• Ei tuloksia

Hyvällä metsätalouden töiden suunnittelulla, oikeilla työmenetelmillä ja töiden huolellisella toteuttamisella voidaan vähentää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon maaston korkeussuhteet, maaperän eroosioherk-kyys, valuma-alueen koko, toimenpiteen laajuus, samalla valuma-alueella tehtävät muut toimenpiteet sekä alapuolisen vesistön tila ja käyttö.

Metsien lannoitus on tällä hetkellä vähäistä. Erityisesti turvemaiden fosforilannoitus on haitallista. Suometsien lannoitus saattaa aiheuttaa sellaisia vesistövaikutuksia, joille vesiensuojeluviranomainen vaatii vesioikeuden luvan. Jos tarvittavista lannoitemääristä ei ole varmuutta, tulee lannoitustarve selvittää maa- ja neulasanalyysein. Suometsien lannoituksessa tulee käyttää vain hidasliukoista fosforia sisältäviä lannoitteita. Lannoi-tettavan alueen ja vesistön väliin jätetään 50 metrin levyinen suojavyöhyke. Ojien reunoille jätetään 5 metrin lannoittamaton kaista. Lannoitteet levitetään ainoastaan sulaan maahan.

Metsien ojitus saattaa edesauttaa maaperässä olevan elohopean huuhtoutumista, koska elohopean on todettu kulkeutuvan humuksen mukana vesistöihin. Koko vesistöalueella haukien elohopeapitoisuudet ovat kasvaneet ja monin paikoin ylittäneet lääkintöhalli-tuksen asettaman alemman pitoisuusrajan, jolloin suositellaan kalansyönnin vähentä-mistä 0,5 kg:aan viikossa. Erityisesti Sipsiönjärveen laskevalla vesireitillä pitoisuudet ovat korkeita. Mitä vähemmän alueella ojitetaan turvemaita, sitä pienempi on riski, että kaloissa on haitallisen suuria elohopeapitoisuuksia.

Kyrösjärven valuma-alueella on ojitettu myös liian karuja soita. Näitä soita ei jatkossa tule kunnostusojittaa. Kunnostusojitusten piiriin tulee kelpuuttaa vain sellaiset alueet, joiden metsätalous saadaan ojittamalla kuntoon. Mikäli puusto ei ole vielä uudisoji-tuksen vaikutuksesta saavuttanut ensiharvennusvaihetta, tulee kriittisesti harkita kunnostusojituksen tarkoituksenmukaisuutta. Uudisojituksen vaikutusaikana täytyy alunperin niukkapuustoisista ja vähäpuustoisista kohteistakin muodostua kasvullista metsämaata.

Yhden järven valuma-alueella tulee laajat ojitukset ajoittaa usealle vuodelle. Ojien kaivu ajoitetaan kesän vähävetisimpään aikaan. Rankkasateiden aikana keskeytetään työt. Ojien kaivu aloitetaan yläjuoksulta päin.

Eroosiota vähennetään kaivamalla ojien sivuluiskat loiviksi. Hiekka-, hieta- ja hiesumaat syöpyvät erittäin helposti. Ojien kaivamista tällaisten maiden läpi on syytä välttää.

Kaivutöiden aikana irtoava maa pysäytetään lähellä eroosiokohtaa kaivamalla riittävästi lietekuoppia ja lietetaskuja. Mikäli maaston kaltevuus sallii, jätetään kaivu-katkoja. Vesistöön vedet johdetaan aina suojavyöhykkeen kautta.

Ensisijaisena ojitusvesien selkeytysmenetelmänä käytetään pintavalutusta. Pintavalu-tuskenttä poistaa tehokkaasti kiintoainetta ja ennen kaikkea liukoisia ravinteita ja orgaanisia aineita. Pintavalutuskentän tulisi olla tehoalaltaan noin 1-2 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän kaltevuuden olisi oltava alle metri sadalla metrillä.

Pintavalutuskentän valuma-alue saa olla korkeintaan 30-50 ha. Kentälle tuleva vesi

V.

on saatava jakaantumaan koko alueelle mahdollisimman tasaisesti. Tehokkaasti toimiva kenttä on luonnontilainen paksuturpeinen suo. Turvekerroksen on oltava vähintään metrin vahvuinen. Turvelajeista paras on heikosti maatunut rahkaturve.

Ravinteiden sitoutumista tehostaa myös runsas kosteikkokasvillisuus.

Eräänlainen pintavalutuskenttä muodostuu myös silloin, kun vesistöön yksitellen johdettavat ojat jätetään kaivamatta noin 5-10 metrin matkalta ennen rantaa. Tässä vaiheessa voidaan imeytystä tehostaa pienillä jako-ojilla. Maastokohdissa, missä kuivatusojan pohja on jo vesistön vedenpinnan tasalla ei enää menetetä kuivatushyö-tyä, joten suojakaista voi alavilla turvemaarannoilla olla huomattavasti leveämpikin.

