Ihmisten objektiivisilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on usein vain vähän merkitystä siihen, millainen kuva heistä muodostuu toisille ihmisille. Interperso-naalisesta näkökulmasta katsottuna ihmiset ovat sitä, mitä toiset ihmiset kuvittele-vat heidän olevan. (Guerrero, Andersen & Afifi 2007, 10.)
Itsensä esittäminen on yksilön tavoitteellista toimintaa, jossa yksilö yrittää välittää itsestään tietynlaista kuvaa toisille. Goffman (1959) on lähestynyt ihmisten joka-päiväistä itsensä esittämistä ja identiteetin hallintaa dramaturgian näkökulmasta.
Hän on lainannut teoriansa käsitteet ja metaforat Shakespearen teatteritematiikas-ta. Goffmanin mukaan ihmiset esittävät itsestään performansseja, jotka on suun-nattu tietyille yleisöille. Itsensä esittäjä on näyttelijä, joka esittää performanssinsa joko näyttämöllä tai kulisseissa. Esitysten perusteella yleisö voi havainnoida yksi-lön käyttäytymistä. Yleisö muodostaa näyttämöllä esiintymisestä yksilöön liitty-viä käsityksiä. Kulisseissa yksilön on mahdollista päästää suojauksensa alas, eikä hänen tarvitse kantaa huolta sitä, pysyykö hän roolissaan. Näyttämö ja kulissit määrittävät siis sen, mitä roolia yksilö esittää. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset käyttäytyvät julkisuudessa eri tavoin kuin yksityisesti. Siten yleisö vaikuttaa voimakkaasti roolin valintaan. (Goffman 1959, Guerreron, Andersenin
& Afifin 2007, 31–34 mukaan.)
Itsensä esittämistä on pidetty tekopyhänä ja manipulatiivisena. Sitä kuitenkin lä-hestytään myös näkökulmasta, jossa määritellään, että itseään esittäessään yksilö korostaa itsestään tiettyjä ulottuvuuksia eri yleisöille (Guerrero, Andersen & Afifi 2007, 26). Yleisöllä on muutenkin iso merkitys itsensä esittämisen prosessiin.
Kun itsensä esittäminen onnistuu, yleisö ja näyttelijät ovat vuorovaikutuksessa toisensa kanssa ja auttavat toisiaan vahvistamaan ja ylläpitämään identiteettejään.
Yksilöt voivat tehdä paljon työtä saavuttaakseen tietynlaisen identiteetin, mutta identiteetin onnistuminen riippuu siitä, hyväksyykö vai hylkääkö yleisö sen. Ihmi-set odottavat lähtökohtaisesti, että muut hyväksyvät esitetyt identiteetit, jotta yksi-lö voi säilyttää kasvonsa, mikäli hän esittää vahingossa ei-haluttua kuvaa itses-tään. (Goffman 1959, Guerreron, Andersenin & Afifin 2007, 34 mukaan.)
Itsensä esittämisen tarkoituksena on esittää yleisölle kuvaa, joka on yksilölle suo-siollinen. Ihmiset kiinnittävät huomiota ilmaisuunsa ja yrittävät taata, että muut näkevät heidät siten kuin he itse haluavat. Ihmiset ovat erittäin motivoituneita esittämään positiivista kuvaa itsestään niin itsellensä kuin muille. Tutkimukset myös osoittavat, että ihmiset haluavat antaa itsestään suotuisamman kuvan tunte-mattomille henkilöille kuin ystäville. (Goffman 1959, Guerreron, Andersenin &
Afifin 2007, 32 mukaan.) Itsensä esittämistä kutsutaan myös vaikutelmien hallin-naksi.
Vaikutelmien hallinta tietokonevälitteisessä viestinnässä poikkeaa kasvokkais-viestintätilanteiden itsensä esittämisestä. Waltherin (2011) mukaan verkossa on saatavilla rajattu menetelmävalikoima itsensä esittämiseen, mutta koska verkon luonne on asynkroninen, yksilöillä on suurempi kontrolli viestintäprosessiin. Ih-miset voivat esittää verkossa ideaalia versiota itsestään, koska heillä on aikaa vies-tien mukauttamiseen. (Walther 2011, 19.)
Olipa blogien genre, tavoite tai sisältö mikä tahansa, blogi on useimmiten julkinen verkkoympäristö, jota bloggaaja kontrolloi. Bloggaajat ilmaisevat itseään blogin sisällön avulla (Trammell & Keshelashvili 2005, 968–982). Tietokonevälitteisen viestinnän tapaan myös blogeissa bloggaajilla on suurempi mahdollisuus strategi-sesti kehittää ja muokata itsensä esittämistä sekä vaikutelmien hallintaa, koska bloggaajat pystyvät esittämään itseään blogiympäristössä selektiivisesti ja opti-moidusti. (Chen 2010, 29.)
