Selvityshanke noudatti hyvän tieteellisen käytännön edellyttämiä tapoja. Lisäksi selvitys nou-dattaa lainsäädännön määrittelemiä rajoja ja tutkimusorganisaation määrittelemää laatujär-jestelmää. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2013.)
Selvityshankkeessa noudatettiin Tutkimuseettinen neuvottelukunnan (2013, 8–9) määritte-lemiä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) yhdeksää keskeistä kohtaa. Ensimmäisenä nou-datettiin tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tulosten arvioinnissa. Selvityk-seen sovellettiin tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedon-hankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä sekä toteutetaan avointa ja vastuullista viestintää tuloksien julkaisussa. Kolmantena huomioitiin muiden tutkijoiden työt sekä noudatetaan asianmukaista viittaustapaa. Neljäntenä huomioitiin selvityksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tilaajan vaatimalla tavalla. Tarpeenmukaiset tutkimusluvat hankittiin selvityksen edetessä. Lisäksi selvityshankkeen käynnistyessä huolehdittiin kuntoon ryhmän toimijoiden oikeudet, tekijänoikeudelliset periaatteet, vastuut, velvollisuudet, aineiston säilyttäminen ja käyttöoikeus. Selvityksen rahoituslähteet ja muut sidonnaisuudet ilmoitettiin asianosaisille.
Hankkeeseen osallistuvat tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä tilanteista, joissa heidän epäillään olevan esteellisiä. Tutkimus-organisaatiossa (HAMK) nou-datetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatima yhdeksän kohdan ohjeistus ohjaa selkeästi hyvään tieteelliseen käytäntöön, joka on huomioitu myös Hämeen ammattikorkea-koulun ammatillisen osaamisen tutkimusyksikön toimintaohjeissa.
Selvitys toteutettiin avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita noudattaen. Keskeisenä periaatteena on tulosten, datan ja käytettävien menetelmien julkaiseminen siten, että ne ovat halukkaiden käyttävissä tutkimusetiikan ja juridisen toimintaympäristön asettamien rajojen puitteissa.
5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTELMÄT
Selvityksen otanta vastaa reilua kymmensosaa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaus-henkilöstöstä, joita raportoitiin vuonna 2016 olevan yhteensä 9429. Näistä n. 56 prosenttia on naisia. (Vipunen 2016.) Vastaajajoukko edustaa vahvasti ammatillisen koulutuksen opettaja-profiilia eli takana on pitkä työ- ja opetuskokemus. Vastaajista yli 90 prosentilla oli opettajan pedagoginen pätevyys tai oli sitä parhaillaan suorittamassa. Täydennyskoulutukseen tuminen oli ollut aktiivista, niin kuin erityisesti digitalisaatiota tukevaan koulutukseen osallis-tuminenkin. Tulosten perusteella näyttää siltä, että koulutuksen järjestäjien digitalisaatiota tukevaa strategiaa ei tunnisteta tai sitä ei ole laadittu, kun lähes neljännes selvitykseen osal-listuneista ei tiennyt tai osannut sanoa linjauksesta.
Digitalisaatiota tukeva nk. peruslaitteisto ja -välineistö näyttäisi olevan kaikkien saatavilla, joko koulutuksen järjestäjän toimisesta tai vastaajien itse omistamina laitteina. Uusimmat digitalisaatiota tukevat teknologiat koettiin vielä vieraiksi eikä niiden käyttömahdollisuuksia joko tunnettu tai nähty tarpeellisiksi oman koulutusalan osalta. Selvityksen tulosten osalta myös todettava, että ammatillisen koulutuksen eri koulutusaloilla on meneillään digitule-vaisuuteen suuntaavia käytänteitä, näiden parempi esille tuominen toisi myös muille aloille soveltamismahdollisuuksia esim. strukturoidumman vertaisoppimisen ja uudentyyppisten foorumien avulla. Erilaisia ohjelmia ja sovelluksia hyödynnetään aktiivisesti osana digitaa-lista opetus-ja ohjaustoimintaa. Miehet hyödyntävät niitä eniten työpaikalla tapahtuvan oppi-misen tukena, kun taas naisvastaajien käyttö kohdistuu opetus- ja ohjaustyöhön. Tämä selit-tyy osin koulutusalakohtaisilla toimintamallien eroilla.
Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että digitalisaatiota hyödyntävää perusosaamista on.
Digitaalisen opetus-ja ohjausosaamisen syventämistä sekä sen monipuolisuuden kehittä-mistä kuitenkin tarvitaan edelleen ammatillisen koulutuksen kentässä unohtamatta pedago-gisen osaamisen kehittämistä digitaalisuuden rinnalla.
