Lyhyempiin haaroihin verrattuna maakaapelointi on suhteessa muihin tutkittuihin haaroihin kannattavampaa, koska kaapelointi on elinkaarikustannuksiltaan noin 20 % kustannustehok-kainta 1000 V:n jännitetasoa käyttävää saneerausvaihtoehtoa kalliimpi. Kuivajärven osalta maakaapeloinnin investointikustannus on vain noin 1,5 kertainen ilmajohtosaneerauskustan-nuksiin verrattuna. Maakaapeloinnin kalliimpi kustannus johtunee varsinkin puistomuunta-moiden kalliimpien hintojen takia. Pituuteensa nähden Kuivajärven haaralla on vähän muun-tamoita, jolloin ne eivät näy kokonaishinnassa niin vahvasti.
Ilmajohtojen osalta elinkaarikustannuksien ollessa kuitenkin hyvin lähellä toisiaan, täytyy tuloksia sovellettaessa muihin pidempiin johtohaaroihin kiinnittää huomiota kunkin haaran erityispiirteisiin, kuten sähkönkäytön kehitykseen, tehoon sekä alkuperäisen johtolinjan reit-tiin. Johtohaaroilla, jotka ovat tunnistettu hyvin vikaherkiksi, ja joiden tulevaisuuden näky-mät sähkön käytön suhteen ovat hyvät voisi maakaapelointi nousta myös varteenotettavaksi saneerausvaihtoehdoksi.
8.4 Investointimenetelmien kannattavuus
Esimerkkihaaroille määritettiin elinkaarikustannusten lisäksi regulaation sallima liikevaihto yhtälöiden 8.13–8.16 mukaisesti. Liikevaihtoon huomioitiin eri investointivaihtoehtojen
vai-96 kutukset sallittuun tuottoon ja tasapoistoihin sekä investointi-, laatu- ja toimitusvarmuuskan-nustimeen. Regulaation sallimat kassavirrat määritettiin saneerausvaihtoehtojen elinkaaren aikaisista vuosittaisista regulaatiomallin sallimista liikevaihdoista vähentämällä verkkohaa-ran vuosittaiset kustannukset yhtälön 8.17 mukaisesti ja diskonttaamalla ne 4 %:n korolla nykyhetkeen. Arkaluonteisuutensa vuoksi saadut tulokset ovat tuotettu vain yhtiön sisäiseen käyttöön ja työssä on kuvattu vain käytetyt määritystavat sekä tulosten pohjalta tehdyt tär-keimmät huomiot ilman tarkempia lukuarvoja. Kuvassa 8.27 on esitetty mallikuva yhtiölle tuotettujen tulosten esitystavasta, joka ei pohjaudu todellisiin laskettuihin tuloksiin.
Kuva 8.27 Mallikuva regulaation tuottaman kassavirran esitystavasta
Kaikilla esimerkkihaaroilla maakaapelisaneerausvaihtoehtojen kassavirrat osoittautuivat suurimmiksi, ilmajohdoilla kassavirrat jäivät maltillisemmiksi mutta kuitenkin positiivisiksi.
Ilmajohtojen välisessä vertailussa tien viereen siirrettävät suunnitelmat tuottivat uudelleen-pylvästystä suuremmat positiiviset kassavirrat.
Pidemmän johtohaaran aiheuttamat suuremmat investointikustannukset eivät näkyneet juu-rikaan kassavirran arvoissa ilmajohtojen osalta. Ilmajohtovaihtoehtojen kassavirrat olivat hyvin samaa luokkaa toistensa kanssa eri esimerkkihaarojen suhteen. Maakaapelointiin ver-rattuna taas erot kassavirroissa kasvoivat investoinnin kasvaessa.
-600
Uudelleenpylvästys Tien viereen siirto Tien viereen, haarat 1000 V
Maakaapelointi
Saneeraustapojen kassavirrat [k€]
Saneeraustapa
Elinkaarikustannus Regulaation sallima liikevaihto Kassavirta
97 Lisäksi kunkin esimerkkihaaran saneerausinvestoinneille laskettiin sisäiset korkokannat yh-tälön 8.18 mukaisesti investointien kannattavuuksien arvioimiseksi. Kaikilla johtohaaroilla maakaapelointivaihtoehdon sisäinen korkokanta osoittautui ilmajohtoja suuremmaksi. Ilma-johdoilla sisäiset korkokannat olivat hyvin samalla tasolla. Investointivaihtoehtojen kannat-tavuuksien määrittämisessä yksikköhintojen oletettiin pysyvän nykyisen viidennen valvon-tajakson mukaisina. Seuraaville valvontajaksoille on todennäköistä, että maakaapelointi-komponenttien yksikköhinnat laskevat, joka tulee osaltaan laskemaan maakaapeloinnin kas-savirtoja sekä sisäistä korkokantaa.
