Informaation yleisestä määritelmästä

Informaation käsitteestä on tullut osa kollektiivisia tapojamme hahmottaa todellisuutta.

Informaation käsite on kuitenkin edelleen – kenties jopa enenevissä määrin – moniselitteinen, jopa hämärä. Yleisessä käytössä informaatio on käsitteenä samaan aikaan itsestäänselvä ja vaikeasti tavoitettava. Yleisellä käytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä yleiskielistä puhetta informaatioteknologiasta, informaatioyhteiskunnasta tai informaatiosodankäynnistä.

Edellämainitut kolme yleistä määrettä ovat kuitenkin tutkimusalueina tarkemmin rajattuja kokonaisuuksia, joissa informaatiolla on suhteellisen tarkka merkitys. Merkitys onkin keskeinen ulottuvuus, jonka kautta informaation erilaisia käsitteellistyksiä voi lähteä purkamaan. Esimerkiksi, puhuttaessa informaatiosodankäynnistä on olennaista erottaa puhutaanko kooditason hyökkäyksistä datakeskuksiin, teollisesta vakoilusta vaiko tarkoitushakuisesti merkityksiä sotkevan tiedon levittämisestä kansainvälisen median kautta.

Informaatio siis voi merkitä erilaisia asioita, mutta olennaisempaa määrittelyn kannalta on erilaisten informaatioiden suhde merkityksellisyyteen. Merkitys käsitteenä voi siten toimia referenssikenttänä informaation käsitteellisen määrittelyn helpottamiseksi.

Floridi (2010) erottaa toisistaan viisi keskeistä informaation lajia: matemaattisen, semanttisen, fysikaalisen, biologisen ja ekonomisen informaation. Informaation määrittely muodostaa Floridin kuvaileman käsitteellisen labyrintin. Eri käyttöyhteyksissä informaatio viittaa erilaisiin ilmiöulottuvuuksiin. Informaation yleinen määritelmä GDI (general definition of information) käsittelee informaatiota semanttisena (so. merkityksellisenä) sisältönä.

GDI) ∂ voidaan määritellä informaatioksi, ymmärrettynä semanttisena sisältönä, jos ja vain jos:

GDI1) ∂ koostuu n:stä datasta, kun n ≥ 1;

GDI2) data on hyvin muodostunutta;

GDI3) hyvinmuodostunut data on merkityksellistä.

(Floridi 2010, 21.)

Tämän yleisen määritelmän mukaan informaatio siis koostuu datasta. Data on jotakin, jolla voidaan määritellä eroavaisuuksia. Mackay ja Bateson ovat määritelleet informaation

“eroavaisuutena, joka tekee eroavaisuuden” (Floridi 2010, 23). Bateson aloittaa käsittelemällä Korzybskin lauselmaa “kartta ei ole maasto”. Batesonin mukaan karttaan merkitään eroavaisuuksia: eroavaisuuksia korkeudessa meren pinnasta, kasvillisuudessa, pinta-muodostelmissa, populaatiossa, ja niin edelleen. Karttaan on merkitty symbolisesti informaatiota monessa kerroksessa, joka merkityksellistyy suhteellisesti tietyssä symbo-likontekstissa ainoastaan kontekstin sisäiseen rakenteeseen. Jos maasto olisi täysin yhdenmukainen, mitään siitä ei merkittäisi karttaan, paitsi maastoalueen rajat, jotka määrittävät kohdan, jossa se lakkaa olemasta yhdenmukainen jonkin laajemman matriisin kanssa; alueen raja osoittaa eron tietyn alueen ja jonkin toisen alueen välillä. Kartta on representaatio. Bateson vie ajatuksen vielä pidemmälle. Kantia mukaillen hän ilmaisee idean, että emme pääse käsiksi maastoon sinänsä (an sich). Mentaalinen todellisuus perustuu äärettömästä muuttujamäärästä rajaamiseen. Kaikki havainnossa ilmenevät ilmiöt ovat monikerroksisen valikoitumisen tulosta. Kaikki fenoomit ovat lopulta representaatioita, siten havaittu todellisuus loputon representaatioiden kehä. (Bateson 1973, 458–461.) Tämä kehä rakentuu kuitenkin eroavaisuuksien muodostumisesta, eli informaation voi tulkita sen perustavaksi rakenteelliseksi tekijäksi. Tällöin myöskään emme joudu toteamaan, että maailma olisi representaatioiden kehä, vaan ainoastaan kommunikoitavissa oleva tietomme rakentuu vuorovaikutteisten informaatioprosessien kautta, jotka Bateson nimeää representaatioiden kehäksi.