Kunnostusojitettaessa suoraan vesistöön johdettuja kuivatusojia tukitaan vanhat ojat rannasta noin viiden metrin matkalta ja uudet ojat jätetään kaivamatta vesistöön asti.

Jos maa-aineen karkaamista ojitusalueelta ei muilla keinoin saada estettyä, tulee kaivaa laskeutusaltaita. Ne tulee kaivaa ennen niihin laskevien sarkaojien kaivua.

Altaat kaivetaan niin loivaluiskaisiksi, etteivät niiden seinämät sorru. Laskeutusaltaan valuma-alue saa olla 30-40 ha ja altaan lietetilavuus 2-5 m3 valuma-aluehehtaaria kohden. Lietetilavuudella tarkoitetaan sitä tilaa, joka jää altaaseen tulevan ja altaasta lähtevän ojan pohjatason alapuolelle. Lietetilavuutta tarvitaan sitä enemmän, mitä jyrkemmät kaltevuudet ovat ojissa ja mitä herkempi eroosiolle rnaalaji on. Jos ojituksen lisäksi maata muokataan, tulee altaiden lietetilavuuden olla 5 m3. Veden virtausnopeus altaassa saa olla enintään 1 cm s' ja viipymän tulee olla vähintään 1 tunti. Kun altaat kaivetaan laaja-alaisiksi päästään hitaisiin virtausnopeuksiin.

Muodoltaan altaan tulee olla sellaiznen, että sen tyhjentäminen ei tuota hankaluuksia.

Jos syksyllä laskeutusaltaan tilavuudesta on käytetty yli puolet, laskeutusallas tulee tyhjentää. Kaivinkoneilla lietettä poistettaessa altaiden tulee olla mahdollisimman kuivia. Apuna voidaan käyttää tilapäispatoa. Mikäli käytössä on imukauha, laskeutus-altaita voidaan tyhjentää myös korkean veden aikaan.

Avohakkuualoilta huuhtoutuvia ravinnemääri i vähennetään jättämällä vesistöjen varteen maaston kaltevuudesta riippuen 20-30 metrin ja lähteiden ympärille 10-20 metrin hakkaamaton tai lievästi harvennettu suojavyöhyke. Suojavyöhyke voi olla vaihtelevan levyinen ja muodostaa ranta-alueelle inetsikkökuvioita, jotka voidaan uudistaa myöhemmin. Suojapuusto rannalla luo varjoa veteen ja lisää kalojen viihtyi-syyttä. Koneilla liikkumista tulee välttää suojavyöhykkeillä, koska syntyvät painanteet heikentävät suojavyöhykkeen tehokkuutta.

Avohakkuualojen mätästys voi lisätä maa-aineksen huuhtoutumista ojituksen tavoin.

Myös muokkaustöistä tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma ja erityisesti vesistöjen läheisyydessä on huomioitava valuma-alueen laajuus, maaperä ja kaltevuussuhteet. Rinteisillä alueilla muokkaus suunnataan korkeuskäyrien suuntaisesti tai vinosti päälaskusuuntaa vasten. Eroosioherkillä rinteillä muolkkausjäljen tulee aina olla jaksottaista. Muokkausalueet tulee rajata siten, että tarpeelliset vesiensuojelutoimet voidaan tehdä. Vesien poisjohtamisessa noudatetaan ojituksessa käytettäviä periaattei-ta. Laskeutusaltaiden mitoituksessa otetaan huomioon maamuokkausalueilta kulkeutuva kiintoaine. Pohjavesialueilla ei yleensä maata muokata pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi.

Metsätaloustoimenpiteet on hyvä ajoittaa siten, että vältetään laaja-alaiset työt saman pienehkön järven tai puron ympärillä.

Kyrösjärviseura laatii yhdessä vesi- ja ympäristöpiirin kanssa kansantajuisen lyhennelmän projektin tuloksista sekä tiedottaa ensisijassa loma-asukkaille vesiensuo-jelusta.

Paikallislehdet ja -radio tiedottavat projektin tuloksista.

Kyrösjärven vesiensuojeluprojekti antaa vesiensuojeluvideon kuntien ympäristönsuoje-lusta, maataloudesta ja metsätaloudesta sekä rakentamisesta vastaavien viranomaisten käyttöön. Alueen ammatilliset oppilaitokset ja koulut saavat myös videon sekä Kyrösjärviprojektin raportit. Koulujen toivotaan järjestävän opetusta Kyrösjärven vesiensuojelusta.

Kunnissa järjestetään Kyrösjärven reitin vesiensuojelusta yleisötilaisuudet. Kyläkohtai-sia tilaisuukKyläkohtai-sia järjestetään kylätoimikuntien, maanmiesseurojen jne. kanssa yhteisesti.

Osaran maatalousoppilaitos voisi toimia Kyrösjärven vesistöalueella ympäristönsuoje-lullisten työtapojen ja tekniikan esittelypaikkana. Osaran maatalousoppilaitos järjestää alueen viljelijöille lantatalouteen ja peltojen muokkaukseen liittyvät päivät.

