Tämä kappale esittelee Venäjällä toteutettuja kiinteitä investointeja, ulkomaisia suoria investointeja sekä lopuksi Suomesta Venäjälle suuntautuneita investointeja. Talouden kehityksen ja kasvun kannalta investoinneilla on tärkeä rooli tuotannon ja tuottavuuden ja kasvattamisessa. Lisäksi erityisesti ulkomaiset investoinnit mittaavat kansanvälisten yrityksien luottamusta kohdemaan talouden tulevaan kehitykseen.
Kiinteät investoinnit
Investoinnit alkoivat kasvaa Venäjällä ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vasta vuonna 1999. Ne ovat olleet siitä lähtien yksityisen kulutuksen kasvun kanssa tärkeässä roolissa myös bruttokansantuotteen kehityksessä. Suuri osa kasvaneista investoinneista on kohdistunut energiantuotantoon sekä metalliteollisuuteen (Spiridovitsh, 2007). Tämä on tukenut ennestään vanhan energiapainotteisen tuotantorakenteen säilymistä sekä Venäjän talouden riippuvuutta epävakaista energian maailmanmarkkinahinnoista. Viime vuosina investointeja on kuitenkin tehty lisääntyvissä määrin myös valmistavaan teollisuuteen, kuljetussektorille, vähittäiskauppaan sekä asuntotuotantoon.
Kiinteiden investointien kasvu on ollut Venäjällä nopeaa vuodesta 1999 lähtien (Kuvio 7). Erityisen nopeaa kasvu oli vuonna 2000, jolloin kiinteiden investointien määrä kasvoi noin 17 %. Korkeat kasvuluvut johtuvat osittain vuoden 1998 talouskriisin aiheuttamasta alhaisesta vertailutasosta. Vuoden 2002 hitaamman kasvun jälkeen investoinnit ovat kasvaneet yli 10 % vuosivauhdilla ja vuonna 2006 kasvu reipastui lähelle 15 prosenttia. Vuonna 2007 kiinteät investoinnit saavuttivat 2000-luvun
miljardia ruplaa (190 mrd. euroa). Investointien ripeän kasvun taustalla on ainakin osaltaan ollut taloudellisten ja poliittisten olojen vakaantuminen sekä kotimaisen kysynnän voimistuminen. Edellä mainitut seikat ovat herättäneet myös ulkomaisten sijoittajien mielenkiinnon Venäjän kasvavia markkinoita kohtaan, josta tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Toisaalta myös kotimaisen rahan luottamus on palannut ja epävakaina vuosina paossa olleet pääomat ovat alkaneet palata Venäjälle, mikä näkyy merkittävinä investointivirtoina ns. offshore-maista. Vuonna 2007 kiinteät investoinnit edustivat kuitenkin vain noin 20 % BKT:sta ja niiden taso oli kohoamisestaan huolimatta selvästi alhaisempi kuin muissa nopeasti kehittyvissä talouksissa (BOFIT, 2007c). Investointiasteen kohoamisen myötä odotetaan, että investoinneilla tulee olemaan merkittävämpi rooli talouden kasvun ylläpitäjänä tulevina vuosina (Loikkanen, 2007).
Toimialajakaumalla tarkasteltuna investointien rakenne pysyi vuonna 2007 kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (2008a) mukaan vuonna 2007 liikennesektorille suuntautui edelleen neljännes investoinneista (pl. pienyritykset), kun taas kaivannaisteollisuuden osuus investoinneista oli 17 % ja jalostusteollisuuden 16 %. Jalostusteollisuudessa investointien kasvu (lähes 40 %) oli nopeinta kuljetusvälineiden valmistuksessa. Vuonna 2007 kiinteät investoinnit lisääntyivät sähkön tuotannossa yli 50 %, mikä on merkki sektorin uudistuksesta..
