Henkilöstön asema kuntajakolaissa suhteessa kirkkolakiin

Henkilöstön asema on hoidettu voimassa olevassa kirkkolaissa ja kuntajakolais-sa varsin erilaiselta pohjalta. Kuntajakolain säännöksiä ja niiden perusteita on muutettu vuoden 2007 puitelain yhteydessä laajalti. Seuraavaksi vertaan kirk-kolakia ja kuntajakirk-kolakia niin, että vertaaminen koskee yleisiä periaatteita, pal-velussuhteen laatua sekä lain kattavuutta yleensäkin henkilöstön siirron osalta.

Erityishuomioita, mitä on hyvä vielä ennen varsinaista vertailua suorittaa, liittyy lakien syntyyn ja luonteeseen. Ensiksi kirkkolain 13:2 on todellakin syntynyt silloisen kuntajakolain pohjalta, tällöin lakien kehityksen vertaaminen on perus-teltua. Toiseksi nykyisen kuntajakolain taustalla vaikuttaa Paras -hanke sekä valmistelussa oleva kuntauudistus. Toisaalta ei voida olla kiinnittämättä huo-miota, että kirkossakin on menossa rakennemuutos, joten molemmat lait ovat valtakunnallisesti ajankohtaisia. Kolmantena huomiona voidaan pitää jo esittä-määni asiaa, että tutkimuskohteena olevaa kirkkolain kohtaa ei ole muutettu liki kahteenkymmeneen vuoteen ja kuntajakolakia on useasti päivitetty ja muutettu kyseisenä aikana.

72

Asiasisällöltään lait ovat lähellä toisiaan. Molempien mukaan henkilöstö tulee siirtää, kun tapahtuu laista riippuen kunta- tai seurakuntajaon muuttaminen.

Seurakuntajaon muuttamisessa henkilöstön asemaa koskeva kohta henkilöstön aseman hoitamisesta kerrotaan läpi itse pykälässä ja sen momenteissa. Kunta-jakolaissa puolestaan on käytetty niin työsopimuslakia kuin kunnallisesta vi-ranhaltijasta annettua lakia, joiden taustalla voidaan nähdä eurooppaoikeuden periaatteet.²¹⁹ Kaikkiaan kuntajakolain 29 §:ssä on mainittuna neljä eri lain koh-taa, joita henkilöstön aseman järjestämisessä tulee soveltaa.

Kuntajakolaissa selitetty henkilöstön työnantajan muuttuminen voidaan rinnas-taa käsittämään samaa asiaa kuin seurakuntajaossa tapahtuva alueen muutos.

Onhan niin, että myös seurakuntajaossa henkilöstölle syntyy uusi työnantaja, kun henkilöstön siirtäminen tapahtuu määriteltyjen liittymisten, lakkauttamis-ten tai supistumislakkauttamis-ten myötä. Kumpi ilmaisuista on lakiteknisesti osuvampi tai ajaa paremmin asiansa on tulkinnallinen asia.²²⁰

Kuten olen aiemmin esittänyt, seurakuntajaossa siirretylle henkilöstölle syntyy uusi seurakunta ja sitä kautta työnantaja jaon myötä. Vaikka itse lakiteksti ei näin kerro, se tapahtuu. Toisaalta kuntajakolaissa viitataan toisessa momentissa kuntajakolain 3 §:n määritelmään kuntajaon mukaisesta uudesta tai toisesta kunnasta ei tässä lakitekstiin tarvitse mainita tarkemmin yleisiä määrittelyjä.

Samalla molemmissa laeissa pyritään takaamaan henkilöstön asema ja heille kuuluvat edut. Kirkkolaissa tämä hoidetaan suoraan sanomalla, miten edut tulee järjestää, ja kuntajakolaissa edut hoidetaan työsopimuslain ja kunnallisen vir-kamieslain kautta. Erona etujen osalta voidaan pitää sitä, että kirkkolaissa edut eivät saa olla epäedullisemmat kuin aiemmassa työssä tai virassa (KL 13:2.2).

Kuntajakolain mukaisesti hoidettuna etuihin saattaa tulla kuitenkin pieniä muu-toksia. Paikoin ne saattavat jopa heiketä, kun joudutaan soveltamaan uuden työn tai viran mukaisia työ- ja virkaehtosopimuksia.

219 Ks. lähemmin eurooppaoikeudesta esim. Joutsamo et al. 2000.

220 On hyvä huomioida, että seurakunnassa työntekijän tai viranhaltijan työnantajana voi olla myös tuomiokapituli. Ks. KJ 13:3.

73

Yksi merkittävimmistä eroista lakien välillä on kuntajakolaissa oleva viiden vuoden irtisanomissuoja. Irtisanomissuojan mukaan henkilöstöä ei saa irtisanoa kuntajaon muuttamisessa taloudellisten tai tuotannollisten irtisanomisperus-teiden mukaan. Vastaavasti kirkkolaissa ei määritellä ollenkaan, onko irtisano-minen mahdollinen. Koska irtisanomiselle ei ole kirkkolaissa määritelty erityis-tä suojaa, on se mahdollinen, jos edellytykset irtisanomiselle erityis-täyttyvät.