Kunnat ja maaseutukeskus huolehtivat tilakohtaisen neuvonnan toteutumisesta.

Tilakohtaiseen neuvontaan sisällytetään myös asumisjätevesien käsittely.

Alueen kuntien ympäristöasioista vastaava viranomainen huolehtii osaltaan jätevesien tehokkaan puhdistuksen aikaansaamisesta haja-asutusalueelle.

Kuntien kaavoitusasioista vastaava viranomainen huolehtii siitä, että kaavoituksen keinoin luodaan edellytykset maaperäkäsittelylle niin haja-asutusalueella kuin ranta-rakentamisessa. Kaavoituslautakunta huolehtii myös rantamaiseman ja luonnonsuoje-lukohteiden säilyttämisestä.

Kuntien teknisistä asioista vastaava viranomainen huolehtii siitä, että vesijohto-verkoston laajentamisen yhteydessä, verkostoon liittyvän kiinteistön jätevesien käsit-tely on hoidettu kunnolla.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri huolehtii pistekuormittajille ehdotettujen toimenpi-teiden toteutuksesta.

Maitotalouden pesuvesien puhdistusmenetelmiä tulee tutkia Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä.

Neuvonnan kohdevesistöiksi valituilla Palojoella ja Villinojalla seurataan vesiensuoje-lutoimenpiteiden ja veden laadun kehitystä. Tarkoituksena on saada käsitys alueella tehtävien toimenpiteiden etenemisestä ja vaikutuksista.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri laatii seurantaohjelman, jossa seuranta jaetaan eri tahojen vastuulle seuraavasti:

Maanviljelijöiden neuvonnasta ja viljelymenetelmien muutosten toteamisesta huolehtivat maataloussihteerit ja maatalouden neuvontaorganisaatio.

Maatalouden ympäristönsuojeluinvestointien rahoitustuesta huolehtivat alueen maaseutuelinkeinopiirit.

Metsätalouden harjoittajien neuvonnasta ja tehtyjen toimenpiteiden kirjaamisesta huolehtivat alueen metsälautakunnat.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamisesta ja tehtyjen toimenpiteiden kirjaamisesta huolehtivat alueen kuntien ympäristöviranomaiset.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri seuraa veden laadun kehittymistä Villinojalla ja Palojoella.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri järjestää seurantatilaisuuden vesiensuojelun edistymisestä 2-3 vuoden kuluttua.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri laatii viiden vuoden kuluttua yhteenvedon tehdyistä toimenpiteistä ja vesistön tilan kehittymisestä.

Vesiensuojelusuunnitelmassa laskettiin vesistön kokonaiskuormitus työn yhteydessä toteutetun laajan vedenlaadun havainnoinnin perusteella ja arvioitiin laskentaurallin avulla erilaisten kuormittavien tekijöiden osuudet ainevirtaamista. Työssä keskityttiin rehevöitymisongelmiin. Vesistöalueen elohopeapitoisuuksia selvitettiin myös, koska alueella oli havaittu näiden pitoisuuksien kohoamista kaloissa.

Kyrösjärven reitillä järviä rehevöittävästä fosforikuormituksesta yli puolet on peräisin maataloudesta. Haja-asutuksen jätevedet ja metsätalous aiheuttavat yhteensä vajaat 20

% vesistöön joutuvasta fosforimäärästä. Taajamien jätevedet ja turvetuotanto tuottavat vajaat 10 % vesistöön tulevasta fosforimäärästä. Ravinnekuormituksen ohella karjatalous ja haja-asutus heikentävät merkittävästi vesistön hygienistä tilaa ja turvetuotanto sekä metsäojitus lisäävät kiintoainehuuhtoumia ja humuspitoisuutta.

Kyrösjärven valuma-alueelta valuu vesiin pinta-alaa kohden fosforia ja typpeä, mikä on selvästi enemmän kuin Längelmäveden reitillä. Längelmäveden reitti sijaitsee myös Kokemäenjoen vesistön latvoilla ja siellä tehtiin vastaavanlainen selvitys vuonna 1990.

Suunnitelmassa esitetyin keinoin on mahdollista vähentää kuormitusta ja vaikuttaa vesistön rehevöitymiseen. Kuormituksen vähentäminen esitetyn minimivaihtoehdon mukaisesti vähentää vesistön ravinnepitoisuuksia siten, että Kyrösjärvessä pitoisuudet ovat luonteeltaan karun vesistön tasolla Kelminselkää ja Uuraslahtea lukuunottamatta.

Nämä vesistön osat olisivat lievästi reheviä. Järnijärvi sen sijaan jäisi edelleen

Suunnittelutyön kuluessa on pyritty jo vaikuttamaan kuormitukseen. Vesiensuojelun edistymistä tullaan seuraamaan erityisesti Villinojan ja Palojoen osa-alueilla, missä asukkaita on neuvottu haja-asutuksen ja maatalouden päästöjen vähentämisessä.

Seurannan tuloksista raportoidaan viiden vuoden kuluttua.