Kuvio 7: Kiinteiden investointien kasvu sekä osuus BKT:sta vuosina 1997–2007
Lähde: BOFIT, 2007c
-15 -10 -5 0 5 10 15 20 25
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kiinteät investoinnit , %- muutos
Alueellisesti investoinnit ovat painottuneet öljyntuotantoalueille sekä Keski-Venäjälle Moskovan ympäristöön. Viime vuosina myös Luoteis-Venäjä ympäristöineen on nostanut osuuttaan investointikohteena. Vuonna 2006 sen osuus kokonaisinvestoinneista oli jo 13,7 % (Spiridovitsh, 2007). Pietariin suuntautuneet investoinnit ovat kasvaneet vuodesta 2001 huomattavasti Moskovaa nopeammin, lukuun ottamatta vuotta 2004. Muista Luoteis-Venäjän alueista Leningradin ja Karjalan alueilla kiinteät investoinnit jopa pienenivät vuonna 2005. (Liite 1)
Ulkomaiset investoinnit
Ulkomaisten investointien tilastojen arvioiminen on erittäin haastavaa. Maiden erilaisten tilastointikäytäntöjen sekä investointien lähtömaan määrittämisen vaikeuden takia lukuihin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
Taulukko 5: Ulkomaiset investoinnit toimialoittain vuonna 2007
Ulkomaiset investoinnit Milj. dollaria % kokonaismäärästä
Kokonaisuudessaan 120 941 100
Maa- ja metsätalous, kalastus 468 0,4
Kaivosteollisuus 17 393 14,4
Tehdasteollisuus 31 948 26,4
Rakentaminen 2 911 2,4
Tukku- ja vähittäiskauppa 47 310 39,1
Liikenne ja viestintä 6 703 5,5
Rahoitustoimiala 4 450 3,7
Kiinteistöala 8 414 7
Lähde: Rosstat, 2008
Ulkomaisia investointeja tehtiin Venäjälle vuoden 2007 aikana noin 120 miljardin dollarin edestä, mikä osoittaa huimaa 2,2-kertaista kasvua edellisestä vuodesta.
Investointien kasvun taustalla ovat erityisesti suorat ulkomaiset investoinnit, joiden osuus myös kaksinkertaistui. Ulkomaisista investoinneista noin 26 % kohdistui edelleen tehdasteollisuuteen, vaikka niiden määrä pienenikin hieman vuodesta 2006 (Taulukko
5). Kaupan alan investointien osuus kasvoi hieman edellisvuodesta vastaten vuonna 2007 noin 39 % investointien kokonaismäärästä.
Vuonna 1999 ulkomaisten suorien investointien määrä Venäjällä oli 1998 kriisin johdosta pudonnut lähes olemattomiin. Suuri osa ulkomaisista yrityksistä poistui markkinoilta ennen kriisiä tai sen aikana. Vuonna 2000 ulkomaisten yritysten palatessa takaisin maahan ulkomaiset suorat investoinnit kohosivat huomattavasti (Kuvio 8). On kuitenkin oletettavaa, että vuonna 2000 merkittävä osuus investoinneista ei ollut maahan virtaavaa uutta pääomaa, vaan ennemminkin poisvedetyn pääoman takaisin palauttamista. Korkea kasvu vuonna 1999 ei varsinaisesti kerro ulkomaisten investoijien luottamuksen kasvamisesta tai markkinoiden houkuttelevuuden lisääntymisestä.
Rosstatin alustavien tietojen mukaan Venäjälle suuntautuneet ulkomaiset suorat investoinnit vastasivat vuonna 2007 noin 27,8 miljardia dollaria, jonka seurauksena niiden kanta nousi vuoden 2007 lopulla yli 170 miljardiin dollariin. Sijoituskannan kasvu saavutti näin ollen jopa 19,0 % (Kuvio 8).
Kuvio 8: Suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle
36,5
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 milj.$
Sijoituskanta vuoden lopussa, milj $ Vuotuinen sijoituskannan kasvu ed. vuodesta %
Lähde: UNCTAD, Rosstat 2007
Rosstatin alustavien tietojen mukaan tärkein ulkomaisten suorien investointien lähtömaa vuoden 2007 alussa oli Alankomaat, jonka suorien investointien suuruus oli melkein
puolet (49 %) kaikista maahan virranneista suorista investoinneista. Seuraavalla sijalla oli Kypros, jonka investoinnit olivat noin 23 % kokonaismäärästä. Myös toinen off-shore maa Neitsytsaaret vastasi Venäjälle suuntautuvissa suorissa investoinneissaan noin 2,2 % suorien investointien kokonaismäärästä.
Venäjällä on viime vuosina havaittu laajassa mittakaavassa kotimaisen pääoman palaaminen takaisin, mikä heijastaa venäläisten kasvanutta luottamusta taloutensa kehitykseen ja tulevaisuuteen. Erityisesti Kyprokselta ja Luxemburgista virranneet investoinnit ovat suurilta osin venäläistä takaisin palaavaa rahaa. Lisäksi on huomioitava, että suuret venäläiset ja muunmaalaiset finanssiryhmittymät käyttävät usein etenkin Luxemburgia yrityskauppojen ja vastaavien transaktiopaikkana, mikä myös tilastoituu maan ulkomaiseksi investoinniksi. Alankomaat on investoinut voimakkaasti Sahalinin öljy ja kaasuhankkeisiin. Alueellisesti vertailtuna suorien ulkomaisten investointien kasvu on ollut Pietarissa hyvin nopeaa. Kasvua oli vuonna 2006 huikeat 270 % ja 2007 noin 21 %. Pietarin osuus kaikista vuoden 2007 ulkomaisista suorista investoinneista oli noin 2,8 % Moskovan osuuden ollessa noin 56
% (Liite 1).