Trammell ja Keshelashvili (2005) ovat tutkineet suosittujen bloggaajien vaikutel-mien hallintaa. Heidän mukaansa suositut bloggaajat esittävät itseään
monipuoli-sesti ja paljastavat itsestään enemmän henkilökohtaista informaatiota kuin muut bloggaajat. Näin he osallistuvat aktiivisesti vaikutelmien hallintaan. Usein blog-gaajat osallistuvat sellaiseen itsestä kertomiseen, jonka sisältö olisi muissa blo-geissa piilossa Goffmanin mainitsemissa kulisseissa. Blogien intiimi ja persoonal-linen sävy luo kuvan kontrolloimattomasta, spontaanista sisällöstä ja esittämises-tä, jonka kautta blogin lukijat pääsevät katsomaan bloggaajaa näyttämön taakse.
Toisaalta bloggaaminen on kuitenkin tarkoitushakuinen prosessi. Siinä luodaan vaikutelmia siitä, että yleisö näkee bloggaajan oikean minän niin näyttämöllä kuin kulisseissa, vaikka samaan aikaan bloggaaja nimenomaan esittää itseään lukijoil-leen. (Trammell & Keshelashvili 2005, 968–982.)
Suositut bloggaajat hyödyntävät vaikutelmien hallinnassa erilaisia strategioita, kuten osaamisensa esittämistä ja miellyttämistä. Monet bloggaajista haluavat vält-tää leuhkimista ja kritiikkiä. Niiden sijaan he tavoittelevat viestintätyyliä, josta lukijoiden on helppo tykätä. Mikäli bloggaajat vaikuttaisivat ylpeiltä, heidät voi-taisiin kokea epäviehättäviksi. Tämä saattaisi vaarantaa sen kuvan, jota he yrittä-vät lukijoilleen välittää; bloggaajat pyrkiyrittä-vät osoittamaan itsestään parhaat puolet, mutta vaikuttamaan silti vaatimattomilta. Suositut bloggaajat tyypillisesti myös kehuvat toisiaan ja hyödyntävät esimerkkejä, jotka tukevat heidän argumentte-jaan. (Trammell & Keshelashvili 2005, 968–982.)
Vaikutelmien hallinta liittyy kiinteästi yksilön viestintätaitoihin. Ihmiset, jotka ovat sosiaalisesti kyvykkäitä, osaavat käyttäytyä kohteliaasti ja tilanteeseen sopi-valla tasopi-valla. He kykenevät mukauttamaan käyttäytymistään eri yleisöjen ja tilan-teiden mukaan. Ihmisillä, joilla on näitä taitoja, on myös enemmän taitoa rakentaa suhteita. (Spitzberg & Cupach 1988, Guerreron, Andersenin & Afifin, 29 mu-kaan.) Viestintätaitoihin liittyy osittain myös yksilön kyky itsereflektointiin.
Bloggaajat, jotka ovat taitavia itsensä reflektoijia, käyttävät enemmän aikaa omien ajatustensa ja sen arviointiin, miten muut saattaisivat tulkita heidän ajatuksiaan, ennen kuin he toimivat tai tekevät ratkaisuja itsensä esittämiseen liittyen. (Child
& Agyeman-Budu 2010, 961.)
Mikäli bloggaajat kokevat, että he ovat tehneet virheen itsensä esittämisessä, he saattavat muokata bloginsa sisältöä päivityksen julkaisun jälkeen. Bloggaajille voi myös muodostua tarve poistaa informaatiota vahvistaakseen tai korjatakseen luki-joidensa käsityksiä heistä. Tämä osoittaa, että bloggaajat kantavat huolta siitä, esittävätkö he itseään paikkaansa pitävästi blogiensa sisällöissä. Blogiaan päivit-täessään bloggaajat arvioivat, onko heidän itsensä esittämisessä epäjohdonmukai-suuksia ja muita vaikutelmia, joita blogin lukijat voisivat tulkita väärin, mikä puo-lestaan saattaisi haitata bloggaajan ja lukijoiden välistä suhdetta. (Child, Petronio, Agyeman-Budu & Westermann 2011, 2017–2027.)
Suosituille bloggaajille yleisö on tärkeä. Jotta he saavat ylläpidettyä asemansa, bloggaajat tarvitsevat yleisöä. Bloggaajat käyttävät yleisönsä miellyttämiseen eri taktiikoita, kuten esimerkiksi suoraa viestintää ja mielipiteiden kysymistä. Blog-gaajat ovat riippuvaisia yleisöstään ja he haluavat sosiaalista hyväksyntää.
(Trammell & Keshelashvili 2005, 968–982.)
Itsensä esittäminen on tämän tutkimuksen kannalta tärkeä teoria, koska itsensä esittäminen kertoo bloggaajien suhtautumisesta lukijoihinsa. Se vaikuttaa myös lukijoiden käsityksiin bloggaajista, millä puolestaan on yhteys bloggaajan ja luki-joiden väliseen vuorovaikutukseen. Tätä kautta itsensä esittäminen vaikuttaa myös bloggaajan ja lukijoiden välisten suhteiden muodostumiseen.