98 9. SKENAARIO- JA HERKKYYSTARKASTELUT
Elinkaarikustannusten tuloksien ollessa hyvin samansuuntaisia, päädyttiin skenaario- sekä herkkyystarkastelu tekemään vain yhdelle haaralle. Haaraksi valikoitui Sammakkovaaran johtohaara, joka edustaa suurinta määrää haarajohtomassasta kuvan 8.1 mukaisesti. Herk-kyystarkasteluun valittiin neljä erilaista muuttujaa, joita olivat verkon käyttöikä, korkokanta, suurhäiriöväli sekä johtolähdön teho. Skenaarioiden välille asetettiin tarkoituksella suuret erot, jotta parametrien vaikutukset korostuisivat. Skenaarioiden avulla pystyttiin tarkastele-maan, miten parametrien muutos vaikutti investointivaihtoehtojen välisiin voimasuhteisiin.
Pitoaikaskenaariossa tutkittiin, kuinka verkon pitoajan muutokset vaikuttavat eri investoin-tivaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin. Elinkaarikustannusten laskemisessa käytetyn 50 vuoden pitoajan lisäksi skenaarioihin valittiin yksi lyhyt sekä yksi pitkä pitoaika. Lyhyt, 25 vuoden pitoaika kuvastaa tilannetta, jossa saneerattu verkkohaara purettaisiin etuajassa liit-tymäasiakkaiden irtisanoessa kaikki haaran liittymät. Pitkän skenaarion pitoaikana käytettiin 60 vuotta. Pitoaikaskenaarion tulokset ovat esitetty kuvassa 9.1.
Kuva 9.1 Investointivaihtoehtojen elinkaarikustannukset erilaisilla pitoajoilla
Lyhyen pitoajan nähdään oletetusti suosivan ilmajohtovaihtoehtoja, johtuen maakaapeloin-nin elinkaarikustannusten investointipainokkuudesta. Pitkällä pitoajalla ei ole suurtakaan merkitystä elinkaarikustannuksiin. Pitkä pitoaika tuo ilmajohtovaihtoehtojen elinkaarikus-tannuksia kuitenkin hieman lähemmäksi maakaapelointia, johtuen ilmajohtojen kalliimmista
0
Uudelleenpylvästys Tien viereen Tien viereen, haarat 1-kV Maakaapelointi
99 käyttökustannuksista. Ilmajohtosuunnitelmien keskinäisessä vertailussa pidempi pitoaika puoltaa käyttövarmempia tien viereen siirrettäviä investointihankkeita, kun taas uudelleen-pylvästys on kilpailukykyinen haaraosilla, joilla on suuri riski tulla puretuksi.
Korkokantaskenaariossa elinkaarikustannuksissa käytetyn 4 %:n lisäksi huomioon otettiin 8 ja 12 %:n korkokannat. Huomattavasti korkeammat korkokannat perustuvat siihen, että pe-rimmäisen haaraverkon kohteissa investoinneissa on korkeammat riskit johtuen johtohaaran tulevaisuuden epävarmuudesta. Investoinnin suurempi riski korottaisi siten siihen sovellet-tavaa korkokantaa. Kappaleessa 8 määritettyjen elinkaarikustannusten laskennassa ei kui-tenkaan huomioitu haaraverkon aiheuttamaa lisäriskiä, vaan korkokannan ajateltiin olevan samalla tasolla muun verkon kanssa. Korkokantaskenaarion tulokset ovat esitetty kuvassa 9.2.
Kuva 9.2 Investointivaihtoehtojen elinkaarikustannukset erilaisilla laskentakorkokannoilla
Korkokannan suurentaminen korostaa nykyhetken rahanarvoa sekä pienentää tulevaisuuden kustannuserien raha-arvoa. Näin ollen riskit huomioiva korkokanta vaikuttaa eniten uudel-leenpylvästysvaihtoehtoon, jonka elinkaarikustannukset koostuvat vaihtoehdoista eniten käyttökustannuksista. Korkokannan nousu tekee uudelleenpylvästyksestä kannattavimman vaihtoehdon.
Suurhäiriöväliskenaariossa tutkittiin, kuinka suuri vaikutus suurhäiriöiden esiintyvyysvälillä on elinkaarikustannuksiin ja sitä kautta investointipäätöksentekoon. Elinkaarikustannuksen
0
Uudelleenpylvästys Tien viereen Tien viereen, haarat 1-kV Maakaapelointi
100 laskennassa käytetyn 8 vuoden suurhäiriöesiintymisvälin lisäksi huomioon otettiin 4 ja 12 vuoden esiintymisvälit. Suurhäiriöesiintyvyysskenaarion tulokset ovat esitetty kuvassa 9.3.
Kuva 9.3 Investointivaihtoehtojen elinkaarikustannukset erilaisilla suurhäiriöesiintyvyyksillä
Suurhäiriöiden esiintymisvälin muutos ei tuo suurta eroa ilmajohtovaihtoehtojen välille.
