4.2 Roolit ja toiminta ryhmissä
4.2.1 Implisiittisyys dominoi rooleja
Vastausten perusteella Facebookin ominaispiirteille pohjautuva toiminta ryhmässä näytti painottuvan selailuun ja tykkäämiseen (ks. Kuvio 9). Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista (88 %) kertoi selailevansa toisten päivityksiä, kuvia tai linkkejä.
Noin 40 prosenttia puolestaan ilmoitti tykkäävänsä toisten päivityksistä kuitenkaan itse kirjoittamatta mitään.
Survey-kyselyssä esiintynyt kysymys ”mitä teet käydessäsi ryhmän sivulla?” pyrki mittaamaan jäsenten toiminnan aktiivisuutta ryhmissä. On kuitenkin tärkeää huomata, että tykkäämistä koskeva vastausvaihtoehto koskee vain niitä, jotka eivät kirjoita itse mitään. Kysely on siis jäänyt puutteelliseksi, koska siinä ei ole
vaihtoehtoa sellaisille käyttäjille, jotka sekä kirjoittavat että tykkäävät. Tämän vuoksi mittari tuottaa virheellistä tietoa, joka vääristää tykkäämistä koskevia vastauksia. Jos vastausvaihtoehto olisi ollut pelkästään ”tykkään”, se olisi sallinut kaikenlaiset tykkääjät ja näin ollen niiden osuus olisi ollut korkeampi kuin mitä tulokset nyt näyttävät. On siis syytä tulkita vastauksia tämä huomioon ottaen.
50 Kuvio 9. Vastaajien toimiminen ryhmässä.
Kuvion 9 perusteella implisiittinen osallistuminen näyttäisi olevan hyvin yleistä ad hoc -ryhmissä. Sen sijaan oman sisällön eksplisiitiinen tuottaminen näytti saavan kaikkein laihimman äänisaaliin, sillä omia päivityksiä ilmoitti kirjoittavansa vain reilu 10 prosenttia vastaajista. Kuvia tai linkkejä taas jakoi 15 prosenttia
vastaajista.
Vain alle kolmannes ilmoitti osallistuvansa keskusteluun kommentoimalla muiden päivityksiä, kuvia tai linkkejä, mikä näyttää ryhmän vuorovaikutuksen kannalta melko heikolta tulokselta. Viisi prosenttia vastaajista osoittautui täysin
passiivisiksi jäseniksi, jotka eivät osallistu millään tavalla ryhmän toimintaan.
Shaon (2009) mallin mukaan ihmisten sosiaalisen median käyttö perustuu tuottamiseen, osallistumiseen ja kuluttamiseen. Lasken Facebook-ryhmissä esiintyvistä toiminnoista ja rooleista tuottamiseen liittyviksi omien päivitysten kirjoittamisen sekä kuvien ja linkkien jakamisen. Osallistumiseen puolestaan kuuluvat toisten julkaisuista tykkääminen, kommentointi ja eteenpäin jakaminen.
Sosiaalisen median kuluttamista sen sijaan on ainoastaan ryhmän seinän ja päivitysten selailu, jolloin käyttäjä asettuu pelkästään vastaanottajan rooliin.
Tämän lisäksi aineistossa esiintyi myös täysin passiivisia käyttäjiä, jotka laskin kokonaan omaksi ryhmäkseen (ks. Kuvio 10).
5
21
88 29
38 15
11
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
En tee mitään edellisistä Jaan eteenpäin toisten päivityksiä Selaan toisten päivittämää sisältöä Kommentoin Tykkään, mutten kirjoita itse mitään Julkaisen kuvia tai linkkejä Kirjoitan päivityksiä
Mitä teet käydessäsi ryhmän sivulla? (n=712)
% vastaajista
51 Kuvio 10. Jäsenten sijoittuminen tuottaviin, osallistuviin, kuluttaviin ja passiivisiin toimijoihin. Kuvio on luotu monivalintakysymyksen pohjalta, johon oli mahdollista antaa useita eri vastauksia. Tästä syystä saatujen vastausten määrä on suurempi kuin kyselyn otoskoko n.