62

Ahti, E. 1992. Metsätalouden ympäristövaikutukset. Metsätalouden tutkimuslaitos. 52 s. (moniste) Ahtiainen, M. 1990. Avohakkuun ja metsäojituksen vaikutukset purovesien laatuun. Helsinki, vesi

-ja ympäristöhallitus. 122 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja - sarja A 45.

ISEN 951-47-3631-1, ISSN 0786-9592.

Ahtiainen, M., Huttunen, P. & Holopainen, A.-L. 1993. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset purovesien laatuun ja hydrobiologiaan. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.).

Metsätalouden vesistöhaitat ja niiden torjunta - METVE-projektin väliraportti.

Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. S. 143-146. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 455. ISEN 951-47-6720-9, ISSN 0783-3288.

Bilaletdin, A., Koskinen, K. & Frisk, T. 1991. Statistical assessment of different contributions to nutrient loading from a drainage basin. Aqua Fennica 21,2, p. 117-126. ISSN 0356-7133.

Eilaletdin, Ä., Frisk, T., Koskinen, K. & Wirola, H. 1992. Längelmäveden reitin vesiensuojelutut-kimus. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 70 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 348. ISEN 951-47-4711-9, ISSN 0783-3288.

Frisk, T. & Kylä-Harakka, T. 1981. Vedenlaatuennusteiden laadinnan perusteet. Helsinki, vesi-hallitus. 65 s. Vesihallituksen monistesarja 1981:53.

Kytölä, J. & Krogerus, K. 1994. Kyrösjärven vesistön suojavyöhykkeet. Tampere, Tampereen vesi -ja ympäristöpiiri. Käsikirjoitus.

Kähäri, J., Mäntylahti, V. & Rannikko, M. 1987. Suomen peltojen viljavuus 1981-85. Viljavuus-palvelu. 105 s.

Mäkinen, K. 1983. Saostuskaivojen rakenne ja toimivuus. Helsinki, vesihallitus. 141 s. Tiedotus 227. ISBN 951-46-6672-0, ISSN 0355-0745.

Nevalainen, J. 1992. SAMASE-projekti. Saastuneiden maa-alueiden kartoitus Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 41 s. Vesi- ja ympäristöhalli- tuksen monistesarja nro 365. ISEN 951-47-5568-5, ISSN 0783-3288.

Piiroinen, 0., Kiogerus, K. & Lodenius, M. 1993. Elohopea Kyrösjärven reitin hauissa ja sedi-mentissä 1992. Tampere, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 30 s.

Julkaisu n:o 277. ISSN 0781-8645.

Porvoonjoen kuormitusselvitystyöryhmä, Lehtonen, E. & Penttilä, S. 1991. Porvoonjoen kuormitus -selvitys. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 179 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen jul-kaisuja - sarja A 68. ISEN 951-47-4283-4, ISSN 0786-9592.

Rekolainen, S. 1989. Phosphorus and nitrogen load from forest and agricultural areas in Finland.

Aqua Fennica 19, p. 95-107. ISSN 0356-7133,

Santala, E. 1984. Quantity and characteristics of residential wastewater. Inn: Rantala, P., Santala, E. & Vikman, H. (eds.). Proceedings of the International Conference on New

Technology for Wastewater Treatment and Sewerage in Rural and Suburb Areas 3.-6.10.1983 Hanasaari, Finland. Tampere, Tampere University of Technology, Department of Civil Engineering, Water Supply and Sevarage. Julkaisu 19. ISBN 951-720-883-9, ISSN 0357-8860.

Santala, E. (toim.) 1990. Pienet jäteveden maapuhdistamot. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus.

117 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja - sarja B 1. ISBN 951-47-3064-X, ISBN 951-37-0018-6, ISSN 0786-9606.

Saura, M. 1990. Metsätalous vesistöjen rehevöittäjänä. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 60 s.

Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 270. ISBN 951-47-3054-2, ISSN 0783-3288.

Verta, M., Matilainen, T. & Porvari, P. 1993. Elohopean metyloituminen ja kierto boreaalisessa ekosysteemissä. Julk.: Saukkonen, S. & Kenttämies, K. (toim.). Metsätalouden vesistöhaitat ja niiden torjunta - METVE-projektin väliraportti. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. S. 143-146. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 455.

ISBN 951-47-6720-9, ISSN 0783-3288.

Viitasaari, S. 1990. Maatalouden vesistökuormitus ja sen merkitys Ähtävänjoen vesistöalueella.

Maatalouden vesiensuojelu, Oulun vesistötutkimuspäivät 3.-4.9.1990. Helsinki, vesi-ja ympäristöhallitus. S. 49-55. Vesi- vesi-ja ympäristöhallituksen monistesarvesi-ja nro 245.

ISBN 951-47-3028-3, ISSN 0783-3288.

Wirola, H. Tanhuala, T. & Linho, P. 1993. Maasuodattimien toimivuus. Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 69 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 412. ISBN 951-47-5616-9, ISSN 0783-3288.

