Kolmantena kehyksenä aineistossa on ikäkehys. Ikäkehys ei itsessään nouse vahvasti esille aineistosta. Yliopisto-opiskelijoiden opiskelijuuden ikäsidonnaisuuden takia ikäkehys on kuitenkin keskeinen. Ikäkehyksen mukaan opiskelijatapahtumat, joissa käytetään alkoholia, ovat nuorille ja perheettömille sopivia tapahtumia. Tässä luvussa tarkastelen ensin, miten ikäkehys ilmenee primääriaineistossa. Sitten laajennan tarkastelun sekundääriaineistoon. Sekundääriaineistosta ei ole suoraan luettavissa tai pääteltävissä kuinka paljon vastaajat käyttävät alkoholia. Tämän takia vastaukset eivät suoraan vastaa tutkimuskysymykseeni. Sekundääriaineisto tuo kuitenkin lisää syvyyttä analyysiin ja vahvistavaa ikäkehyksen sisältöä. Primääriaineistossa ikäkehys on esillä neljässä vastauksessa ja sekundääriaineistossa kuudessa vastauksessa.
Simonen (2013, 60–76) toteaa tutkimuksessaan, että elämänvaihe ja ikävaihe voivat vaikuttaa alkoholinkäyttöön. Opiskelijaikäiset naiset puhuvat humalasta tavoiteltuna ja haluttuna tilana.
Vanhemmissa ikäluokissa taas puhe alkoholinkäytöstä on hillittyä ja puheessa otetaan etäisyyttä
23 humalaan. (Em. 62–63.) Aineistossani nousee esille ajatus siitä, että tietyn ikärajan ylittämisen jälkeen ei ole soveliasta osallistua kosteisiin opiskelijatapahtumiin ja käyttää alkoholia runsaasti.
Opiskelijat ajattelevat tietynlaisen toiminnan sopivan tiettyyn ikä- ja elämänvaiheeseen. Näiden ajatusten taustalla voi olla se, että yhteisössä ihmisten toimintaa pyritään ohjaamaan asettamalla heille ikävaiheisiin liittyviä odotuksia ja velvollisuuksia (Ruoppila 2014, 103-106). Ikäkehyksessä yliopisto-opiskelun ja runsaan alkoholinkäytön ajatellaan sopivan parhaiten nuoruuteen sekä aikaan ennen työelämää ja perheen perustamista. Aikuisuuteen, työelämässä olemiseen ja perheelliseen elämään liitetään vakiintunut elämänrytmi ja vastuullisuus. Runsas alkoholinkäyttö ei sovi näihin.
Seuraava ote kuvaa ikäkehyksen ajatusmallia.
”Vaikka olisin perheetön ja sopivan ikäinen, en osallistuisi opiskelijatapahtumiin joissa käytetään alkoholia.” G, 30-34 vuotias
Vastauksen kirjoittanut opiskelija ei tarkemmin määrittele sopivaa ikää tapahtumiin osallistumiselle.
Koska hän on 30-34 vuotias, päättelen sopivan iän olevan alle 30 vuotta. Otteesta käy myös ilmi, ettei perheetön ja sopivan ikäinen välttämättä osallistu opiskelijatapahtumiin, joissa käytetään alkoholia.
Opiskelija voi esimerkiksi olla raitis. Hän voi ajatella yhdenmukaisten juomatapojen kehyksen mukaisesti, että raittiin ei kannata osallistua tapahtumiin.
Yliopisto-opiskelu voi olla osa aikuistumisprosessia, jossa irtaannutaan lapsuuden ympäristöstä ja itsenäistytään (Aittola 1986, 1-2). Aineistossani opiskeluaika sekä alkoholinkäyttö liitetään aikuistumiseen ja itsenäistymisprosessiin. Ikäkehykseen liittyy ajatus siitä, että opintojen aikana harjoitellaan itsenäistä aikuista elämää. Tämä ajatus nousee esille erityisesti sekundääriaineistossa.
Alla olevasta sekundääriaineiston otteesta käy ilmi tämä ajatus yliopistosta itsenäistymisen paikkana.
”[…] Monille yliopisto on monella tapaa todellisen itsenäistymisen paikka, ja hakuammuntaa mm.
alkoholinkäytössä ei aina voi välttää kun on päässyt pois vanhempien valvovan silmän alta ensi kertaa. […]” H, 20-24v
Itsenäistymiseen ja nuoruuteen liitetään hakuammuntojen ja ylilyöntien mahdollisuus. Runsas alkoholinkäyttö on hyväksyttävää, koska nuori aikuinen vasta harjoittelee alkoholinkäyttöä.
