Toiminnan kuvaus
Ikääntyneiden palveluiden palvelualue tukee iäkkäiden asukkaiden kykyä elää arvokkaasti ja oma-toimisesti kotona pidempään oikea-aikaisilla, riittävillä palveluilla ja järjestää tarpeen mukaisesti ym-pärivuorokautista asumista ja hoitoa. Palveluja tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna sekä pal-veluseteleillä.
Palveluiden visioksi on asetettu ”Vahvasti omaan pärjäämiseensä luottava ikääntynyt asukas ja ikääntyneiden omaehtoista elämää tukeva ympäristö”. Toiminta-ajatuksena on ”Riittävien ja vaikut-tavien palveluiden, tukitoimien tarjoaminen sekä vaikuttaminen ympäristöön ja rakenteisiin, jotta ikääntyneet voivat elää omaehtoista elämää.” Jyväskylässä tavoitteeksi on asetettu, että 75 vuotta täyttäneistä 93 % asuisi kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuoteen 2025 mennessä.
Palvelualue jakaantuu kolmeen palveluyksikköön, jotka ovat palveluohjaus ja ennaltaehkäisevät pal-velut, kotihoito sekä ikääntyneiden asumispalvelut. Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevät palvelut kä-sittävät palveluohjauksen, omaishoidon, perhehoidon, SAS-toiminnan (selvitä, arvioi, sijoita), koti-hoidon kotikuntoutuksen, kotikoti-hoidon kotiutustiimin, turvakeskuksen sekä iäkkäiden kuntouttavien päivätoimintojen palvelut ja lyhytaikaisen palveluasumisen, vanhussosiaalityön, veteraanien palve-luohjauksen sekä etsivä ja ennaltaehkäisevä työn kokonaisuudet. Kotihoidon palveluyksikön koko-naisuuteen kuuluvat kotihoidon ja etähoivan lisäksi toiminnanohjaus- ja varahenkilöyksikkö.
Ikääntyneiden asumispalveluita ovat ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen lai-toshoito.
Palveluiden hallintoon on sijoitettu palveluiden rekrytointi ja lääkärityön johtaminen.
Palvelualueella työskentelee noin tuhat henkilöä.
Toiminnan painopistealueet
Digitaalisuus osana asiakkaan palvelua vahvistuu. Etähoivan merkitys kotihoidossa kasvaa ja pal-veluohjauksessa tullaan panostamaan digitaalisten välineiden käyttöön parantamaan monikanavai-suutta entistä paremmin. Digitaalisten välineiden lisääntyvän käytön tavoitteena on vapauttaa työ-aikaa kasvokkain asiakkaan kanssa tehtävään palvelutarpeenarviointiin.
Yhteistyötä toimialan sisällä tehdään asiakasprosessin kehittämiseksi edelleen kaupunginsairaalan kanssa ja erityisesti avoterveyden kanssa kotihoidon etäkonsultaatiomahdollisuudet selvitetään.
Valmistellaan toimialojen yhteistyössä Jyväskylän Ikäohjelmaa, mm ikääntyneiden asumisen strate-giset linjaukset ja toimenpidesuunnitelma laaditaan yhteistyössä kaupunkirakenteen kanssa. Lin-jauksissa painotetaan erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotta ikääntyvät asiakkaat saavat oikea-aikaisesti ja tarpeitaan vastaavia asumispalveluita. Raskaasta palvelurakenteesta edetään kohti monipor-taista asumistarjontaa, missä laitoshoidon määrä vähenee ja palveluvalikoimaan lisätään tavallinen palveluasuminen.
Henkilöstörakenteen selvittely ja suunnitelma tehdään lähivuosille huomioiden uuden Vanhuspalve-lulain sekä Ikääntyneiden laatusuositusten vv. 2020–23 mukaiset rakenteet. Henkilöstön saata-vuutta tehostetaan ja henkilöstön liikkusaata-vuutta lisätään asiakastarpeen mukaan. Ikääntyneiden pal-velualueelle laaditaan ikääntyneiden palveluiden kuntoutuksen strategia ja toimenpideohjelma toi-mintavuoden aikana. Tavoitteena on selvittää ikääntyneiden eri palveluiden vastuuta ja roolia asiak-kaan hoitoprosessissa suhteessa arkikuntoutukseen ja asiakasiak-kaan toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Väestön ikääntymisen aiheuttama tarpeen kasvu tulee huomioida kaikessa palveluiden kehittämi-sessä. Vuoden 2019 lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 90 % ikäluokasta (arvioluku 10 843). Ennusteen mukaan vuonna 2020 kaupungissa on arviolta 11 600 yli 75-vuotiasta asukasta. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 15 400 ja vuonna 2030 jo lähes 17 800.