Wirola, H., Koskinen, K. & Tanhuala, T. 1994. Haja-asutuksen ravinnekuormitus. Tampere.

Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri. Käsikirjoitus.

LIITE 1

Ei

l m i w :i - '

d

ttiP'i a• i t iiisíe i * ms g

Fosforikuormitus, kg a'

Valuma-alue Piste- Turve- Haja- Loma- Maa- Metsä- Perus- Sadanta

kuormitus tuotanto asutus asutus talous talous huuhtouma Jämijärven alue:

Palojoki 0 190 226 2,2 3 100 95 493 0

Naurisjoki 0 0 264 3,0 5010 195 689 0

Koikonoja 0 42 51 0,1 726 17 136 0

Jämijärvi länsiosa 65 0 97 19 1 040 39 264 93

Jämijärvi itäosa 0 12 146 19 830 16 252 89

Parkanonjärven alue:

Viinikanjoki 40 431 394 122 4 200 974 2 210 0

Parkanonjärvi 252 0 331 12 1 040 65 345 93

Kyrösjärven alue:

Jyllinjoki 0 0 52 0,3 635 87 249 0

Mylly-Kartunjoki 20 63 42 0 848 118 354 0

Villinoja 0 0 30 0 454 16 120 0

Kovesjoki 0 6,2 235 14 3 210 244 940 0

Vääräjoki 0 98 484 87 4 110 345 1 560 0

Sipsiön reitti 0 0 243 17 1 370 167 1 010 0

Kelminselkä 0 0 337 33 1 270 36 339 182

Uuraslahti 0 0 17 5,9 81 4 38 19

Kovelahti 0 4,4 141 14 1 460 53 532 91

Heittolanlahti 0 0 161 12 822 53 241 85

Viljakkalanselkä 0 0 25 16 862 26 297 112

Kyrösjärvi selkäalue 197 0 251 72 2 260 102 767 1 070

Kyrösjärvi eteläosa 17 0 160 32 725 34 211 307

Yhteensä 590 850 3 690 480 34 600 2 690 11 000 2 140

a

I U

'd•TEftua

1 altallioffiffliU

i umai

Typpikuormitus, kg a'

Valuma-alue Piste- Turve- Haja- Loma- Maa- Metsä- Perus- Sadanta kuormitus tuotanto asutus asutus talous talous huuhtouma

Jämijärven alue:

Palojoki 0 7 680 863 9 39 800 599 11 100 0

Naurisjoki 0 0 1 010 13 50 100 1 140 16 100 0

Koikonoja 0 1 610 196 1 10 800 35 3 020 0

Jämijärvi länsiosa 1 680 0 370 80 26 200 159 5 650 5 140

Jämijärvi itäosa 0 484 557 80 20 000 114 5 410 4 860

Parkanonj ärven alue:

Viinikanjoki 3 550 23 400 1 660 500 129 000 5 070 58 600 0

Parkanonjärvi 17 100 0 1 400 49 25 400 564 7 400 5 140 0

Kyrösjärven alue:

Jyllinjoki 0 0 198 1 15 000 180 5 340 0

Mylly-Kartunjoki 3 360 2 240 160 0 18 500 1 120 7 890 0

Vihinoja 0 0 115 0 12 000 95 2 570 0

Kovesjoki 0 264 897 58 89 000 1 240 23 100 0

Vääräjoki 0 4 750 1 850 312 82 800 4 160 41 600 0

Sipsiön reitti 0 0 926 44 44 900 1 760 25 900 0

Kelminselkä 0 0 1 290 130 31 700 489 7 260 10 100

Uuraslahti 0 0 65 24 1 970 45 813 1 050

Kovelahti 0 181 536 58 33 000 357 11 400 5 020

Heittolanlahti 0 0 615 51 20 000 645 5 170 4 720

Viljakkalanselkä 0 0 94 64 20 700 218 6 370 6 200

Kyrösjärvi selkäalue 17 600 0 958 290 52 000 519 16 437 59 100

Kyrösjärvi eteläosa 1 970 0 609 130 18 500 294 4 530 17 000

Yhteensä 45 300 40 600 14 400 1 890 741 000 18 800 266 000 118 000

NYKY HAJ100 KAR100 HAKA100 MAA30 MAA60 MAMETU30 MIN

Jämijärvi, länsi 89 85 80 76 69 48 68 38

Jämijärvi, itä 64 61 58 54 50 35 49 27

Kelminselkä 41 38 37 34 32 24 32 18

Uuraslahti 36 34 33 32 30 24 28 18

Kovelahti 34 32 31 29 27 20 27 16

Parkanonjärvi 30 27 29 26 25 21 24 16

Heittolanlahti 31 28 29 27 26 21 25 15

Viljakkalanselkä 21 20 19 19 17 13 16 11

Kyrösjärvi, selkäalue 23 21 21 19 19 15 18 11

Kyrösjärvi, etelä 22 20 20 19 18 14 17 11

_

UI

I 'J

t&Eii 4i u : i £ Ni t&is i !e iuI iiiái J i *

iIIIMIDI,y

Ib Pie r.*L I

Allas Kokonaistypen pitoisuus, ig 1-1

NYKY HAJ100 KAR100 HAKA100 MAA30 MAA60 MAMETU30 MIN

Jämijärvi, länsi 1 370 1 360 1 300 1 280 1 090 800 1 060 700

Jämijärvi, itä 1 200 1 180 1 130 1 110 950 710 930 620

00

Kelminselkä 980 960 930 910 780 580 770 520

Uuraslahti 910 900 870 870 760 610 740 540

Kovelahti 740 740 710 700 580 410 580 380

Parkanonjärvi 850 840 840 830 710 570 690 500

Heittolanlahti 790 780 770 760 650 510 630 450

Viljakkalanselkä 770 770 750 740 630 490 630 470

Kyrösjärvi, selkäalue 720 710 700 690 600 470 590 430

Kyrösjärvi, etelä 720 710 700 690 600 470 590 430

83. Vesihuoltolaitokset 31.12.1988 ja 31.12.1989. Helsinki 1992.

84. Sandman, Olavi; Turkia, Jaana & Huttunen, Pertti: Paleolimnologinen tutkimus metsäojituksenja -lannoituksen vesistövaikutuksista Juupajoen Kalliojärvessä. Helsinki 1992.

85. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri: Uudenmaan ja Etelä-Hämeen vedet. Helsinki 1991.

86. Roila, Tuija: Pienvesien happamoitumisen seuranta vuosina 1979 - 1989.

Roos, Jaana: Puskurikapasiteetin muutokset eräissä pienjärvissä vuosien 1937 - 48 ja 1988 välillä.

Helsinki 1992.

87. 011ikainen, Minna: Karjalan Pyhäjärven tila 1980-luvulla sedimentin piilevien ilmentämänä.

Helsinki 1992.

88. Lepistö, Liisa: Planktonlevien aiheuttamat haitat. Helsinki 1992.

89. Rantakangas, Jorma: Perkauksen aiheuttaman kiintoainevirtaaman ennakointi. Helsinki 1992.

90. Kaijalainen, Erkki (toim.): Sonkajärven reitin vesien käytön yleissuunnitelma. Helsinki 1992.

91. Salo, Simo: The fate of chemicals spilled on water. A literature review of physical and chemical processes. Helsinki 1992.

92. Mäkirinta, Urho & Tolonen, Pasi: Vaalan Järvikylän järvien kasvillisuus järvien tilan kuvaajana.

Helsinki 1992.

93. Mäkirinta, Urho: Muutoksia Alavetelin Isojärven kasvillisuudessa 1973 - 1981. Helsinki 1992.

94. Nakari, Tarja: Porvoon edustan merialueen meriveden vaikutuksista sumputettujen ja luonnonka-lojen elintoimintoihin. Helsinki 1992.

95. Torpström, Heikki & Lappalainen, Matti: Järvien biomanipulaation perusteita ja käytännön mahdollisuuksia. Helsinki 1992.

96. Salonen, Seija; Frisk, Tom; Kärmeniemi, Tellervo; Niemi, Jorma; Pitkänen, Heikki; Silvo, Kimmo

& Vuoristo, Heidi: Fosfori ja typpi vesien rehevöittäjinä - vaikutusten arviointi. Helsinki 1992 97. Assmuth, Timo; Strandberg, Tapio; Joutti, Anneli & Kalevi, Kirsti: Kemiallisesti saastuneiden

maa-alueiden tutkimusmenetelmät. Helsinki 1992.

98. Kivimäki, Anna-Liisa: Tekopohjavesilaitokset Suomessa. Helsinki 1992.

99. Tanninen, Risto: Arvot ja asenteet Pyhäjoen vesiensuojelusuunnittelussa. Helsinki 1992.

100. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri: Rautalammin reitin vene- ja retkisatamasuunnitelma. Helsinki 1992.

101. Eloheimo, Karri: Veneily ja sen ympäristövaikutukset. Helsinki 1992.

102. Sytyke 16. Sannholm, Gun & Söderström, Mirja: Entsyymikäsittelyn merkitys sulfaattimassan valkaisussa. Helsinki 1992.

103. Sytyke 9. Raitio, Laura: Siistausprosessin ympäristökuormitus. Helsinki 1992.

104. Sytyke 17. Jantunen, Esko: Jätevesipäästötön paperitehdas. Helsinki 1992.

105. Sytyke 10. Lehtinen, K.-J. & Tana: Effects in mesocosms exposed to effluents from bleached hardwood kraft pulp mill. Helsinki 1992.

106. Hudd, Richard; Toivonen, Anna-Liisa & Wistbacka Ralf: Malax å fiskeriutredning.Helsinki 1992.

107. Rontu, Mika: Pohjaveden alkalointi kalkkikivisuodatuksella. Helsinki 1992.

108. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri: Rautalammin reitti - Kansallisvesi. Helsinki 1992.