Digitaalisuus ja sen hyödyntäminen nähdään merkityksellisenä ammatillisen opiskelijan osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Digitaalinen viestintä opiskelijoiden kanssa on aktii-vista, sillä lähes 90 prosenttia vastaajista ilmoitti hyödyntävän digitaalisia sovelluksia yhtey-denpidossa opiskelijoihin.
Ammatillisten opettajien ja ohjaajien suhtautuminen digitaalisuuteen nähdään myönteisenä asiana. Selvitykseen vastanneet kokivat tuntevansa koulutuksen järjestäjän digitaaliset ympäristöt ja oman koulutusalansa digitaaliset toimintakäytännöt. Lisäksi on todettava, että vastaajat kokivat ohjanneensa opiskelijoita hyödyntämään digitalisaatiota osana opintojaan.
Opettajat ja ohjaajat jakavat kokemuksiaan digitaalisuuden käytöstä mielellään, kuitenkin vertaistuen- ja työskentelyn lisääminen koettiin edelleen selkeänä kehittämiskohteena.
Kokonaisuudesta voidaan todeta, että digitalisaatiota tukevaa osaamista tarvitaan lisää. Erityi-sesti uusien digitaalisten opetus-ja ohjaussovellusten osaamista tarvitaan. Multimodaalisuuden hyödyntäminen niin oppimisprosessin tukena kuin opetusaineistona koettiin tarpeelliseksi. Edel-leen verkkopedagogiseen osaamiseen koettiin tarvetta ja koulutuksen järjestäjän ohjelmistoihin sekä laite-ja sovellusosaamisen päivittämistä. Myös tulevaisuuden älyteknologia ja digitaalisuus vaatii osaamisen kehittämistä. Vertaisoppimisen mahdollistamista pidettiin tärkeänä tapana lisätä osaamista digitaalisen opetuksen ja ohjauksen alueella. Kokeilukulttuuri ammatillisen opetuksen ja ohjauksen mahdollistaisi rohkeammat avaukset digitalisaation äärellä.
Muutos on ammatillisen koulutuksen alueella tällä hetkellä hyvin ajankohtaista. Ammatilliset opettajat ja ohjaajat nostivat vastauksissaan esille kuusi muutosrendiä. Digitaalisuuden näh-dään vahvistuvan ja muuttavan opetustyötä. Oppimisanalytiikka tulee ohjauksen ja oppimisen tueksi, samoin lisätyn todellisuuden sovellukset ja älyteknologia. Digitalisaation nähdään tuottavan joustavampia tapoja toteuttaa opetusta ja ohjausta, jos koulutuksen järjestäjän ohjelmistot tukevat tätä muutosta. Opettajan nähdään muuttuvan valmentajaksi ja ohjaajaksi.
Opetustyötä tehdään hajautuneesti. Opetusmenetelmät tulevat muuttumaan, kuten myös opetuksen monimuotoiset toteutustavat ryhmäkokojen kasvaessa. Yksilölliset ja entistä hen-kilökohtaisemmat oppimisprosessit lisääntyvät. Tämän muutoksen nähdään vaativan opiske-lija itseohjautuvuuden lisääntymistä. Yhteistyö työelämän kanssa on vahva muutostekijä.
Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö koetaan vahvana osana ammatillisen opettajan ja ohjaa-jan työnkuvaa. Sen nähdään olevan linjattuna koulutuksenjärjestäjän strategiaan ja tämä linjaus myös näyttäytyy arjen työtä ohjaavana. Omaan osaamiseen ja tietoihin työelämäyh-teistyön vaalimisessa luotettiin melko paljon. Kuitenkin käytännössä työelämäyhtyöelämäyh-teistyön verkostoja koettiin tarpeellisena kehittää ja työelämäjaksojen vähäisyys nousi esiin. Syntyy vaikutelma, että työelämäyhteistyö nähdään koulutuksenjärjestäjän tasolla selviönä, jota kaikilla ja kaikkialla tulee olla mutta käytännössä, yksittäisten opettajien tasolla yhteistyön aktiivisuus jää yksilön omien ponnistusten varaan. Selvityksen valossa työelämä-yhteistyöllä ei ole jäsentyneitä malleja tai tavoitteellisia mittareita kuten opetuksessa. Sen koetaan jäävän yleiseksi yhteydenpidoksi ja yhdessä tekemiseksi ilman ohjaavaa rakennetta.
LÄHTEET
Aarnio,L. & Pulkkinen, S. (2015). Mitä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus. Helsinki:
Opetushallitus.