Myös yli 80-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrät lisääntyvät voimakkaasti, joka tulee huomioida toiminnan ja palveluiden suunnittelussa läpi palvelualueen. Kotona asuvien iäkkäiden määrä kasvaa vuosittain, toisaalta kaikki ikääntyneet eivät tarvitse hoivapalveluita.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna
Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen koronavirusepidemian vuoksi aiheuttaen osaltaan taloudellista haastetta mutta myös henkilöstön jaksamiseen liittyviä haasteita. Koronavirusepidemia on aiheut-tanut lisäkustannuksia erityisesti henkilöstö-, laboratorio-, suojavaruste- sekä pesu- ja puhdistusai-nemenoihin.
Palvelurakennelinjauksen mukaisesti pääpaino palveluissa on edelleen kotona asumisen tukemi-nen. Vuoden 2019 lopussa säännöllisen kotihoidon palveluita sai 8,8 % 75 vuotta täyttäneistä. Koti-hoidossa oman tuotannon rinnalla on palveluseteli mahdollistamassa asiakkaan valinnanvapautta palveluiden valinnassa
Kuntouttavan päivätoiminnan muutoksen myötä mahdollistuu sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetus-palvelun aloittaminen ikäihmisille ketkä eivät pysty käyttämään julkista- tai palveluliikennettä eikä heillä ole taloudellisesti mahdollista käyttää taksia. Ikääntyneet henkilöt asuvat entistä pidempään kotona, jolloin heidän toimintakykynsä ja terveydentilansa tulee olemaan entistä alhaisempi, kun he siirtyvät ympärivuorokautisiin palveluihin. Pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen jonotus-aika on lain mukaisesti enintään 3 kuukautta. Pitkäjonotus-aikaiseen laitoshoitoon siirrytään vain tiettyjen lääketieteellisten, asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien kriteerien perusteella.
Tehostetun palveluasumisen paikkojen määrää arvioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeen mukai-sesti. Palveluverkkolinjauksessa on kuvattu tarve lähivuosien tarve asumisen paikkamäärän lisää-misestä. Tavoite on, että ympärivuorokautisessa asumisessa asuu tulevaisuudessa noin 7 % ikään-tyneistä. Vuonna 2019 määrä oli kuitenkin 10 % yli 75-vuotiaista asukkaista, joten 7 %:n tavoittee-seen pääsyksi tulee selkeästi kehittää rinnalle myös muunlaista asumisen muotoa. Syksyllä 2020 käynnistetty asumisen kehittämissuunnitelma yhdessä kaupunkirakenteen sekä tilapalveluiden kanssa vastaa tähän haasteeseen. Tehostettua palveluasumista tarvitaan kuitenkin ikäryhmien kas-vun myötä vuosittain noin 75 paikan verran, johon vastataan osittain ostopalveluiden avulla, koska omassa toiminnassa paikkojen määrää ei voida lisätä talousarviovuonna, vasta vuonna 2023 raken-tuu Kauramäen tuleva palveluasumisen kokonaisuus.
Talousarvioesitys mahdollistaa 100 paikan lisäämisen ostopalveluina palveluasumisen palvelutar-peen arvioinnin mukaisesti.
Talousarviovuonna vahvistetaan pitkäkestoista palveluohjausta keskitetty palveluyksikkö OIVAssa.
Pitkäkestoisen palveluohjauksen tueksi kehitetään yhteistyömalleja kotihoidon kanssa ja varmiste-taan tätä kautta entistä paremmin asiakkaiden tarpeen mukaiset palvelut. Kotihoidon palvelut tul-laan jatkossa aloittamaan ensisijaisesti määräaikaisena.
Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevät palvelut
Kuntouksen kehittämisen avulla osana palvelukokonaisuutta tuetaan ikäihmisten omatoimisuutta ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Kuntouttava arviointijakso ja tehostettu kotikuntoutus sekä Akseliin ja Elinaan perustettavassa arviointi- ja kuntoutusyksikkö Arvissa tuotettava arviointijakso tuodaan osaksi palveluvalikoimaa.
