Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei ole laaja-alaisesti tutkittu, miten logistiikan IT-järjestelmäkehityksessä esiintyvät tietojohtamisen haasteet näkyvät eri tietoprosesseissa ja mitkä tiedon muodot haasteissa korostuvat. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tiedon muodoista korostuivat erityisesti liiketoiminta- ja projektinhallintatieto, joiden voidaan nähdä koskevan laajasti eri osapuolten välistä yhteistyötä. Sen sijaan tekninen tieto liittyy enemmänkin järjestelmätoimittajan ja -asiantuntijoiden sisäisiin tietoprosesseihin. Vastaa-vasti organisaatiotieto koskee pääasiassa järjestelmää käyttöönottavaa organisaatiota ja erityisesti sen sisällä tapahtuvaa muutosjohtamista.
Tämä tutkimus osoittaa, että tietoprosesseista tärkeimmän painoarvon järjestelmäkehityk-sessä saa tiedon jakaminen, mutta myös tiedon luomisella ja hyödyntämisellä koettiin ole-van hyvin keskeinen rooli. Näissä tietoprosesseissa korostuvat erityisesti, kuinka olemassa olevaa tietoa saadaan siirrettyä tietotarpeiden täyttämiseksi, miten osapuolet saavat luotua yhteistä ymmärrystä järjestelmälle kohdistuvista tarpeista sekä miten saatua ymmärrystä pystytään hyödyntämään järjestelmän kehittämisessä. Tiedon kodifiointia ei koettu erityi-sen tärkeäksi, mutta avaindokumentit on luotava ja niitä on päivitettävä projektin edetessä.
Hiljaisen tiedon tallentamista ei myöskään koettu keskeiseksi haasteeksi.
Oppimisen roolia ei tuotu vahvasti esille, mikä voi johtua siitä, että järjestelmäkehityksessä on usein kyse suurista projekteista, jolloin ihmisten on lähtökohtaisesti hankalaa nähdä yksittäisiä, laajoja projekteja pidemmälle. Projektien sisäisen oppimisen voidaan nähdä jäävän vähäisempään rooliin siksi, että järjestelmäkehitysprojektit sisältävät monia eri vai-heita, joissa tapahtuu erilaisia aktiviteetteja, jolloin monien projektissa aiemmin opittujen asioiden hyödyntämistä on hankalaa nähdä konkreettisesti myöhemmin projektin aikana.
Oppiminen oli kuitenkin selvästi tärkeämpää logistiikkapalveluyrityksen asiantuntijoille ja järjestelmäasiantuntijoille, minkä voidaan nähdä johtuvan siitä, että nämä osapuolet osal-listuvat todennäköisemmin aktiivisesti useisiin järjestelmäkehityshankkeisiin verrattuna operatiivisiin käyttäjiin ja asiakasyritysten edustajiin.
Tässä tutkimuksessa haasteeksi koettiin asiakkaan kyky arvioida omia, järjestelmään koh-distuvia tarpeitaan. Vastaavasti kirjallisuudessa on esitetty, että järjestelmän soveltuvuuden arviointi ja puutteellinen ymmärrys järjestelmän kyvyistä aiheuttavat haasteita, mikä tar-kastelee aihetta hieman eri näkökulmasta (Suraweera et al. 2008, 193; Chan et al. 2009, 104–105). Kirjallisuudessa on esitetty haaste, että vain johdon näkökulma huomioitaisiin projektissa (Suraweera et al. 2008, 193), mutta tämän tutkimuksen aineiston pohjalta eri osapuolilla vaikuttaa olleen selkeä tavoite tukea käytännön toimintaa ja vain yksi haastatel-tava sivusi kyseistä haastetta haastattelun aikana. Sen sijaan tässä tutkimuksessa tuotiin esille, että johdon sitoutuminen kehitysprojektiin voi aiheutua haasteeksi.