Suomalaiset investoinnit
Suomen ja Venäjän viime vuosina elpyneiden kauppasuhteiden lisäksi myös investointiaktiviteetti on kasvanut. Myös 2007 vuosi oli erityisen nopea kasvun kannalta (Kuvio 9).
Suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet kasvavien markkinoiden mahdollisuuksia ja laajentaneet tuotantoaan Venäjälle vastaamaan paikalliseen kysyntään. Investoinnit ovat olleet useimmissa tapauksissa kannattavia ja ovat lisänneet yrityksien myyntiä sekä kilpailukykyä. Näin ollen kyse ei ole ollut toimintojen siirtämisestä halvan työvoiman maihin vaan tuotannon laajentamisesta Venäjälle. (Ollus ja Simola, 2006)
Kuviosta 9 nähdään suomalaisten suorien investointien voimakas kasvu heti 1998
euroa. Huomattavaa on, että suomalaiset luottivat jopa kriisin aikana Venäjän markkinoihin ja olivat valmiita investoimaan maahan. Käytös oli poikkeavaa verrattuna useimpiin muihin ulkomaisiin investoijiin. Heti vuoden 1998 jälkeen investoinnit nelinkertaistuivat muutamassa vuodessa ja vuonna 2001 investointikanta oli jo noin 450 miljoonaa euroa. Sijoituskanta kuitenkin notkahti vuonna 2002. Vuosina 2004 ja 2005 sijoituskannan kasvu on ollut erittäin ripeää, kun taas vuonna 2006 kasvu hidastui 14 prosenttiin. Nopean kasvuvuoden (47,6 %) 2007 jälkeen sijoituskanta oli reilut 1,8 miljardia euroa. Rosstatin tietojen mukaan Suomen osuus Venäjälle suuntautuvista suorista investoinneista oli noin 1,8 % ulkomaisten suorien investointien kokonaismäärästä ja vastasi näin ollen volyymiltaan noin 590 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä oli vuonna 2006 ainoastaan reilut 110 miljoonaa euroa.
Kuvio 9: Suomen suorat investoinnit Venäjälle 1997-2007
155,8
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 milj. €
Sijoituskanta vuoden lopussa, milj € Vuotuinen sijoituskannan kasvu ed vuodesta, %
Lähde: Suomen Pankki, Rosstat (2008)
Alueellisesti suomalaiset investoinnit ovat painottuneet Luoteis-Venäjälle ja Pietariin, missä Suomi on tärkeimpiä ulkomaisia investoijia. Investointeja on tehty myös Moskovan, Nizhni Novgorodin, Permin ja Sverdlovskin alueille. (Spiridovitsh, 2007)
Vuoden 2005 lopussa eniten suomalaisia investointeja oli kohdistunut metsäteollisuuteen, jonka osuus oli noin 25 % kokonaisinvestoinneista. Seuraavaksi
merkittävimmät investointien toimialat ovat energiantuotanto, vähittäiskauppa ja elintarviketeollisuus, jotka muodostavat kukin reilun kymmenen prosentin osuuden kokonaisinvestoinneista. (Ollus ja Simola, 2006)
Kuvio 10: Suomalaisyritysten venäläisten tytäryritysten ja sivuliikkeiden henkilökunta ja liikevaihto vuosina 1996–2006*
0
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 milj. €
*Ei sisällä taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996–1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosil-ta 2000–2006.
Lähde: Suomen Pankki, 2007
Suomalaisyritysten henkilöstön määrää Venäjällä on vaikea arvioida kattavan tilastotiedon puuttuessa. Suuntaa-antavana voidaan pitää Suomen Pankin maksutasetietojen yhteydessä keräämää tietoa suomalaisyritysten ulkomaisista investoinneista, jonka mukaan venäläisten tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilökunnan määrä lähti voimakkaaseen kasvuun vuonna 2004 lähestyen 2000 henkilöä vuonna 2006 (Kuvio 10). Henkilöstön määrä kaksinkertaistui vuodesta 2004, jolloin henkilökuntaa oli alle 1000 henkilöä. Niin ikään venäläisten tytäryhtiöiden liikevaihto on kasvanut ripeästi vuodesta 2004 yltäen vuonna 2006 reiluun 20 miljardiin euroon. Kuviossa 10 on huomattavissa vuosien 2002 ja 2004 välillä samanlainen notkahdus kuin suomalaisten investointien osalta. Tilastoja tulkitessa tulee kuitenkin huomioida, että ne eivät sisällä kooltaan tietyn rajan alittavia kohteita, joten
suomalaisyritysten Venäjällä työllistämien henkilöiden määrä on todellisuudessa suurempi. Tilastointiin odotetaan tältä osin parannusta suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja koskevan tiedon keruun siirryttyä Tilastokeskukselle vuonna 2007.