Vanhussosiaalityön roolia palveluohjauksen rinnalla selkiytetään ja tiivistetään yhteistyötä aikuis-sosiaalityön kanssa. Tavoitteena on siirtää aikuis-sosiaalityön painopistettä asiakkaiden haasteellisten elä-mäntilanteiden kokonaisvaltaiseen selvittämiseen pelkästään taloudellisten asioiden selvittämi-sestä.
Kuntouttavan päivätoiminnan ja hyvinvointikeskusten muutoksen (kuvattu aiemmin) myötä Korpilah-den asiointiliikenne lakkaa. Tämän myötä poistuu autonkuljettajan (1) toimi. Muutoksessa vahviste-taan jäljelle jäävien viiden (5) kuntouttavan päivätoiminnan yksiköiden henkilöstöresurssia. Lisäksi neljä (4) henkilötyövuotta sijoittuu liikunnan ja kulttuurin palvelualueelle, kolme (3) kotihoidon kun-touttavaan tiimiin ja viisi (5) henkilöä sijoittuu ikääntyneiden palveluiden eläköityvien toimiin. Kun-touttavan päivätoiminnan palvelupaketteja tulee olemaan jatkossa kaksi aikaisemman neljän sijaan.
Lisäksi järjestetään pesupalvelu asiakkaille peseytyminen kotona ei ole mahdollista kodin tilojen es-teellisyyden vuoksi.
Turvapalveluissa hälytysten määrän kasvu, yöaikaan tulevien hälytysten lisääntyminen ja asiakkai-den elämäntilanteiasiakkai-den monimutkaistuminen lisää tarvetta turvapalveluun resurssointiin ja prosessin kehittämiseen. Turvaan lisätään Keljon pitkäaikaishoidon muutoksessa kolme (3) henkilötyövuotta.
Resurssin lisäys helpottaa tilanteita missä turvakäynnille tarvitaan kaksi työntekijä tai hälytyksiä on monta yhtä aikaa.
Kotiutustiimin toiminta on vakiintunut. Toiminnan kehittämisen tavoitteena on kotiutustiimin henkilös-töresurssin tehokas hyödyntäminen kotiutusten määrän ja ajankohdan vaihdellessa. Kotihoidon os-topalvelualueiden omaksi toiminnaksi siirtymisen myötä kotiutustiimin toiminta on laajentunut koko kaupungin alueelle.
Riskinä osoittautuu edelleen, että tulokertymä vanhuspalveluissa alenee vuosittain mm. 0-maksu-luokan asiakkaiden lisääntyessä. Lisäksi asiakkaiden taloudellisten ongelma aiheuttavat tappiota asiakasmaksukertymään ja lisäävät tarvetta arvioida asiakkaan oikeutta maksunalennukseen.
Kotihoito
Henkilöstömäärää kotihoidossa ei talousarviovuonna ole määrällisesti arvioituna tarpeen lisätä, mutta toiminnallisia muutoksia tulee tarvittaessa tehdä asiakasmäärän kasvu huomioiden. Henkilös-tön osaamisen hyödyntäminen ja jaksamisen tukeminen huomioidaan kehittämällä muun muassa tiimityötä pienempiin tiimeihin alueittain, jolloin kymmenen tiimin sijaan kotihoidossa on 12 tiimiä hel-mikuusta 2021 alkaen.
Kotihoidon asiakaskäyntien lisäksi etähoiva on vahvasti rinnalla joko yhtenä muotona tukemassa perinteistä kotiin tehtävää kotihoitoa tai ensimmäisenä käyntinä kun päädytään kotihoidon aloittami-seen. Henkilöstöresurssia siellä vahvistetaan koko ikääntyneiden alueen henkilöstösuunnittelun mu-kaisesti asiakasmäärän kasvaessa. Uusia toimia ei perusteta. Myös muiden digitaalisten palvelujen käyttöönottoa jatketaan.