Mitä harvemmin suurhäiriöitä esiintyy, sitä lähempänä ilmajohtosaneerausvaihtoehtojen elinkaarikustannukset ovat toisiaan. Suurhäiriöiden toistuessa usein ilmajohtojen elinkaari-kustannukset alkavat vastaamaan maakaapeloinnin kustannuksia.
Johtolähdön tehonmuutoksen vaikutusta mallinnettiin siten, että vuosittaisia tehomääriä kas-vatettiin sekä laskettiin 2 % vuodessa. Tehon kasvu huomioitiin KAH-kustannuksien sekä suurhäiriökustannuksien laskuissa. Tehon kasvua ei huomioitu johdinhäviöiden laskuissa, sillä muutos jäi minimaaliseksi, vaikka häviöt muuttuvat tehon neliössä (LUT-yliopisto 2019). 2 %:n vuosittainen kasvu tarkoittaisi, että pitoajan aikana keskiteho 2,7 kertaistuisi.
Vastaavasti 2 %:n vuosittainen lasku tarkoittaisi, että keskiteho laskisi 0,36 kertaiseksi. Pa-rametrina 2 %:n tehonkasvu ei ole kovinkaan realistinen syrjäseutujen haaraverkkojen osalta, mutta se tuo esille sen vaikuttavuuden. Tehonmuutos on esitetty kuvassa 9.4.
0
Uudelleenpylvästys Tien viereen Tien viereen, haarat 1-kV Maakaapelointi
101
Kuva 9.4 Investointivaihtoehtojen elinkaarikustannukset erilaisilla tehomuutoksilla
Maaseutualueilla johtolähtöjen tehot ovat lähtökohtaisesti matalat, joten tehon pienenemi-sellä näyttäisi olevan vain pieni vaikutus saneerausvaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin. Te-hon kasvulla muutos on suurempi, mutta kuitenkin maltillinen verrattuna käytettyyn prosen-tuaaliseen kasvuun.
Käytetyillä skenaariotarkasteluilla pystyttiin tarkastelemaan lähinnä eri parametrien vaiku-tusta saneerausvaihtoehtojen keskinäiseen elinkaarikustannusten vertailuun. Parametrejä vaihdeltiin toisiinsa nähden eri suhteessa, joten niiden keskinäisestä vaikuttavuudesta ei voitu tehdä suuria johtopäätöksiä.
Parametrien keskinäisessä herkkyysvertailussa jokaista parametria muutettiin 30 % suun-taansa. Herkkyystarkastelussa käytetyt parametrien arvot on esitetty taulukossa 9.1 sekä pa-rametrien muutoksien aiheuttamat prosentuaaliset muutokset eri saneerausvaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin ovat esitetty kuvassa 9.5.
Taulukko 9.1 Herkkyystarkastelussa käytetyt parametrit
Käytetyt parametrit
Uudelleenpylvästys Tien viereen Tien viereen, haarat 1-kV Maakaapelointi
102
Kuva 9.5 Parametrien muutoksen (±30 %) vaikutukset elinkaarikustannukseen
Korkokannalla nähdään olevan kaikkein suurin merkitys eri saneerausvaihtoehtojen elinkaa-rikustannuksiin. Suurimpien käyttökustannusten takia korkokannan valinta vaikuttaa voi-makkaimmin uudelleenpylvästyssuunnitelman kustannuksiin. Käytettävissä laskentako-roissa voi olla suuriakin eroja, joten se pitää valita harkiten.
Pitoajan osalta lyhentämisellä on selvästi suurempi vaikutus ilmajohtojen elinkaarikustan-nuksiin, joten haarajohdon uhka tulla puretuksi tulisi ottaa huomioon. Suurhäiriövälillä sekä tehonmuutoksella nähdään olevan vain pienet muutokset elinkaarikustannuksiin, eikä niiden suuret 30 %:n muutokset näy elinkaarikustannuksissa kuin muutaman prosentin verran.
Maakaapeloinnin osalta parametrien muutokset jäivät odotetusti pieniksi. Merkittävimmäksi parametriksi osoittautui korkokanta, jonka muutoksella oli lähemmäs 5 %:n vaikutus loppu-tulokseen. Muiden muuttujien vaikutukset olivat hyvin pieniä, joten pienet muutokset para-metreihin eivät vaikuta maakaapeloinnin kustannuksiin juuri ollenkaan.
-15% -10% -5% 0% 5% 10% 15%
Teho Suurhäiriö Korkokanta Pitoaika
Muutos elinkaarikustannukseen [%]
Muutetut parametrit
Uudelleenpylvästys Tien viereen Tien viereen, haarat 1000 V Maakaapelointi
103 10. YHTEENVETO
Verkon luontaisen uudistustarpeen sekä sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimusten ai-kaansaamat verkon laajat uudistamistoimenpiteet tulevat kohdistumaan tulevina vuosina yhä voimakkaammin verkon haaraosiin. Työssä vertailtiin verrokkiyhtiöiden toimintatapoja haa-raverkonosien osalta vuoden 2018 kehittämissuunnitelmien perusteella. Käytettävät sanee-rausvaihtoehdot vaihtelivat maakaapeloinnista paikalleen saneerattaviin ilmajohtolinjoihin.