Kuvio 10 osoittaa, ettei selaileminen eli sosiaalisen median kuluttaminen olekaan ylivoimaisesti yleisin toiminnan muoto ad hoc -ryhmissä. Pienempien roolien yhdistely suurempiin osa-alueisiin osoittaa, että osallistuvaa toimintaa esiintyy ryhmissä täsmälleen yhtä paljon kuin kuluttavaa. Uutta tuottava osallistuminen on huomattavasti näitä kahta vähäisempää.
Kyseisten osa-alueiden luominen tykkäyksistä, kommentoinneista ja muista Facebookin ominaispiirteistä edellytti eri toimintojen yhdistelyä. Sen vuoksi sama vastaaja on voinut ilmoittaa olevansa sekä jakaja että kommentoija ja näin ollen hän on tuottanut osallistuvaan ryhmään kaksi ääntä yhden sijasta. Tämä ei mielestäni kuitenkaan ole ongelma, sillä kyseisten osa-alueiden vertailun on tarkoitus mitata eri toimintojen esiintymistä koko ryhmässä, eikä vain yksittäisten käyttäjien tasolla. Jos ryhmän jäsen hyödyntää kolmea eri osallistumisen muotoa, hänen voidaan katsoa olevan paljon aktiivisempi kuin vain yhtä muotoa käyttävän jäsenen. Tällöin aktiivisemmasta käyttäjästä on myös jäätävä isompi jälki tilastoon.
Kun tarkastellaan iän yhteyttä ryhmässä tapahtuvaan toimintaan, voidaan huomata, että kaikkein aktiivisimpia omien päivitysten kirjoittajia ilmoittivat olevansa yli 50-vuotiaat, jotka muodostivat noin 45 prosenttia kaikista päivitysten kirjoittajista. Myös kuvien ja linkkien postaajista selkeä enemmistö eli viidennes
12
43 43
2 0
10 20 30 40 50
Prosenttia annetuista vastauksista
Jäsenten roolien sijoittuminen toiminnan eri osa-alueisiin (n=712, josta saatiin 1466 vastausta)
Tuottava Osallistuva Kuluttava Passiivinen
52 oli 50–55-vuotiaita. Ahkerimmat kommentoijat löytyivät niin ikään 50 ja 60
ikävuoden väliltä. Toisten päivityksiä, kommentteja, kuvia ja linkkejä selailivat eniten ikäryhmät 20 ja 40 ikävuoden välillä. He muodostivat yhdessä lähes puolet annetuista vastauksista. Kaikkein passiivisimmaksi ikäluokaksi osoittautui
15–20-vuotiaat. He postasivat ja jakoivat päivityksiä, kuvia ja linkkejä kaikkein vähiten sekä kommentoivat toisten tuottamaa sisältöä vähemmän kuin muut ikäluokat. Edes selailu tai tykkääminen ei ollut heidän keskuudessaan kovinkaan aktiivista.
Shaon (2009) osa-alueiden perusteella tehty jako kiteyttää edellä mainitut havainnot (ks. Kuvio 11).
Kuvio 11. Jäsenten sijoittuminen tuottaviin, osallistuviin, kuluttaviin ja passiivisiin toimijoihin iän perusteella. Kuvio on luotu monivalintakysymyksen pohjalta, johon oli mahdollista antaa useita eri vastauksia. Tästä syystä saatujen vastausten määrä on suurempi kuin ikäryhmien alkuperäiset otoskoot.
Nuoret ovat vanhempia jäseniä huomattavasti passiivisempia uuden sisällön tuottamisessa ja osallistumisessa, mutta selkeästi aktiivisempia ryhmien sisällön kuluttamisessa. Kaikkein tuotteliaimpia ovat kuviossa 11 vertailluista ikäluokista 46–50-vuotiaat ja osallistuvimpia 56–60-vuotiaat.
5
Tuottava Osallistuva Kuluttava Passiivinen
Prosenttia ikäluokan vastauksista
Toiminnan eri osa-alueet iän perusteella
(vertailtavista ikäryhmistä saatiin yhteensä 512 vastausta)
15–20-vuotiaat (n=73) 31–35-vuotiaat (n=151) 46–50-vuotiaat (n=133) 56–60-vuotiaat (n=155)
53 Sukupuolten välinen vertailu osoitti, että miehet ovat kommentoinnissa, kuvien ja linkkien julkaisussa sekä uusien päivitysten kirjoittamisessa aktiivisempia kuin naiset. Naiset puolestaan kertoivat tykkäävänsä hieman miehiä enemmän toisten jäsenten julkaisuista.