109. Sytyke 11. Junttila, Vesa: Sellutehtaan ympäristökuormitusten pienentäminen ja hallinta uudella tehdaslayoutilla. Helsinki 1992.

110. Sytyke 20. Kara, Mikko: Natrium- ja rikkitaseen säätömandollisuuksia suomalaisessa sellutehtaas-sa. Helsinki 1992.

111. Kauppi, Marja: Repoveden alueen vesistöjen perusselvitys. Helsinki 1992.

112. Lindholm, Tapio (toim.): Sukkessiotutkimusten tuloksia Suomen ja SNTL:n luonnonsuojelualu-eilta. Helsinki 1992.

113. Sytyke 2. Hatakka, Annele; Valo, Marjatta & Lankinen, Pauliina: Puunjalostusteollisuuden jätevesien käsittely valkolahosienillä ja niiden entsyymeillä. Helsinki 1992.

114. Sytyke 19. Krogerus, Mårten & Hynninen, Pertti: Sellu- ja paperiteollisuuden päästöjen käsittely-vaihtoehdot ja kustannukset. Helsinki 1992.

115. Hyvärinen, Pekka; Salojärvi, Kalervo; Pushkin, Sergei & Ahonen , Mikko: Kalojen vaellus Oulujärvestä Oulujokeen. Helsinki 1992.

116. Ettala, Matti & Koskela, Juhani: Kloorifenolipitoisten pohjavesien käsittely aktiivihiilisuodatuk-sella ja aktiivilietemenetelmällä. Helsinki 1992.

70

117. Sytyke 6. Myrgen, Bertel: Suomen metsäteollisuuden tila vuonna 1995. Helsinki 1992.

118. Lyly, Olavi: Torjunta-aineiden käytön kannattavuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen.

Helsinki 1992

119. Sytyke 21. Laxen, Torolf: Organosolvkeitot. Helsinki 1992.

120. Sytyke 4. Pere, J; Thun, R; A16n, R; Kyllönen, H & Viikari, L: Metsäteollisuuden jätelietteet.

Helsinki 1992.

121. Vesihuoltolaitokset 31.12.1990. Helsinki 1992.

122. Sytyke 14. Siitonen, Heikki; Wartiovaara, Jyrki & Kasanen, Pirkko: Sellu- ja paperitehdas-integraatin ympäristönsuoje1utoimien hyötyjen ja haittojen arviointi - casetutkimus. Helsinki 1992.

123. Sytyke 22. Malinen, Raimo: Skenaarioanalyysi massan valmistuksen kehitysvaihtoehdoista. Hel-sinki 1992.

124. Sytyke 22A. Vasara, Petri: Skenaarioiden tuottarninen ja analyysi massanvalmistnkse1le Suomessa 1995 - 2010. Helsinki 1992.

125. 'Tönttö, Heli; Kaakinen, Eero & Alasaarela, Erkki: Ympäristövaikutusten arviointi aluehallinnossa - esimerkkinä Oulun lääni. Helsinki 1992.

126. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Helsinki 1992.

127. Aura, Erkki; Puustinen, Markku; Virtanen, Seija; Mikkola, Hannu; Luoma, Tarmo & Peltomaa, Rauno: Salaojitusmenetelmien vertailu Zaitsevon kenttäkokeessa. Helsinki 1992.

128. Sytyke 15. Puustinen, Jukka: Ravinteiden käytön optimointi metsäteollisuuden aktiiviliete-laitoksissa.

Sytyke 3. Lammi, Reino & Pakarinen, Kauko: 'I'yppiravinnelisäyksen vaikutus sellutehtaan aktiivilietelaitoksen toimintaan. Helsinki 1993.

129. Seppälä, Jyri: Ympäristöriskianalyysi teollisuudessa. Helsinki 1992,

130. Sytyke 18. Pihlaja, Kalevi (koordinaattori): Valkaistua sulfaattisellua valmistavan tehtaan jätevesien orgaanisen aineen hajoaminen ja ympäristövaikutukset. Helsinki 1993.

131. Lax, I-Ians-Göran; Koskenniemi, Esa; Sevola, Pertti & Bagge, Pauli: Tenojoen pohjaeläimistö ympäristön laadun kuvaajana. Helsinki 1993.

132. Sytyke 12. Kauppinen, Jyrki: Metsäteollisuuden hajuaineiden analytiikka ja seuranta. Helsinki 1993.

Sytyke 5. Välttilä, 011i: Biolietteen poltto.

133. Sytyke 10A. Lehtinen, K-J: Ecological impact of pulp mill effluents. Helsinki 1993.

134. Hirvi, Julia-Pekka (toim.): Operatiivinen ajelehtimis- ja kulkeutumisrnalli merialueille. Helsinki 1993.

135. Nysten, 'Taina: Kärkölän likaantuneen pohj avesialueen geologia ja matemaattinen mallintaminen.

Helsinki 1993.