Vertailusta kävi ilmi, että sähköverkkoyhtiöt toimivat vähäkulutteisten haaraverkkokohtei-den kanssa usein tapauskohtaisesti eikä yhtä ainutta oikeaa vastausta kustannustehokkaim-maksi toimintamalliksi ole löydetty.
Kainuun kunnissa väestönlasku on ollut suurta viimeisimpinä vuosikymmeninä, eikä ennus-teiden mukaan suhdanne ole muuttumassa. Toimintaympäristön muutokset ovat alkaneet nä-kyä myös Kajaven tilastoissa. Vähentyneet uudet liittymät sekä lisääntyneet liittymien irti-sanomiset ovat saaneet nettoliittymämäärän lähtemään laskuun. Epävarmuus tulevaisuuden liittymämäärien kehityksestä aiheuttaa runsaasti riskitekijöitä investointipäätöksiin. Myös asiakaskohtaiseen sähkönkäyttöön on luvassa muutoksia tulevaisuudessa, kun tehontarpee-seen vaikuttavat muun muassa autoilun sekä lämmitysmuotojen sähköistymiset.
Työn tavoitteena oli tuottaa faktapohjaisia elinkaarilaskelmia erilaisista haaraverkkojen sa-neerausmenetelmistä yhtiön investointipäätöksien tueksi. Kolmelle haaraosia parhaiten ku-vaavalle johtohaaralle toteutettiin erilaisia saneeraussuunnitelmia. Saneerausmenetelminä käytettiin uudelleenpylvästämistä eli johtolinjan saneerausta paikalleen vaihtamalla vain pylväsrakenteet, ilmajohdon siirtämistä tien varteen, ilmajohdon siirtämistä tien varteen 1000 V:n jännitetason käytöllä sekä maakaapelointia. Elinkaarikustannuksiin huomioitiin investoinnit, investoinnin aiheuttamat muut kulut, häviöt, KAH-, vika-, huolto- ja kunnos-sapito-, kuntotarkastus-, suurhäiriö- sekä johtokadun raivaus- ja vierimetsähoitokustannuk-set. Kustannuskomponentit laskettiin yhteen vuosittaisiksi kustannuksiksi ja diskontattiin pi-toajan, 50 vuoden, ajalta nykyhetkeen 4 %:n korolla.
104 Yhtiön omaan käyttöön määritettiin saneeraussuunnitelmille niiden elinkaaren ajalta regu-laation kautta laskettu kassavirta, joilla vertailtiin saneeraustapojen kannattavuuksia. Kassa-virta muodostui regulaation kautta lasketun liikevaihdon sekä elinkaarikustannusten erotuk-sena. Regulaation kautta laskettuun liikevaihtoon huomioitiin kunkin investointisuunnitel-man sallitun tuoton ja tasapoiston kehittyminen sekä laatu-, investointi- sekä toimitusvar-muuskannustimet. Lisäksi jokaiselle investoinnille määritettiin niiden sisäiset korkokannat.
Käytetyillä laskentamenetelmillä ja -parametreilla ilmajohtosaneeraus johtoreittien tien var-siin siirtämisellä osoittautui kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi kaikkien kolmen haa-ran osalta. Lisäksi 1000 V:n tekniikan soveltaminen lisäsi kannattavuutta kaikissa sovellus-kohteissa. 1000 V:n jännitetasoa käyttämällä saatiin haarojen KJ-pituutta pienennettyä kes-kimäärin noin 25 %, joka pienensi varsinkin vika- ja KAH-kustannuksia. Suurempien käyt-tökustannuksien sekä vierimetsähoitokustannusten takia paikalleensaneeraaminen osoittau-tui kalliimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka sen investointikulut olivat vaihtoehdoista pienimmät.
Nykyinvestointihinnoilla maakaapelointi osoittautui elinkaarikustannuksiltaan ilmajohto-vaihtoehtoja kalliimmaksi saneeraustavaksi matalatehoisilla haarajohdoilla. Elinkaaren ai-kana saadut hyödyt ilmajohtoihin nähden eivät riittäneet kattamaan paljon suurempaa inves-tointikustannusta. Kaapeloinnin käyttökustannukset viankorjauskustannusten sekä häviöi-den osalta osoittautuivat merkittäviksi. Ilman rengasverkkojen varasyöttömahdollisuuksia, kaapelivikojen pidempiin korjausaikoihin turvauduttiin suunnitelmissa varavoiman käytöllä, joka nosti kustannuksia. Häviöiden osalta hajautetun kompensoinnin häviökustannusten osuus elinkaarikustannuksista oli huomattava.
