Keräsin aineiston sosiaalisista kontakteistani. Kuulun itse myös tutkimukseni rajauksen sisälle ja näin ollen luonnollisesti tunnen paljon miehiä, joita tämä tutkimus koskee. Ke-räsin tietoa mahdollisimman erilaisista sosiaalisista piireistä, kuten lapsuudenkavereista, opiskelukavereista ja urheilun kautta tutuksi tulleista kavereista. Ryhmä on sukupuolta ja iän poissulkien muuten hyvin heterogeeninen ryhmä. En kuitenkaan itse osallistunut ai-neiston vastaajaksi.
Kerään aineiston kyselylomakkeella, jossa on kuusi avokysymystä. Lomakkeessa pyyde-tään kysymysten lisäksi mainitsemaan ikä, muuten kysely on anonyymi eikä tutkimuk-sessa käytetä ihmisten nimiä. Kysely kerättiin tammikuun ja helmikuun 2019 aikana säh-köpostilla. Pyysin vastaajia osallistumaan tutkimukseeni ja myöntävästi vastanneille olen
lähettänyt kyselyn ja saatekirjeen sähköpostilla. Vastaaminen tapahtuu myös sähköpostin välityksellä. Aineisto hävitetään tutkimuksen valmistuttua. Lähetin kyselyitä yhteensä kahteenkymmeneenkahteen sähköpostiin, joista vastauksia tutkimustani varten sain lop-pujen lopuksi kolmetoista kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 59%. Olen tyytyväi-nen aineiston laatuun ja määrään, sillä määrällisesti aineistoa kertyi yhteensä noin 13 si-vua (Times New Roman 12, riviväli 1,5). Vastauksia analysoidessani pidän myös aineis-ton laatua riittävänä tutkimukseni toteutumista varten.
Nykyään tietokoneella verkossa tehtävät kyselyt ovat yksi suosittu muoto tehdä kyselyitä.
Muihin tapoihin verrattuna tietokoneella tehtävä kysely on taloudellinen tapa. Tämän li-säksi sähköisesti annettu vastaus on valmiina suoraan käännettäväksi tiedoksi tutkijan käyttöön, mikä vähentää työmäärää, sillä aineiston syöttäminen erikseen jää pois. Aineis-toa käsin syötettäessä esimerkiksi paperilta koneelle voi aiheuttaa lisäksi niin sanottuja lyöntivirheitä. Useimmiten nuorempiin ikäpolviin kuuluvat ihmiset kokevat tietokoneella vastaamisen mielekkäämmäksi kuin vanhemmat ihmiset. (Aaltola & Valli 2007, 111.) Tutkimuskohteenani ovat nuoret miehet ja tästä syystä koin tietokoneella annettavan vas-tauksen luontevammaksi kuin esimerkiksi paperikyselyn tai haastattelun. Kyselyn korkea vastausprosentti tukee tätä väittämää.
Laadullista tutkimusmenetelmää tutkimuksessa käyttämällä mahdollistaa monen erilai-sen tutkimusaineiston keruumenetelmän. Kaikki materiaali mitä ihmiset tuottavat kertoo jotain siitä laadusta, mitä kukin ihminen on kokenut elämässään. Tyypillisesti tutkimus-aineiston keruumenetelmäksi valitaan haastattelujen tekeminen, jolloin tutkimusaineisto on puhutussa muodossa. Tuomi ja Sarajärvi (2002, 8) väittävätkin, että haastatteluista ja varsinkin niin sanotuista syvähaastatteluista on tullut laadullisen tutkimuksen synonyymi.
Kuitenkin tämänkaltainen ajattelutapa yksinkertaistaa ja kaventaa laadullisen tutkimus-menetelmän antamia mahdollisuuksia tutkimuksessa. Laadullinen tutkimusmenetelmä ei ole siis synonyymi syvähaastattelulle, vaan syvähaastattelu on ainoastaan yksi aineiston keräämisen tapa muiden joukossa. (Vilkka 2015, 122.)
Laadullista tutkimusta voi kuvata prosessiksi. Laadullisen tutkimuksen perusominaisuu-tena on se, että aineistonkeruunväline on tutkija itse. Tämä inhimillisyyden tuoma luonne voi tarkoittaa sitä, että tutkijan tulkinnat ja näkökulmat kehittyvät tutkimuksen edetessä aineistoa analysoidessa. Laadullisen tutkimuksen toteuttamista ja tutkittavaan aiheeseen tutustumista voi näin ollen pitää oppimistapahtumana. (Aaltola & Valli 2015, 74.)