Ahola, P., Hämäläinen, M., Mustonen, P., Mäkelä, T. & Kullaslahti, J. (2016). Digiaika – oletko opettajana valmis tulevaisuuteen? HAMK Unlimited: Journal. Viitattu 18.12.2016 https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digiaika-oletko-opettajana-valmis-tulevaisuuteen/
Eskola-Kronqvist, A., Mäki-Hakola, H., Mäntylä, R. & Nikander, L. (2015). Opettajat rakennemuutoksessa – muutosta luvassa. Rakennemuutoksen vaikutuksia opettajan osaamistarpeisiin, esiselvitysraportti. HAMK:n e-julkaisuja 22/2015.
Hietikko, P., Ilves, V. & Salo, J. (2016). Askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja 3:2016. Viitattu 6.2.2017 http://www.oaj.fi/cs/oaj/OAJn%20askelmerkit%20digiloikkaa
Korhonen, A-M. & Ruhalahti, S. (2016). Kohti digitaalista osaamista – valokeilassa opettajankoulutuksen toteutusmalli. HAMK Unlimited: Professional. Viitattu 18.12.2016 https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/kohti-digitaalista-osaamista-valokeilassa-opettajankoulutuksen-toteutusmalli/
Kullaslahti, J. (2011). Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. Acta Universitatis Tamperensis; 1613. University Press, Tampere.
Kullaslahti, J. (2015). Opettajan digiosaaminen – yksilöllistä ja yhteisöllistä työskentelyä. Teoksessa J. Levonen (toim.) Virtuaalitiimien johtaminen – oppivat tiimit ja osaamisen rakentaminen. Viitattu 10.10.2016 https://issuu.
com/hamkuas/docs/hamk_virtuaalitiimien_johtaminen_20
Mahlamäki-Kultanen, S., Lauriala, A., Karjalainen, A., Rautiainen, A. Räkköläinen, M., Helin, E., Pohjonen, P. &
Nyyssölä, K. (toim.). (2014). Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Opetushallitus.
Mutka, U., Laitinen-Väänänen, S., Maunonen-Eskelinen, I. & Laakso, H. (2015). “Se ei ole tietotekniikan opetusta koulussa, vaan se on tietotekniikan hyödyntämistä elämässä”. Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen 2015. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.10.2016 http://www.theseus.fi/
handle/10024/98042
Niemelä, M., Kaasinen, E. & Ikonen, V. (2014). Ethics by Design - tulevaisuuden ICT:n eettisen kehittämisen malli.
Teoksessa T. Aaltonen-Ogbeide, K. Kimppa, I. Lamberg, P. Saastamoinen, T. Vartiainen & O. Heimo (toim.) Silmät auki IT-etikkaan. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 12, s. 67–85.
OPH. (2014). Koulutuksen ja työelämän yhteistyö. Viitattu 19.9.2017 http://www.edu.fi/tonet/koulutuksen_ja_
tyoelaman_yhteistyo/yhteistyon_muotoja/ammatillisen_koulutuksen_tyoelamayhteistyo
Sitra. (2017). Megatrendit 2017. Viitattu 11.9.2017 https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017 Tammilehto, M. (2016). Miten digitaalisuus näkyy ammatillisen koulutuksen reformissa? Viitattu 18.12.2016 http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/Toimintatavat/index.html
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2013). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Viitattu 18.12.2016 http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Tynjälä, P., Kukkonen, P., Poikela, E., Rask, I., Salvi, H., Sirkiä, H., Knubb-Manninen, G., Hietala, R. & Reinikainen, P. (2011). Ammatillinen koulutus kansallisten arviointien näkökulmasta. Synteesi arvioinneista 2006–2010.
Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. Viitattu 11.9. 2017 http://www.edev.fi/img/portal/1076/Julkaisu_
nro_56.pdf?cs=1316500465
Valtioneuvosto. (2016). Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015–2019. Viitattu 18.12.2016 http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/
karkihankkeiden-toimintasuunnitelma
Vipunen. (2016). Henkilöstö. Viitattu 25.9.2017 https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/
Henkil%C3%B6st%C3%B6.aspx
LIITTEET
Liite 1 Kyselylomake
Tervetuloa kehittämään tulevaisuuden ammatillista opetusta ja ohjausta!
Digitalisaatiolla kyselyssä tarkoitetaan toimintatapojen tai prosessien muuttamista digitaali-sia välineitä hyödyntämällä. Digitalisaation vaikutukset työelämään ja ammatilliseen koulu-tukseen ovat monimuotoisia ja laaja-alaisia, joten tarvitaan lisää tutkimustietoa digitalisaa-tion vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen nyt ja tulevaisuudessa.