Sekä kirjallisuudessa että tämän tutkimuksen empiirisessä aineistossa oltiin yhtä mieltä siitä, että vaatimusmäärittelyiden tekeminen aiheuttaa keskeisen haasteen IT-järjestelmäkehitysprojekteissa (Ramburn et al. 2013, 5–6). Myös järjestelmän ja liiketoi-minnan yhdistäminen koettiin kriittiseksi haasteeksi sekä tässä tutkimuksessa että kirjalli-suudessa (Ramuburn et al. 2013, 6). Prosessien uudelleensuunnittelua ei kuitenkaan nostet-tu keskeiseen asemaan kirjallisuudessa kuten tässä nostet-tutkimuksessa. Keskeisenä haasteena tässä tutkimuksessa ilmeni, että määrittely tehdään ilman riittävää ymmärrystä liiketoimin-nasta käytännön tasolla. Kirjallisuudessa hyvin vastaavanlainen haaste muotoiltiin siten, että tietoa on sitoutuneena organisaation prosesseihin (Ramburn et al. 2013, 3, 6; Pan et al.
2007, 415). Lisäksi kirjallisuudessa tunnistettiin haaste, että tietoa sitoutuu myös uuteen järjestelmään (Pan et al. 2001, 325). Tätä ei kuitenkaan koettu haasteeksi tässä tutkimuk-sessa, sillä tavoitteena on hallita tietoa osittain uudessa järjestelmässä. Järjestelmän sisäl-tämään dataan liittyvät haasteet sekä tekniset ongelmat tunnistettiin tyypillisiksi sekä kir-jallisuudessa että tämän tutkimuksen empiirisessä aineistossa (Chan et al. 2009, 104–105).
Aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa haasteeksi tunnistettiin asiakasorganisaation suhde järjestelmätoimittajaan sekä järjestelmätoimittajayrityksen rakenne (Suraweera et al. 2008, 193). Tässä tutkimuksessa vastaavasti korostettiin eri osapuolten yhteistyötä ja yhteistyö-mallia sekä osapuolten välistä läpinäkyvyyttä. Kirjallisuudessa koettiin haasteeksi tiedon siirtäminen järjestelmätoimittajalta muille osapuolille (Parry & Graves 2008, 436). Tässä tutkimuksessa aihetta tarkasteltiin laajemmin eri osapuolten välisen tiedon jakamisen olles-sa haasteena. Kirjallisuudesolles-sa tuotiin esille asiakasyrityksen puutteellinen kyky resursoida riittävästi henkilöstöä vastaanottamaan tietoa järjestelmätoimittajalta (Leknes ja Munkvold
2006, 8). Tämä koettiin keskeiseksi haasteeksi myös tässä tutkimuksessa, mutta tämän tut-kimuksen tuloksissa korostettiin kaikkien eri osapuolten resursoinnin huomiointia.
Projektin laajuuden hallinta ja muutoshallinta koettiin erityisen keskeisiksi asioiksi tämän tutkimuksen aineistossa, mutta kirjallisuudessa nämä asiat eivät tule juuri lainkaan esille.
Tämän tutkimuksen aineiston taustalla oli henkilöitä monista eri organisaatioista, sekä ko-keneemmista että uudemmista, ja haastateltavat olivat silti yhtä mieltä näiden asioiden kes-keisyydestä. Ainoa selitys tämän näkökulman puuttumiselle kirjallisuudessa on, että tämä projektinhallinnallinen elementti on rajattu monien tietojohtamisen tutkimusten ulkopuo-lelle. Tätä tukee myös huomio siitä, että tässä tutkimuksessa projektin aikataulutus koettiin erittäin keskeiseksi haasteeksi, vaikka aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa sitä ei ole tuo-tu erityisesti esille. Toisaalta kustomointien hallinta koettiin keskeiseksi näkökohdaksi sekä tässä tutkimuksessa että alan kirjallisuudessa (Parry & Graves 2008, 433, 435). Kirjalli-suuden näkemyksissä korostettiin kuitenkin erityisesti kustomointien välttämistä, kun taas tämän tutkimuksen perusteella kustomointeja on pystyttävä hallitsemaan.
Vanhojen järjestelmien koettiin aiheuttavan haasteita tässä tutkimuksessa erityisesti niiden puutteellisen tuntemuksen ja integraatiomahdollisuuksien vuoksi, mutta kirjallisuudessa vanhoja järjestelmiä koskevien haasteiden koettiin liittyvän erityisesti vanhoihin järjestel-miin sitoutuneeseen tietoon ja niihin liittyviin muutosjohtamisen haasteisiin (Ramburn et al. 2013, 3; Suraweera et al. 2008, 193).