136. Vesihuoltolaitokset 1991. Helsinki 1993.

137. Uliv6n, Johanna: Simpukoiden soveltuvuudesta kloorifenolien tutkimiseen murtovedessä. Hel-sinki 1993,

138. Peura, Pekka: Happamoituminen Mererikurkun pienissä jäi.vissä.

Peura, Pekka: hörsuming av småsjöarna i Norra Kvarken. Helsinki 1993

139. Huttunen, Leena &. Soveri, Jouko: Luonnontilaisen roudan alueellinen ja ajallinen vaihtelu Suomessa. Helsinki 1993.

140. Kaatra, Kai & Marttunen, Mika (toim.): Oulujoen vesistön säännöstelyjen kehittämisselvitykset.

Helsinki 1993.

141. Suomela, 'Tapani: Tuusulan kunnan Hyrylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Helsinki 1993.

142. Kauppi, Lea (toim.): Itäisen Suomenlahden lintukuolemat keväällä 1992. Helsinki 1993.

143. Lahti, Kirsti; Lepistö, Liisa; Niemi, Jorma & Färdig, Michael: Eri vesilaitosten tehokkuus levien ja erityisesti syanobakteerien poistossa. Helsinki 1993.

144. Koskimies, Pertti:Population sizes and recent trends of breeding birds in the nordic countries.

Helsinki 1993.

145. Alasaarela, Erkki; Hellsten, Seppo; Keränen, Reijo; Kurttila, Terttu & Riihimäki, Juha: Säännös-teltyjen järvien rantojen kunnostuksen ja hoidon periaatteet - esimerkkinä Oulujoen vesistö.

Helsinki 1993.

146. Korkka-Niemi, Kirsti; Sipilä, Annika; Halva, Tuomo; Hiisvirta, Leena; Lahti, Kirsti & Alftan, Georg: Valtakunnallinen kaivovesitutkimus. Helsinki 1993.

147. Ruonala, Seppo (toim.): SYTYK1 -ohjelman projektien yhteenvedot. Helsinki 1993.

148. Ruonala, Seppo (red.): Sammandrag av projekten i programmet SYTYKE. Helsinki 1993.

149. Ruonala, Seppo (ed.): Summaries of SYTYKE-projects. Helsinki 1993.

151. Hynninen, Pekka (toim.): Pyhäjoen vesiensuojelun yleissuunnitelma. Helsinki 1993.

152. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri: Pohjois-Karjalan vedet ja ympäristö 1990-luvulla. Hel-sinki 1993.

153. Rathmayer, Hans & Juvankoski, Markku: Tiivistemattoina käytettävät geomembraanit - toiminta-vaatimukset ja materiaalinvalintakriteerit. Helsinki 1993.

154. Vertanen, Suvi: Elinkaarianalyysi ja pakkaukset. Helsinki 1993.

155. Ahtela, Irmeli: Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1985 - 1991. Helsinki 1993.

156. Mroueh, Ulla-Maija: Orgaanisten liuotteiden käyttö Suomessa. Helsinki 1993.

157. Hudd, Richard; Leskelä, Ari & Kjellman, Jakob: Kyrönjoen alaosan kalatalousselvitykset vuosina 1980 - 1990. Helsinki 1993.

158. Hottola, Petri : Lintuvesiohjelma puntarissa - Linnustoselvitys Pohjois- Karjalan lintujärvillä.

Helsinki 1993.

159. Luther, Annika: Muurahaiset ympäristön seurannassa. Kirjallisuusselvitys. Helsinki 1993.

160. Haatainen, Susanna; Hammar, Taina; Huovila, Juhani: Lahti, Erkki; Oksman, Heikki; Punju, Pirjo & Taipalinen, Irmeli: Hyalotheca dissiliens -koristelevän runsastumisen syistä Rautalammin reitillä. Helsinki 1993.

161. Turun vesi- ja ympäristöpiiri: Kiskonjoen luonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma. Helsinki 1993.

162. Porvari, Petri; Verta, Matti: Elohopea ympäristössä ja tekoaltaissa - kirjallisuuskatsaus ja arvio Vuotoksen tekoaltaan hauen elohopeapitoisuuden kehittymisestä. Helsinki 1993.

163. Grönroos, Juha: Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentäminen. Vähentämismeneteltnien arviointitutkimus. Helsinki 1993.

164. Heikkinen, Onni (toim.): Oulujärven vesiensuojelunyleissuunnitelma. Helsinki 1993.

165. Reuna, Marja, Perälä, Jaakko ja Aitamurto, Seppo: Lumen aluevesiarvoja Suomessa vuosina 1946 - 1993. Helsinki 1993.

166. Madekivi, 011i: Alusten aiheuttamien aaltojen ja virtausten ympäristövaikutukset. Helsinki 1993.

167. Shuibo, Pan (ed.) & Loukola, Erkki (ed.) : Chinese-Finnish cooperative research work on dam break

167. Shuibo, Pan (ed.) & Loukola, Erkki (ed.) : Chinese-Finnish cooperative research work on dam break