Prosessiksi laadullista tutkimusta voi niin ikään luonnehtia siksi, että laadullisen tutki-muksen eteneminen ja valmistuminen ei välttämättä suju lineaarisesti eteenpäin vaihe vaiheelta eikä sitä voi jäsentää tiukasti eri osiin. Luonteenomaista tutkimukselle on, että esimerkiksi aineistonkeruun tapa ja tutkimuksen päämäärä hahmottuu pikkuhiljaa tutki-musta tehtäessä. Yksi selitys tämänkaltaiselle avoimuudelle tutkimusmuodossa on, että tutkimuksen toteuttajan tulee pyrkiä näkemään ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa tutkittavan kohteen näkökulmasta. Monissa tapauksissa tutkija ja tutkittava kohde voivat olla ajatusmaailmaltaan lähtökohtaisesti hyvinkin erilaisia. (mt., 74.)
Laadullisen tutkimuksen erityisenä piirteenä voidaan pitää sitä, että sen tavoitteena ei ole absoluuttisen totuuden paikantaminen tutkittavasta kohteesta. Tavoitteena tutkimuksella on tutkimuksen prosessin aikana muodostuneiden analyysien avulla osoittaa esimerkiksi tutkittavan kohteen käyttäytymisestä tai tuottamasta ilmiöstä jotain, mikä on välittömän havainnon saavuttamattomissa. Välittömän havainnon saavuttamattomissa olevia koh-teita voi pitää jonkinlaisina arvoituksina ja laadullisen tutkimuksen tavoitteena on näiden kyseisten arvoitusten avaaminen tutkimuksessa. Ihmiset kuvaavat heitä ympyröivää maa-ilmaa omien käsitysten ja kokemusten avulla. Tutkija pyrkii poimimaan niistä vihjeitä ja johtolankoja, joiden avulla tutkija voi prosessin edetessä tehdä tulkintoja ja ratkaista ar-voituksen. Merkityssuhteiden auki kerääminen on tulkintaa. Arvoituksen ratkaisemisella ja tulkinnan avulla pyritään luomaan tutkimuksessa ohjeita, malleja, tietoa, toimintaperi-aatteita ja kuvauksia tutkimuksen kohteesta. (Vilkka 2015, 120.)
Kyselylomakkeen tärkeimmät vaiheet suunnittelussa ovat tutkimuslomakkeen laadinta, käsitteellistäminen, tutkimuskohteen valinta sekä tiedon tiedonkeruumenetelmä. Tutki-muksen tavoite luodaan samanaikaisesti, kun kyselylomaketta laaditaan. Tutkijalla olisi myös hyvä olla pääpiirteittäin käsitys tutkimuksen prosessista. Ennen kyselylomakkeen laatimista tutkijalla olisi hyvä olla jonkinlainen käsitys kysymysten luonteesta ja lomak-keen pituudesta. Nämä molemmat riippuvat tutkittavista henkilöistä ja valitusta tiedon-keruumenetelmästä. (Saari & Viinamäki 2007, 50.)
Kyselylomake on tehokas ja toimiva tapa kerätä aineistoa siinä tapauksessa, jos tutkimus-kysymykset eivät ole liian laajoja ja tutkimuksen tavoitteena on tutkia tiettyä rajattua nä-kemystä, mielipidettä, kokemusta tai käsitystä. Hyvänä esimerkkinä voi käyttää palvelun laadun tutkimusta kyselylomakkeen avulla, kun halutaan tutkia yhtä osaa palvelun laa-dusta, kuten palvelun saatavuutta tai osakriteeriä. Mikäli tutkimusongelma on ratkaista-vissa kolmesta kuuteen empiirisen kysymyksen avulla lomakkeella, on kyselylomake kä-tevä tapa kerätä tutkimusaineisto. (mt., 123.)
Tutkittavan kohteen lähelle vievä aineistonkeruumenetelmä auttaa avaamaan tutkimus-kohteen arvoituksia pikkuhiljaa ja prosessin edetessä tutkimusmenetelmälliset metodit tarkentuvat. Laadullisen tutkimuksen eri osien, kuten esimerkiksi teorianmuodostuksen, tutkimustehtävän, aineistonkeruun ja aineiston analyysin vapaamuotoinen kehittyminen tutkimuksen mentäessä eteenpäin. Periaatteessa nämä tutkimuksen eri osat yhdistyvät toi-siinsa ja kehittyvät pikkuhiljaa tutkimuksen edetessä. Samaan aikaan tutkijan lisäänty-neenä tietoisuutena tapahtunut kehitys pyritään valjastamaan esimerkiksi erilaisten ai-neistonkeruusyklien toteuttamisessa tai tutkimus kysymysten jalostamisessa. Tällainen lähestymistapa vaatii tutkijalta, että tutkija ymmärtää oman lisääntyneen tietoisuutensa tutkimuksen edetessä ja tutkijalla on myös avoin näkemys tutkimuksen prosessin uudel-leenjärjestämiseen. (mt., 74-75.)