Käyttäjiä koskevat haasteet liittyivät aiemman tutkimuksen mukaan siihen, miten käyttäjät ymmärtävät järjestelmäkehityksen merkityksen, miten järjestelmäkehitykseen osallistuvat käyttäjät valitaan, miten tiedottaminen tapahtuu sekä yleisesti ottaen järjestelmäkehitys-toiminnan vastustamiseen liittyviin haasteisiin (Pan et al. 2007, 415; Ramburn et al. 2013, 5–6; Suraweera et al. 2008, 193; Chan et al. 2009, 104–105). Tässä tutkimuksessa haas-teeksi taas koettiin, miten käyttäjiä huomioidaan järjestelmäkehityksessä sekä kuinka ha-lukkaita käyttäjät ovat osallistumaan järjestelmäkehitykseen. Näissä eri näkökulmissa on todennäköisesti kyse hyvin pitkälti samoista asioista, mutta erot aiheutuvat todennäköisesti siitä, miten haasteen taustalla olevat asiat ilmenivät eri tapausorganisaatioissa sekä miten haasteita on muotoiltu aineiston pohjalta tutkijoiden toimesta. Käyttäjien koulutus koettiin yleisesti ottaen haasteeksi tässä tutkimuksessa, mutta tämän lisäksi kirjallisuudessa oli
nos-tettu haasteeksi, että kouluttajilla voi olla osaamisessa puutteita, mitä sivuttiin yhden haas-tateltavan puolesta myös tässä tutkimuksessa (Parry & Graves 2008, 433–434, 436; Chan et al. 2009, 104–105; Ramuburn et al 2013, 5).
Dokumentaationhallinta koettiin keskeiseksi haasteeksi tässä tutkimuksessa, kun taas kir-jallisuudessa todettiin, että aiempaa dokumentaatiota saatetaan hyödyntää väärin (Surawee-ra et al. 2008, 193). Tämä kirjallisuudessa esitetty haaste tunnistettiin haasteeksi joidenkin haastateltavien puolesta myös tässä tutkimuksessa, mutta dokumentaationhallinnan haas-teilla viitattiin erityisesti siihen, että projektilla on sovitut dokumentointikanavat, niitä noudatetaan ja dokumentteja päivitetään aktiivisesti.
Tekninen jargon tunnistettiin haasteeksi kirjallisuudessa, mutta tässä tutkimuksessa se ei saanut kovinkaan suurta painoarvoa (Suraweera et al. 2008, 193). Siitä kuitenkin mainittiin kahden haastateltavan puolesta käsiteltäessä kommunikointia loppukäyttäjien kanssa. Kie-limuuri todettiin keskeiseksi haasteeksi vain kirjallisuudessa (Suraweera et al. 2008, 193).
Tämän tutkimuksen aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka kansainvälisissä projekteissa haastateltavat olivat olleet mukana, millä voidaan nähdä olevan vaikutusta tämän haasteen ilmenemiseen.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa ja tässä tutkimuk-sessa oli havaittu hyvin samankaltaisia haasteita. Joidenkin haasteiden kohdalla aihetta tarkasteltiin hieman eri näkökulmista, mutta syyt haasteiden taustalla voidaan nähdä hyvin samankaltaisina, minkä tarkempi analysointi vaatisi kuitenkin syvällisempää tutkimusta.
Muutamien haasteiden kohdalla tämä tutkimus ja aiempi kirjallisuus toivat esille eri asioi-ta, vaikka haasteiden ympärillä olevat aiheet olivat itsessään hyvin samankaltaisia.
Kirjallisuudessa käsiteltävistä haasteista tässä tutkimuksessa ei tullut esille, miten järjes-telmätoimittajan aiempaa osaamista saadaan hyödynnettyä projektissa (Leknes & Munk-vold 2006, 11–12). Tässä tutkimuksessa sen todettiin olevan ennemminkin asiakkaan ole-tus, jota projektin aikana ei tarvitse pyrkiä erityisesti huomioimaan. Vastaavasti tässä tut-kimuksessa tunnistetuista haasteista kirjallisuudessa ei tullut esille, että asiakasyrityksen edustajilla voi olla erilaiset intressit, ohjelmistotuotannon mallia on kyettävä noudattamaan eri osapuolten puolesta koko projektin ajan, testaamisen on oltava suunnitelmallista ja
tuo-tantoon siirtymiset on tehtävä hallitusti. Liitteessä 4 on esitetty tietojohtamisen haasteiden vertailu kirjallisuuden ja tämän tutkimuksen välillä.