Haarojen erilaisista lähtökohdista huolimatta tulokset esimerkkihaarojen osalta olivat sa-mankaltaisia. Esimerkkihaarojen välillä oli eroja niin tehossa suhteessa pituuteen, metsäi-syydessä sekä keskimääräisessä etäimetsäi-syydessä tieverkostoon, mutta kyseisten muuttujien muutokset eivät juurikaan näkyneet tuloksissa. Valittujen kolmen esimerkkihaaran tuloksia arvioitiin etukäteen pystyttävän hyödyntämään suuressa, noin 80 % osassa kaikkia vähä-kulutteisia johtohaaroja. Johtopäätöstä vahvistaa esimerkkihaarojen tulokset, jotka lähtökoh-distaan huolimatta olivat samankaltaisia.
105 Laskentaparametreistä korkokannalla oli huomattava merkitys varsinkin ilmajohtojen elin-kaarikustannuksiin. Korkokannan nostaminen vastaamaan enemmän haarajohtojen inves-tointiriskiä nosti uudelleenpylvästämisen kannattavuutta. Korkokannan lisäksi pitoajan ly-hentäminen vaikutti merkittävästi saneerausvaihtoehtojen keskinäisiin suhteisiin, suosien eniten uudelleenpylvästämistä. Uudelleenpylvästys onkin kilpailukykyisimmillään verkko-haaroilla, joilla on suurin riski tulla puretuksi kesken pitoajan. Suuren alkuinvestointinsa takia eri laskentaparametrien vaikutukset maakaapeloinnin elinkaarikustannuksiin jäivät mi-nimaalisiksi.
Kassavirtalaskelmien perusteella maakaapelointi-investointi osoittautui ilmajohtoinvestoin-teja taloudellisesti kannattavammaksi. Käytetyillä parametreillä regulaatiota vasten lasketut kassavirrat ilmajohtosuunnitelmille olivat hieman positiivisia, maakaapelikassavirtojen ol-lessa suurempia. Johtohaaran koolla, eli investointimäärällä ei ollut juurikaan vaikutusta kas-savirran suuruuteen ilmajohtojen osalta, kun taas maakaapelin kassavirta kasvoi investointi-määrän kanssa lähes samassa suhteessa.
Kustannusvertailun ja varsinkin regulaation kautta laskettujen liikevaihtojen sekä sisäisten korkokantojen osalta suurin kehityksen kohde olisi tulevaisuuden regulaatiomuutoksien, ku-ten yksikköhintojen kehittymisen, huomioonottamisessa, jotka olivat tästä työstä rajattu pois. Tulevaisuudessa yhtiön kannattaisi myös kartoittaa tarkemmin liittymien käyttötarkoi-tuksien muutoksia, kiinteistöjen ikiä sekä eri maaseutualueiden väestön ja ikärakenteen muu-toksia. Tällä hetkellä yhtiön tietokantaan ei päivity, jos liittymän käyttötarkoitus muuttuu, esimerkiksi vakituisesta asuinpaikasta vapaa-ajan kohteeksi. Tarkemmilla tiedoilla pystyt-täisiin seuraamaan millaiset kotitaloudet irtisanovat liittymiään ja etsimään niiden avulla yh-teneväisiä tekijöitä. Löydettyjä vaikuttavia tekijöitä voitaisiin etsiä muista haaraverkkokoh-teista, joka auttaisi määrittämään kunkin verkkohaaran tulevaisuuden näkymiä.