Kuvio 12. Jäsenten sijoittuminen tuottaviin, osallistuviin, kuluttaviin ja passiivisiin toimijoihin sukupuolen perusteella. Kuvio on luotu monivalintakysymyksen pohjalta, johon oli mahdollista antaa useita eri vastauksia. Tästä syystä saatujen vastausten määrä on suurempi kuin ikäryhmien
alkuperäiset otoskoot.
Kuvion 12 perusteella voidaan todeta, että miehet ovat naisia tuottavampia toimijoita ad hoc -ryhmissä. Naiset puolestaan kuluttavat ryhmien sisältöjä enemmän kuin miehet.
Koulutustaustoja vertailtaessa vastausfrekvensseissä näkyi vain pieniä eroja.
Kuten kuviosta 13 voidaan huomata, ylemmän korkeakoulututkinnon käyneet osoittautuivat kaikkein passiivisimmiksi toimijoiksi ad hoc -ryhmissä. Muihin koulutusryhmiin verrattuna he kirjoittivat päivityksiä, julkaisivat kuvia,
kommentoivat ja selailivat kaikkein vähiten. Lisäksi jopa 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ilmoitti, ettei toimi ryhmän sisällä lainkaan.
Kaikkien aktiivisimmat tykkääjät löytyivät peruskoulun käyneistä sekä alemman korkeakoulun käyneistä, joista kummastakin yli 40 prosenttia vastaajista kertoi tykkäävänsä toisten päivityksistä kirjoittamatta itse mitään. Pelkän peruskoulun
11
43 44
2 17
42 38
2 0
10 20 30 40 50
Tuottava Osallistuva Kuluttava Passiivinen
Prosenttia sukupuolen vastauksista
Toiminnan eri osa-alueet sukupuolen perusteella (kysymykseen saatiin yhteensä 1466 vastausta)
Naiset (n=1208) Miehet (n=258)
54 käyneet olivat myös kaikkein aktiivisimpia kommentoijia sekä toisten päivitysten eteenpäin jakajia.
Kuvio 13. Vastaajien toiminta ryhmän sisällä koulutustaustan perusteella. Vastaukset on suhteutettu kunkin koulutusryhmän kokonaisvastausmäärään, jotta luvuista on saatu vertailukelpoisia.
Jos lasketaan kaikkien kuviossa 13 mainittujen aktiivisten toimintojen
vastauspalkit kunkin koulutusryhmän osalta yhteen ja vertaillaan niitä toisiinsa, osoittautuu peruskoulun käyneiden koulutusryhmän vastaajat kaikkein
aktiivisimmiksi toimijoiksi ad hoc -ryhmissä. Myös tämän vertailun perusteella ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat selkeästi kaikkein
passiivisimpia.
Kun siirrytään tarkastelemaan vastausten sijoittumista Shaon (2009) toiminnan osa-alueisiin, voidaan havaita, että opistotasoisen koulutuksen saaneet ovat kaikkein tuotteliaimpia ja toisaalta taas vähiten osallistuvia ryhmissä (ks. Kuvio 14). Peruskoulutaustaisilla taas tilanne näyttää juuri päinvastaiselta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat passiivisimpia sekä vähiten uutta sisältöä
12 14
Mitä teet käydessäsi ryhmän sivulla?
Peruskoulu (n=73) Opisto (n=80) Toinen aste (n=262) Alempi korkeakoulu (n=183) Ylempi korkeakoulu (n=100)
55 tuottavia.
Kuvio 14. Jäsenten sijoittuminen tuottaviin, osallistuviin, kuluttaviin ja passiivisiin toimijoihin koulutustaustan perusteella. Kuvio on luotu monivalintakysymyksen pohjalta, johon oli mahdollista antaa useita eri vastauksia. Tästä syystä saatujen vastausten määrä on suurempi kuin
koulutusryhmien alkuperäiset otoskoot.