdf
88. Valtiovarainministeriö (VM). 2006. Valtioneuvoston periaatepäätös valtionhallinnon IT-toiminnan kehittämisestä [verkkodokumentti]. [Viitattu 6.2.2015]. Saatavilla http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/strategiasuomek si.pdf
89. Valtiovarainministeriö (VM). 2009. SADe-hankkeen loppuraportti: Julkise+n hallin-non ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpide-suunnitelma 2009–2012 [verkkodokumentti]. [Viitattu 5.7.2014]. Saatavilla
https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20090126SAD eha/Sade_NETTI%2b_KANNET.pdf
90. Valtiovarainministeriö (VM). 2013. Sähköisen asioinnin lainsäädännön seuranta ja kehittämistutkimus – tutkimusraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 30/2013 [verkkodokumentti]. [Viitattu 23.7.2014]. Saatavilla
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/076_ict/20140117Saeh koei/Saetke-raportti.pdf
91. Valtiovarainministeriö (VM). 2013b. Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttaminen alkaa, tiedote 21.11.2013 | 188/2013 [verkkodokumentti]. [Viitattu 27.7.2014]. Saata-villa
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131121Kansal/name.
jsp
92. Valtiovarainministeriö (VM). 2013c. Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 – 2020 [verkkodokumentti]. [Viitattu
21.12.2014]. Saatavilla
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/julkict-strategia-2012-2020.pdf
93. Valtiovarainministeriö (VM). 2013d. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri [verkko-dokumentti]. [Viitattu 20.2.2015]. Saatavilla
https://www.yhteentoimivuus.fi/view/Asset/Asset.SingleView.xhtml?id=60126 94. Valtiovarainministeriö (VM). 2014. SADe-ohjelma toimintasuunnitelma 2014
[verk-kodokumentti]. [Viitattu 24.12.2014]. Saatavilla
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/SADe-ohjelma_toimintasuunnitelma_2014_20140402.pdf
95. Vartiainen, M., Lönnblad, J., Balk, A. & Jalonen, K. 2005. Mobiilin työn haasteet – työpoliittinen tutkimus nro 269. Työministeriö [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.2.2015]. Saatavillahttp://www.vmwork.net/material/mobilework.pdf
96. Weckman, S. 2014. Käyttäjätutkimus valtiopäivätoimista – Kansanedustajien ja avus-tajien tietoteknisesti tuettu valtiopäivätyöskentely. Diplomityö. Aalto-yliopisto, In-formaatioverkostojen tutkinto-ohjelma.
97. Voermans, W., Napel ten, H-M., Diamant, M., Groothius, M., Steunenberg, B., Pass-chier, R. & Pack, S. 2012. Legislative processes in transition, Comparative study of the legislative processes in Finland, Slovenia and the United Kingdom as a source of inspiration for enhancing the efficiency of the Dutch legislative process. Leiden Uni-versity, Section of Constitutional and Administrative Law and the Institute of Public Administration.
98. Voutilainen, T. 2006. Hyvä tietohallinto ja sen sääntely viranomaisissa. [verkkodoku-mentti]. Joensuun yliopisto, referee-artikkeli. [Viitattu 27.2.2015]. Saatavilla
http://www.edilex.fi/artikkelit/3648.pdf
99. Voutilainen, T. 2007. Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut hallinnon asiakkaan oikeute-na [verkkodokumentti]. Joensuun yliopisto, referee-artikkeli. [Viitattu 7.2.2015]. Saa-tavillahttp://www.edilex.fi/artikkelit/4783.pdf
100. Venkatesh, V., Chan, F. K. Y. & Thong, J. Y. L. 2012. Designing e-government ser-vices: Key service attributes and citizens’ preference structures. Journal of Operation Management. Vol 30 (1-2), pp. 116–133.
101. Verdegem, P. & Verleye. G. 2009. User-centered E-Government in practice: A com-prehensive model for measuring user satisfaction. Government Information Quarterly 26 (3), pp. 487–497.
102. www.eduskunta.fi. (2014). Eduskunnan internet sivut [verkkodokumentti]. [Viitattu 24.8.2014]. Saatavillahttp://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/index.htx
LIITE 1. Nykyisen intranetin palvelut teknologisen kompleksisuuden mukaan jaoteltuna
Seuraava täysistunto Aloitteiden ja kysymysten
13 Tilastot ja raportit
Peruspalvelut
1 Atk-info Eduskunnan julkaisut
2 Aukioloajat Uutispalvelut, verkko-lehdet ja sanakirjat 3 Henkilöstöjärjestöt Aikataulut – linkkejä
eri lähteisiin 4 Kansalaisinfon
tapahtumat
Sää – linkkejä eri lähteisiin
5 Kerhot- ja toimin-taryhmät
LIITE 1 jatkoa
Palkkalaskelma Esmikko *3 ESS-itseasiointi
*2 6 Liikunta- ja
harras-tuskalenteri
LIITE 1 jatkoa
oiden ohjeistus 14 Työhyvinvointi ja –
suojelu
2 Huolto- korjaus- ja kalustepalvelut 3 Pesulapalvelut 4
Saunaosastopalve-lut
5 Siivouspalvelut 6 Taide- ja
kokoel-LIITE 1 jatkoa
mapalvelut
Kokous- ja virastopalvelut 1 Kokous- ja
erityis-tilojen varaus 1 Kassa- ja
asiamies-postipalvelut
- Pienhankinta / ka-mera (Liite 14A) - Pienhankinta /
kou-lutus (Liite 14B) - Pienhankinta /
so-velma (Liite 14C) - Pienhankinta /
verk-kopalveluaineisto
- Hansel optio (Liite 14H)
Laskutustoimek-sianto
6 - Tietopyyntö (Liite
5)
- Ilmoitus ehdokasva-linnasta - hylätyt
LIITE 1 jatkoa
1 Tiedotuspalvelut Seminaarien verkko-lähetykset
Vierailuvaraus-lomake
2 Esitteet ja julkaisut Täysistuntolähetykset Blogit
3 Kansalaisinfo Keskustelupalsta
LIITE 1 jatkoa
Tietopalvelut
1 Tiedonhaut ja selvitykset
Verkkotiedonlähteet - n. 1600 valikoitua
internet-linkkiä, jot-ka on jaoteltu valio-kuntien toimialojen
LIITE 1 jatkoa
Eduskuntasanasto *11 Eduskunnan kuva-arkisto *10
LIITE 1 jatkoa
Tähti merkki ja alaindeksi (*n ) viittaa taulukkomerkinnässä kohdan tarkempaan selitykseen alla.
Taulukossa viitatut (*n )selitykset:
*1Valtiopäiväasian vireillepano sisältää seuraavat toimet ja niiden ohjeet:
- Lakialoite (LA)
- Talousarvioaloite ja lisätalousarvioaloite (TAA ja LTA) - Toimenpidealoite (TPA)
- Keskustelualoite (KA) - Kirjallinen kysymys (KK)
LIITE 1 jatkoa
- Suullinen kysymys (SKT) - Välikysymys (VK)
*2 ESS (Employee Self Service) – henkilöstön perustietojen-, loma- ja poissaolojen hallin-nointi, joka on yhteydessä henkilöstöhallinnon Personec-henkilöstöjärjestelmään.
*3 Esmikko sisältää työaika- ja aterialeimaus ominaisuudet. Työaika on mahdollista leimata
*3 Esmikko sisältää työaika- ja aterialeimaus ominaisuudet. Työaika on mahdollista leimata