106 LÄHTEET
Elenia, 2018 Elenia Oy. 2018. Elenian puheenvuoro. [Verkkodokumentti]. [Vii-tattu 26.06.2020]. Saatavilla: https://www.fingrid.fi/globalassets/do-
kumentit/fi/yhtio/toimikunnat/7.6.2018-markkinatoimikunta-elenian-puheenvuoro-.pdf
Elenia, 2020 Elenia Oy. 2020. Fortumin ja Elenian akusto varastoi sähköä katkojen varalle ja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoon. [Verkkodoku-mentti]. [Viitattu 04.06.2020]. Saatavilla: https://www.elenia.fi/uuti-
set/fortumin-ja-elenian-akusto-varastoi-
s%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4-katkojen-varalle- jas%C3%A4hk%C3%B6%C2%ADj%C3%A4r%C2%AD-jes%C2%ADtelm%C3%A4n
Energiateollisuus, 2019
Energiateollisuus Ry. 2019. Vakiokorvaukset -sovellusohje. [Verk-kodokumentti]. [Viitattu 21.02.2020]. Saatavilla: https://energia.fi/fi-
les/880/Vakiokorvaukset_sovellusohje_2014_paivi-tetty_20190506.pdf
Energiavirasto, 2014 Energiavirasto. 2014. Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuun-nitelmasta. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 26.02.2020] Saatavilla:
https://energiavirasto.fi/docu-ments/11120570/12836747/M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys+s%
C3%A4hk%C3%B6njakeluverkon+kehitt%C3%A4missuunnitel-
masta/f4411f9d-ceb9-f19ff89eebfec144692d/M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys+s%C3%
A4hk%C3%B6njakeluverkon+kehitt%C3%A4missuunnitel-masta.pdf?version=1.0
107 Energiavirasto, 2017 Energiavirasto. 2017. Sähköverkkotoiminnan tekniset tunnusluvut (2017). [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.3.2020]. Saatavilla:
https://energiavirasto.fi/docu- ments/11120570/12862527/S%C3%A4hk%C3%B6verkon-tekniset-tunnusluvut-2017.xlsx/47fec603-1b56-9755-5b29-b7076f58daa4 Energiavirasto, 2018 Energiavirasto. 2018. Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 –
31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 – 31.12.2023 valvontajaksolla.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.2.2020]. Saatavilla: https://energia-
virasto.fi/documents/11120570/12766832/Valvontamene-
telm%C3%A4t-s%C3%A4hk%C3%B6njakelu-2016- 2023.pdf/72eac45f-4fe0-6b0a-d5f7-e89ee97b89fc/Valvontamene-telm%C3%A4t-s%C3%A4hk%C3%B6njakelu-2016-2023.pdf Energiavirasto, 2020a Energiavirasto. 2020. Kehittämissuunnitelmat 2018-tietopyyntö.
Energiavirasto, 2020b Energiavirasto. 2020. Kehittämisvelvollisuus vuodenvaihteen 2017–
2018 lumikuormatilanteessa. Saatavilla: Ei julkinen
EUR-Lex, 2019 EU:n lainsäädäntö. 2019. Euroopan parlamentin ja neuvoston direk-tiivi (EU) 2019/944. Euroopan unionin virallinen lehti. [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 26.06.2020]. Saatavilla: https://eur-lex.eu-
ropa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CE-LEX:32019L0944&from=EN
Fingrid, 2020 Fingrid. 2020. OmaFingrid -verkkokartta. [Verkkodokumentti]. [Vii-tattu 26.03.2020]. Saatavilla: Ei julkinen
Finlex, 2004 Finlex. 2004. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sähkömarkki-nalain ja markkinaoikeuslain muuttamisesta HE 127/2004. [Verkko-dokumentti]. [Viitattu 24.02.2020]. Saatavilla: https://www.fin-lex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040127
108 Finlex, 2013 Finlex. 2013. Sähkömarkkinalaki 588/2013. [Verkkodokumentti].
[Viitattu 21.02.2020]. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2013/20130588
Finlex, 2017 Finlex. 2017. Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta 590/2017.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 21.02.2020]. Saatavilla:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170590
Heikkinen, 1997 Heikkinen, R. 1997. Sähkön vuosikymmenet Kainuussa. Kainuun Sa-nomain Kirjapaino. 54s. ISBN 952-90-9541-4
Ilmatieteenlaitos, 2020
Ilmatieteenlaitos. 2020. Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. [Verk-kodokumentti]. [Viitattu 14.04.2020]. Saatavilla: https://www.ilma-
tieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut?p_p_id=WebProxyPort- let_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_ZZq1&p_p_lifecy- cle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 2&p_p_col_count=3&_WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPort-
let_IN-STANCE_ZZq1_edu.wisc.my.webproxy.URL=http%3A%2F%2Fcd n.fmi.fi%2Flegacy-fmi-fi-content%2Fproducts%2Fheating-degree-days%2Findex.php
Jääskeläinen, 2010 Jääskeläinen, V. 2010. 1 kV tekniikan teknillistaloudellinen analy-sointi Savon Voima Verkko Oy:n sähköverkossa. Opinnäytetyö. Sa-vonia. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 29.05.2020]. Saatavilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13770/Opinnayte-tyo_Ville%20Jaaskelainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
109 Kainuun ELY-keskus, 2017
Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2017. Huoltama-ton öljysäiliö – aikapommi maan alla. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.04.2020]. Saatavilla: https://kainuunely.com/tag/oljylammitys/
Kainuun liitto, 2019 Kainuun liitto. 2019. Kainuussa jo mukavasti sähköauton latauspis-teitä, sähköautojen määrän kasvu ei seuraa samaa tahtia. [Verkko-dokumentti]. [Viitattu 24.03.2020]. Saatavilla: https://www.kainuun- liitto.fi/sites/default/files/kainuussa_mukavasti_sahkoautojen_la-tauspisteita.pdf
Kainuun liitto, 2020 Kainuun liitto. 2020. Tutustu Kainuuseen: Matkailu. [Verkkodoku-mentti]. [Viitattu 01.04.2020] Saatavilla: https://www.kainuun-liitto.fi/matkailu
KKM, 2020 KKM. 2020. Three-phase oil-immersed hermetically sealed shunt re-actor. Tekniset tiedot. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.7.2020]. Saa-tavilla: http://media1.kkmpower.com/2018/09/1.6.1.1.9.14.2-Techni-cal_Data_SHR_8-205.pdf
Konttinen, 2017 Konttinen, M. 2017. Maakaapeloinnin asennustekniikat. Kandidaa-tintyö. LUT. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 08.05.2020]. Saatavilla:
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/144015/Kandidaa-tinty%C3%B6_Max_Konttinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y Lakervi & Partanen, 2008
Lakervi, E., Partanen, J. 2008. Sähkönjakelutekniikka. 3. Painos. Hel-sinki: Otatieto. 295 s. ISBN 978-951-672-359-7
Lassila et al., 2007 Lassila, J., Kaipia, T., Haakana, J., Partanen, J. 2007. Verkostostrate-gia 2020: Verkostotekniikat. Tutkimusraportti. LUT. [Verkkodoku-mentti]. [Viitattu 16.05.2020]. Saatavilla: Ei julkinen