Opiskelija on voinut muuttaa ensimmäistä kertaa pois vanhempiensa luota, jolloin heidän mahdollisuutensa valvoa nuoren alkoholinkäyttöä ovat vähentyneet huomattavasti. Nuorten opiskelijoiden runsasta alkoholinkäyttöä ei siis välttämättä pidetä hyvänä, mutta siihen suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Ajatuksena on, että nuoret tekevät virheitä myös alkoholinkäytössä.
24
”Alkoholi kuulunee nuorten opiskelijatapahtumiin, kun harjoitellaan itsenäisen elämän taitoja.
Virheistä opitaan.” I, 25-29v
Aineistossa puhutaan itsenäisen elämän taidoista ja aikuisen elämän opettelusta. Alkoholinkäytön ajatellaan kuuluvan aikuisuuteen. Yliopisto-opiskelijoiden mielestä opiskelijatapahtumat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kokeilla ja tehdä virheitä. Opiskelijatapahtumat mahdollistavat siis itsenäisen elämän ja aikuisuuden harjoittelun. Opiskelijoiden mukaan nuorilla on tarve ja oikeus rentoutua ja riehua. Runsasta alkoholin juomista pidetään keinona rentoutua ja kokeilla rajoja.
Nuoruuteen liitetään vapaus, rajojen kokeileminen ja villeys. Opiskelijoiden mielestä tällainen virheistä oppiminen ei ole mahdollista enää työelämässä, joten sen pitää olla mahdollista opiskeluaikana. Tämä sopii Aittolan (1985, 5) ajatukseen siitä, että yliopisto-opiskelijat ovat erillään muista saman ikäisistä työssäkäyvistä aikuisista ja opiskelu antaa mahdollisuuden pidempään nuoruuteen. Yllätyin siitä, kuinka keskeinen rooli alkoholin käytöllä nähdään olevan itsenäisen elämän taitojen opettelussa. Aloin pohtia sitä, mitä todella ovat itsenäisen elämän taidot ja kuuluuko alkoholin käyttö niihin.
Ikäkehyksen mukaan runsas alkoholinkäyttö kuuluu nuoruuteen, kun opetellaan aikuisuutta.
Aineistosta on kuitenkin havaittavissa myös toisenlainen ajattelutapa. Osa opiskelijoista ajattelee, että yliopistossa opiskelijoiden pitäisi jo osata käyttäytyä aikuismaisesti, koska opiskelijat ovat täysi-ikäisiä. Heidän mukaansa runsas alkoholinkäyttö ja humalahakuisuus eivät sovi enää tähän elämänvaiheeseen. Näin ajatteleville opiskelijoille on tullut yllätyksenä se, kuinka paljon alkoholia opiskelijatapahtumissa käytetään. Seuraava ote kuvaa tätä ajatusmallia.
”Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon alkoholia käytetään esimerkiksi [tiedekunta poistettu]
tiedekunnassa, jossa moni on jo ns. aikuinen. Oletin, että ihmiset olisivat kypsempiä eikä kaikkien tapahtumien pääsisältö olisi alkoholin käyttö. Alkoholia käytetään myös aivan liikaa.” J, 19v tai
alle
On siis olemassa ristiriitaisia odotuksia ja ajatuksia siitä, missä iässä alkaa aikuisuus. Nuorimmat aineistoon vastanneista ovat odottaneet kypsempää toimintaa. Vanhimmat vastaajista taas ovat ymmärtäväisempiä alkoholinkäytön suhteen ja nostivat esille itsenäistymisen elämänvaiheen.
Ikäkehykseen liittyy myös huolta siitä, kuinka pitkään runsas alkoholinkäyttö jatkuu. Aineiston perusteella huolta herättää se, saavatko kaikki opiskelijat alkoholinkäytölle rajoja vai jatkuuko se runsaana koko opiskelun ajan ja sen jälkeen. Opiskelijoiden mielestä jatkuva runsas alkoholinkäyttö
25 haittaa opiskelua ja aiheuttaa ongelmia työelämässä. Yliopisto-opiskelu on siis runsaalle alkoholinkäytölle soveliain elämänvaihe.
Ikäkehyksen mukaan nuorten perheettömien opiskelijoiden on sopivaa osallistua opiskelijatapahtumiin, joissa käytetään alkoholia. Tähän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden on myös soveliasta käyttää alkoholia runsaasti. Kun ikää tulee lisää, tulisi opiskelijoiden vähentää alkoholinkäyttöä. Runsas alkoholinkäyttö ei kuulu ikäkehyksen mukaan työelämässä olevien aikuisten ja perheellisten elämään.