Kyselyn tavoite on koota tietoa digitalisaation vaikutuksista osaamisen kehittämiseen, oppi-miseen ja osaamisen kehittyoppi-miseen ammatillisessa koulutuksessa. Kyselyssä on erillinen osio koskien ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä.
Vastauksesi tukee ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden toteutumista. Jaa koke-muksesi ja näkemyksesi ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.
1. Sukupuoli: nainen/mies/ en halua sanoa
2. Ikäsi: enintään 30 v / 31–40 v /41–50 v/ 51–60 v/ yli 60 v
3. Mikä on opetuskielesi: suomi/ruotsi/suomi ja ruotsi/saame/muu
4. Työtehtäväsi: opetus- ja ohjaustehtävä / asiantuntijatehtävät/ päällikkötehtävät/johtoteh-tävät/muu
5. Kokemus: ammatillisena opettajana ja oman alan substanssitehtävissä (0-2 v/3-4 v/ 5-9 v/
10-19v/ yli 20 v)
6. Onko sinulla opettajan pedagoginen pätevyys: kyllä/ ei /opettajaopintoni ovat kesken 7. Täydennyskoulutus: a) oletko osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana opetus- ja
ohjaushenkilöstölle järjestettyyn täydennyskoulutukseen b) Oletko osallistunut viimeisen kolmen vuoden aikana opetus- ja ohjaushenkilöstölle järjestettyyn digitalisaatiota tuke-vaan täydennyskoulutukseen? kyllä/ei
8. Minkä koulutuksen järjestäjän/järjestäjien palveluksessa toimit tällä hetkellä?
9. Missä maakunnassa koulutuksen järjestäjä sijaitsee? (valikko)
10. Millä koulutusalalla toimit pääasiallisesti opetus- ja ohjaustehtävissä? humanistinen ja kasvatusala/ kulttuuriala/ yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala/ luonnontie-teiden ala/ tekniikan ja liikenteen ala/ luonnonvara- ja ympäristöala/ sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala/ matkailu-, ravitsemis- ja talousala/ valmentava koulutus
12. Valitse seuraavista ohjelmista ja sovelluksista ne, joita käytät opetus- ja ohjaustyössä.
Voit valita vain ne, joita käytät.
Koulutuksen järjestäjän opiskelijahallinta-järjestelmä
Koulutuksen järjestäjänoppimisympäristö(esim. Moodle, Optima, Its Learning) Koulutuksen järjestäjän intranet (esim. O365, Google Apps)
Verkko-ohjausympäristöt(esim. Adobe Connect, Webex, Google Hangout, Skype) Blogialusta (esim. Weebly, Blogger, Wordpress, Wix)
Sosiaalisen median yhteisöpalvelut<br />(Facebook, LinkedIn) Sosiaalisen median jakopalvelut (esim. Youtube, Instragram, Flickr) Mobiiliohjaussovellukset (esim. WhatsApp, Telegram)
Pilvipalvelut (esim. Google Drive, Dropbox, OneDrive)
Vastausvaihtoehdot: Henkilökohtaistamiseen / Opetus- ja ohjaustyöhön /Työpaikoilla tapah-tuvaan ohjaukseen/ Ammatti-osaamisen näyttöihin/ Tutkinto-tilaisuuksiin/ Muuhun työhön 13. Onko käytössäsi seuraavia digitalisaatiota tukevia välineitä tai laitteita, joita käytät
opetus- ja ohjaustyössä:
Työpaikan kannettava tietokone, Työpaikan tabletti, Työpaikan älypuhelin, Työpaikan pöytätietokone, Oma älypuhelin, Oma tietokone, Oma tabletti, Kamera, Videokamera, 360 kamera, Kuvien editointiin liittyvä teknologia, 3D-tulostin, Muu 3D-teknologia, Äly-vaate tai muu puettava teknologia, VR (Virtual Reality) -teknologia ja virtuaalilasit, Simu-laatiot mahdollistava teknologia, Simulaattori.
Vastausvaihtoehdot: On tarvittaessa/ On, mutta ei aina tarvittaessa/ Ei, mutta tarvitsisin / Ei, enkä tarvitse
14. Oletko suorittanut Oppiminen Online- järjestelmän mukaisia digitaalisia osaamismerk-kejä? Oppiminen Online on opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaamista kehit-tävä avoin täydennyskoulutusjärjestelmä, jossa osoitettu osaaminen tunnustetaan myön-tämällä osaamismerkkejä.
Vastausvaihtoehdot: Kyllä/En