110 Liukkonen, 2018 Liukkonen, C. 2018. Ylileveät johtokadut 20 kV ilmajohtoverkoissa.
Kandidaatintyö. LUT. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.05.2020].
Saatavilla: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/149265/Kan-didaatintyo_Casper_Liukkonen.pdf?sequence=1&isAllowed=y Lohjala, 2015 Lohjala, J. 2005. Haja-asutusalueiden sähkönjakelujärjestelmien
ke-hittäminen – erityisesti 1000 V jakelujännitteen käyttömahdollisuu-det. Väitöskirja. LUT. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 30.04.2020].
Saatavilla:
https://lutpub.lut.fi/bitstream/han-dle/10024/45440/isbn952214004X.pdf?sequence=1&isAllowed=y LVM, 2018 Liikenne- ja viestintäministeriö. 2018. Toimenpideohjelma
hiilettö-mään liikenteeseen 2045. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 24.03.2020]. Saatavilla:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/161210/LVM_13_18_Toimenpideohjelma%20hiiletto- maan%20liikenteeseen%202045%20Liikenteen%20ilmastopolitii-kan%20tyoryhman%20loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y LUT-yliopisto, 2018 LUT-yliopisto. 2018. Sähkömarkkinat-kurssimateriaali,
[Verkko-dokumentti]. [Viitattu 24.4.2020]. Saatavilla: Ei julkinen
LUT-yliopisto, 2019 LUT-yliopisto. 2019. Sähkönjakelutekniikka-kurssimateriaali, [Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.7.2020]. Saatavilla: Ei julkinen Maalämpö, 2020 Maalämpö. 2020. Suora sähkölämmitys. [Verkkodokumentti].
[Vii-tattu 16.04.2020]. Saatavilla: http://www.maalampo.fi/artikke-lit/suora-sahkolammitys/
MDI, 2019 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. 2019. Maakunnittaiset en-nusteet. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.03.2020]. Saatavilla:
https://www.mdi.fi/content/uploads/2019/03/maakunnittainen_en-nuste.pdf
111 MML, 2020 Maanmittauslaitos. 2020. Vuoden 2020 pinta-alatilasto kunnat ja maakunnat. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.03.2020]. Saatavilla:
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/at- tachments/2020/01/Vuoden_2020_pinta-alatilasto_kunnat_maakun-nat.pdf
Motiva, 2019 Motiva Oy. 2019. Kulutuksen normitus. [Verkkodokumentti]. [Vii-tattu 14.04.2020]. Saatavilla: www.motiva.fi/kulutuksennormitus Nouicer & Meeus, 2019
Nouicer, A., Meeus, L. 2019. The EU clean energy package. Tech-nical report. European University Institute. [Verkkodokumentti].
[Viitattu 26.06.2020]. Saatavilla: https://cad- mus.eui.eu/bitstream/handle/1814/64524/EU-CEP-2019.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Partanen, 2018 Partanen, J. 2018. Sähkön siirtohinnat ja toimitusvarmuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2018. [Verkkodokumentti]. [Vii-tattu 10.3.2020]. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/161178/43_18_Sahkonsiirtohin-nat_ja_toimintavarmuus.pdf
Partanen, 2019 Partanen, J. 2019. Toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoajan pidennyksen vaikutusanalyysi. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.03.2020]. Saatavilla: https://docplayer.fi/174134453-Toimitusvar- muusvaatimusten-taytantoonpanoajan-pidennyksen-vaikutusana-lyysi.html
Porkola, 2018 Porkola, A. 2018. LVDC sähkönjakelussa ja kuluttaja-asennuksissa.