Mackayn ja Batesonin alkuperäisissä ilmauksissa on ero sanojen “difference” ja “distinction”

käytössä, mutta näiden käsitteiden välistä eroavaisuutta on vaikea ilmaista suomen kielellä.

Mackay määrittelee eroavaisuuden (distinction) informaation perusyksiköksi (“information is a distinction that makes a difference”) (Floridi 2010, 23). Bateson käyttää “distinction”

käsitteen sijaan käsitettä “difference” toisteisesti pyrkiessään määrittelemään jonkinlaisen mielen perusyksikön: “Itse asiassa, mitä tarkoitamme informaatiolla – informaation perustavanlaatuisella yksiköllä – on eroavaisuus, joka tekee eroavaisuuden, ja se pystyy tekemään eroavaisuuden, koska neuraaliset reitit, joiden kautta se kulkee ja jotka muovaavat

sitä jatkuvasti sisältävät itsessään energiaa. Reitit ovat laukaisuvalmiita.”¹ (Bateson 1973, 460.) Tämä perusyksikkö on nähdäkseni käsitettävissä datan perusrakenneosaksi. Suhteessa informaation yleiseen määritelmään (GDI) ja datumin määritelmään Mackayn määritelmä tuntuu sopivan paremmin datan määritelmään ja Bateson kuvailee informaatiota.

Datumin yleinen määritelmä on seuraava:

Dd ) datum = määr. x on erilainen (distinct) kuin y, jossa x ja y ovat kaksi tulkitsematonta muuttujaa, näiden välisen erilaisuuden suhde ja ilmenemispiiri (domain) on avoin myöhemmälle tulkinnalle.

(Floridi 2010, 23.)

Mackayn ja Batesonin lähes samankaltaisten määritelmien hienovarainen mutta merkittävä ero ilmenee sanojen distinction ja difference välisessä eroavaisuudessa. Sanoilla leikittelyn lattea sivumaku on kielimuurin – joskin matalahkon – sivutuote ja täysin tahatonta.

Distinction viittaa nähdäkseni siihen funktioon, joka tuottaa erillisyyden maailmassa. Kun taas difference viittaa jo-toteutuneeseen eriytyneisyyteen ja siten tunnistettujen erilaisten entiteettien vertailuun. Vaikka molemmat sanat kääntyvät yksinkertaisesti eroavaisuudeksi, pienellä vääntämisellä nämä ilmaisut voidaan pukea suomenkieliseen asuun.

Siten ollen, distinction viittaa asioiden eriytymiseen ja difference eroavaisuuteen, joka kumpuaa tästä eriytymisestä. Tämän voi myös perustellusta purkaa englannin kielestä, jos sanat taivutetaan hieman eri muotoon ja katsotaan miten ne käyttäytyvät. Esimerkin vuoksi sanat taivutetaan muotoon, jossa ne viittaavat ulkoiseen objektiin, jolloin saamme sanoihin käsitteellisesti rakenteellisen etäisyyden: siten ollen distinction–>distinct ja difference–

>different. Molemmat näyttävät nyt lähes samanmuotoisilta adjektiiveilta. Distinct /

“erottuva” on adjektiivin sijaan kuitenkin ennemminkin adverbi; siten aktiivinen kielen osa, joka osoittaa hahmotetun todellisuuden rakenneperiaatteeseen; eriytymiseen. Different /

“erilainen” viittaa objektin passiiviseen olemuksen piirteeseen, joka syntyy erottuvuuden kautta. Erilaisuus viittaa jo muodostuneeseen objektin rakenneosien konstellaation kokonaisuuteen. Siten erilaisuus on jo-eriytyneen entiteetin piirre. Samanlaiset objektit –

! “In fact, what we mean by information—the elementary unit of information—is a difference which makes a 1

difference, and it is able to make a difference because the neural pathways along which it travels and is continually transformed are themselves provided with energy. The path-ways are ready to be triggered.“

esimerkiksi teollisesti tuotetut muoviämpärit – tunnistetaan eri objekteiksi syvemmän eriytymisen funktion avulla. Data on siten tämän eriytymisen funktion käsitteellisten yksiköiden (datum) monikko. Informaation yleinen määritelmä sallii kuitenkin myös yhden datumin informaation sisällön tuottajaksi. Esimerkiksi, matemaattiset symbolit kuten π voivat pitää sisällään informaatiota hyvin tiiviissä muodossa.