Kotihoitopalvelu myönnetään kaikille uusille asiakkaille määräaikaisena, jonka aikana arvioidaan säännöllisen kotihoidon tarve ja kuntoutus nivotaan tähän vahvasti. Työtä tehdään kuntouttavalla työotteella ja sen vahvistamiseksi on esimiehistä ja työntekijöistä perustettu työryhmä, jotka suun-nittelevat kuntouttavan työotteen vahvistamisen kotihoidon kaikille asiakkaille. Kuntouttavat arvioin-tijaksot tulevat tukemaan kotona asumista ja pitkäkestoinen palveluohjaus tehostaa asiakkaan pro-sessin arvioimista. Kirjaamisessa ja tilastoinnissa on kehitettävää oikea-aikaisen tiedon saa-miseksi ja tähän panostetaan.
Ikääntyneiden asumispalvelut
Keljon pitkäaikaishoidon toiminta siirtyy Kyllön kaupunginsairaalasta vapautuviin tiloihin 1.3.2021.
Kyllössä asukaspaikkoja on 33, joten muutos vähentää pitkäaikaishoidon paikkoja tavoitteen mukai-sesti. Muutoksessa vapautuu henkilöstötyöpanoksia seuraavasti: Turvapalveluihin lisätään kolme (3) henkilötyövuotta, Jokihovin palvelutaloon perustettavaan erityismuistiyksikköön siirtyy viisi (5) henkilötyövuotta, Akseli ja Elinan Arvi-yksikköön kahdeksan (8) henkilötyövuotta ja kotihoidon etä-hoivaan kolme (3) henkilötyövuotta. Keljosta sijoittuu lisäksi 14 henkilöä vahvistamaan asumisen
varahenkilöstöä tai vapautuviin eläköityvien työsuhteisiin. Kyllöön sijoittuvassa pitkäaikaishoidon yk-sikössä tarve on 25 työntekijää (8 sairaanhoitajaa, 16 lähihoitajaa ja yksi esimies). Yksi esimiesteh-tävä lakkautetaan 1.3.2021.
Korpilahden Hoivakodin toiminta loppuu 1.7.2021. Se on pieni 12 paikkainen tehostetun palveluasu-misen yksikkö, missä on ollut kahdeksan (8) hoitajaa, yksi (1) laitoshuoltaja ja ostopalveluna toteu-tettu siivoustyöntekijä. Asukkaat siirtyvät muihin tehostetun palveluasumisen yksiköihin ja henkilöstö Ikääntyvien palvelualueella vapautuviin työsuhteisiin.
Korpilahden pitkäaikaishoidon osasto 8 toiminta loppuu 30.6.2021. Koko Korpilahden Iltatähden toi-minta muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi 1.7.2021 alkaen, jolloin siellä on yhteensä 32 asukas-paikkaa. Tässä yhteydessä Korpilahden Iltatähden asukaspaikkamäärä vähenee neljällä (4) pai-kalla.
Jokihovin ensimmäiseen kerrokseen perustetaan vuoden 2021 alussa muistisairaille tarkoitettu eri-tyismuistiyksikkö, mihin SAS (selvitä-arvioi-sijoita) sijoittaa asukkaita, joilla on erityisiä käyttäytymi-seen liittyviä haasteita. Asukaspaikkojen määrä ei muutu, mutta henkilöstön määrää lisätään viiden (5) henkilötyövuoden verran. Näistä yksi (1) on kuntoutustyöntekijä ja loput hoitohenkilöstöä.
Yhteensä tehostetun palveluasumisen paikat lisääntyvät tehdyillä muutoksilla 4 eli yhteensä 490 paikkaan.
Hoitotyön laadun kehittämisen painopisteenä on haastavasti käyttäytyvien muistisairaiden hoito-työ, saattohoitotyö sekä ikääntyvien asukkaiden kuntoutusosaamisen vahvistaminen. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan edelleen tavoitteena saada työn psykososiaalinen kuormitus vähene-mään. Hoitotyön osaamisen ja perehdytyksen kehittäminen on keskeistä. Perehdytyksessä sähköi-sen perehdytysohjelman kehittäminen jatkuu ja lääkehoidon osaaminen kehittäminen on merkittä-vää. Johtamisen kehittämisessä keskitytään erityisesti asiakastyön, laadun ja toimintaprosessien osaamiseen.
Henkilöstön liikkuvuutta eri toimintayksiköiden välillä lisätään. Korpilahden rekrytointihaasteet vähe-nevät, kun asukasmäärä vähenee.
Tunnusluvut ja mittarit
Sosiaali- ja terveyspalvelut