Kandidaatintyö. LUT-yliopisto. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 01.06.2020]. Saatavilla: https://lutpub.lut.fi/bitstream/han-dle/10024/149260/kandidaatinty%C3%B6_porkola_aleksi.pdf
112 Ranta & Niemelä, 2013
Ranta, R., Niemelä, H. 2013. Keskijännitteisten ilmajohtolinjan vie-rimetsän hoitoprojektin suunnittelu ja toteutus. Raportti. Tapio.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 29.05.2020]. Saatavilla: https://ta- pio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Vierimetsanhoito_projekti_kasi-kirja.pdf
Reinikka, 2018 Reinikka, I. 2018. Loiste Sähköverkon lumikuormaongelmat 2017-2018. Käyttötoimikunnan kokous 1/2018, Loiste Sähköverkko Oy.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 28.04.2020]. Saatavilla:
https://www.fingrid.fi/contentas- sets/4ed1eb3b3e244ef4be3cd6c222d002eb/loiste-sahkoverkko_lu-mikuormaongelmat-2017_2018.pdf
Simonen, 2006 Simonen, M. 2006. Sähkönjakeluverkon suunnitteluperusteet. Diplo-mityö. LUT. [verkkodokumentti]. [Viitattu 07.05.2020]. Saatavilla:
https://lutpub.lut.fi/bitstream/han-dle/10024/30030/TMP.objres.387.pdf?sequence=1
SULPU, 2020 Suomen lämpöpumppuyhdistys. 2020. 2019 lämpöpumpputilasto.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.04.2020]. Saatavilla:
https://www.sulpu.fi/docu- ments/184029/0/La%CC%88mpo%CC%88pumpputi-lasto%202019%2C%20%20kuvaajat%20FI.pdf
SVT, 2019 Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019. Väestöennuste. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 31.03.2020]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html
113 SVT, 2020a Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Kuntien avainluvut 2020
alue-jaolla. Tilastokeskus [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.2020] Saa-
tavilla:https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainlu-vut.html#?year=2020&active1=MK18
SVT, 2020b Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Käsitteet. Tilastokeskus.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 01.04.2020]. Saatavilla:
https://www.stat.fi/meta/kas/index.html
SVT, 2020c Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Väestörakenne.
ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus. [Verkkodokumentti].
[Viitattu1.4.2020].
Saatavilla: http://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html
SVT, 2020d Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Moottoriajoneuvojen ensire-kisteröinnit. ISSN=1799-2516. Helsinki: Tilastokeskus [Verkko-dokumentti]. [Viitattu 23.3.2020] Saatavilla:
https://www.stat.fi/til/merek/tau.html
Tapio, 2013 Tapio. 2013. Keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien määrä ja ominaisuudet. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.04.2020]. Saatavilla:
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Vierimetsien_maara.pdf TEM, 2019 Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Alueelliset kehitysnäkymät, syksy
2019. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 27.03.2020]. Saatavilla:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/161827/TEM_52_19_Alueelliset_kehitysnakymat.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
114 TEM, 2020 Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Sähkönsiirron hintoja koskeva
hal-lituksen esitysluonnos. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 24.02.2020].
Saatavilla:https://valtioneuvosto.fi/docu-
ments/1410877/16402203/SiirtohintaHE+esityskal- vot+16012020.pdf/6722a5ef-57e4-3606-2544-de427abf2524/Siirto-hintaHE+esityskalvot+16012020.pdf
Valtioneuvosto, 2019 Valtioneuvosto. 2019. 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuu-den turvaava Suomi. Hallitusohjelma. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.04.2020]. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/marinin-halli- tus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-tur-vaava-suomi
115 LIITTEET
Liite 1. Hiisijärvi paikalleensaneeraus KAH-laskenta
Pjohtolähtö 150,8 kW Johtolähdön keskiteho
Phaara 30,6 kW Johtohaaran keskiteho
P1 9,7 kW Ensimmäisen erottimen jälkeinen keskiteho P2 3,8 kW Toisen erottimen jälkeinen keskiteho
lhaara 14,0 km Haaran pituus
l1 7,0 km Johtopituus ennen haaran ensimmäistä erotinta l2 3,8 km Johtopituus erottimien välillä
l3 3,2 km Toisen erottimen jälkeinen johtopituus
lmetsä 12,9 km Metsäympäristöä haaran johtopituudesta
ltienvieri 0 km Tienvieri -ympäristöä haaran johtopituudesta
lpuuvarma 1,1 km Puuvarmaa ympäristöä haaran johtopituudesta
fvierihoidettu 7,5 kpl/100km,a Vierihoidetun ympäristön vikataajuus per 100 km
ftienvieri 5 kpl/100km,a Tienvieri -ympäristön vikataajuus per 100 km
fpuuvarma 2,5 kpl/100km,a Puuvarman ympäristön vikataajuus per 100 km
fPJK,vierihoidettu 27 kpl/100km,a Vierihoidetun ympäristön PJK taajuus per 100 km
fPJK,vierihoidettu 27 kpl/100km,a Vierihoidetun ympäristön PJK taajuus per 100 km