Kirkkolaissa määritellään, että kaikki päätoimiset viranhaltijat tai päätoimisessa pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat tulee siirtää. Tämän perus-teella voidaan ajatella, ettei irtisanomisia tapahdu, koska henkilöstö tulee siir-tää. Kuitenkin seurakunnan työntekijöitä tai viranhaltijoita voidaan irtisanoa heti seurakuntajaon muuttamisen jälkeen myös taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanomisajan puitteissa.²²¹

Toinen merkittävä ero on, minkälaista henkilöstöä kumpaisessakin laissa on kyse. Kirkkolaissa on erikseen määritelty, minkälaiset työ- tai virkasuhteet oi-keuttavat siirtämiseen. Ne ovat päätoimiset viranhaltijat sekä pysyväisluontei-sessa päätoimipysyväisluontei-sessa työsopimussuhteessa olevat. Kuntajakolaissa puolestaan siirtäminen koskee henkilöstöä, johon kuuluu työntekijöitä ja viranhaltijoita.

Erikseen kuntajakolaissa ei ole mainittu, onko työ tai -virkasuhteen laadulla merkitystä.

Kirkkolain perusteet ovat osittain omat ja osittain vanhan kuntajakolain mukai-set. Kuitenkin voimassa olevassa kuntajakolaissa henkilöstön siirtämisessä voi-daan nähdä Euroopan unionin merkitys ja kansainvälinen tausta. Direktiivien mukaan on luotu määrä- ja osa-aikaisten tasa-arvoisesta kohtelusta säädöksiä ja liikkeen luovutuksessa.²²² Näiden pohjalta voidaan nähdä myös kuntajakolaissa tapahtunut kehitys ja se, että kunnan kaikki työntekijät ja viranhaltijat siirre-tään.

221 Irtisanomissuojasta on käyty julkista keskustelua ja esim. keskuskauppakamarin tuottamassa tutkimuksessa yritysjohtajille, yritysjohtajien mielestä kunnallispuolen viiden vuoden irtisanomissuoja tulisi poistaa laista. Ks. HS 18.9.2012.

222 1999/70/EY, 1997/81/EY ja 1991/383/ETY.

74

KL 13:2 ei sisällä yksiselitteisesti koko henkilöstön siirtoa, vaan se asettaa tietyt määritteet työ- tai virkasuhteen laadulle. Asiaa tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota syrjintäkieltoon ja yhdenvertaisuuteen. Tasa-arvoista kohtelua on pyritty edistämään direktiivien avulla ja etenkin ne näkyvät kansallisessa lain-säädännössä ja perusoikeuksissa. PeL 6 §:n yhdenvertaisuuden mukaan, ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lisäksi yhdenvertaisuuslain (21/2004) tavoit-teena on sen 1 §:n mukaan: ” – – edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutu-mista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain sovelta-misalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.” Lisäksi saman lain 4 §:n mukaan viran-omaisen tulee edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Lisäksi TSL 2:2 vaatii syrjintäkiellon ja yhdenmukaisen kohtalon noudattamista kuten myös KvhL 12 § syrjintäkiellon noudattamista.

Kaiken kaikkiaan kuntajakolakia voidaan pitää kattavampana kuin kirkkolain 13 lukua. Kuntajakolaissa 29 §:n otsikko henkilöstön asema, kuvaa lakia parem-min kuin kirkkolain vastaava viranhaltijoiden ja työntekijöiden siirtäminen. Pe-rusteluna voidaan pitää sitä, että kuntajakolaki koskee koko henkilöstöä. Kirk-kolaki ei puolestaan koske kaikkia viranhaltijoita ja työtekijöitä, vaikka näin saattaisi otsikon mukaan olettaa. Lisäksi kuntajakolaissa noudatetaan parem-min eurooppaoikeuden luomia viitekehyksiä ja perusoikeuksia.

Toimiiko työsopimuslaki kirkkolain varaventtiilinä työsopimussuhteessa oleville seurakuntien työntekijöille?

Lopuksi pohdin vielä kuntajakolain ja KL 13:2:n vertaamisesta noussutta kysy-mystä siitä, mikä rooli työsopimuslain liikkeen luovutuksella on kirkkolakiin ja kirkon työntekijöihin. Kuntajakolain henkilöstön aseman hoitamisessa liikkeen luovutuksen säännöksin taustalla vaikuttaa Paras-hankkeen puitelaki.

75 Puitelain hallituksen esityksessä mainitaan:

Työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä esittäneet sisäasiainministeriölle, että hen-kilöstöä koskevia kuntajakolain säännöksiä tulisi yhdenmukaistaa ja kuntajaon muutoksiin tulisi soveltaa työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta anne-tun lain mukaisia liikkeenluovutussäännöksiä.²²³

Samassa hallituksen esityksessä kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta sano-taan:

Kuntajakolain henkilöstön siirtymistä koskevat säännökset ovat erityissäännök-siä työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lain liikkeenluovu-tussäännöksiin nähden.²²⁴

Pääsääntönä on siis, että kuntaliitoksissa noudatetaan kuntajakolakia, joka on erityisasemassa työsopimuslakiin nähden. Näin tulee ajatella myös kirkkolain osalta eli kirkkolaissa olevat säännökset ovat erityisasemassa suhteessa työso-pimuslakiin ja sen säännöksiin liikkeen luovutuksesta.²²⁵ Voidaanko kuitenkin olettaa, että kun kirkkolaissa ei ole mainintaa kaikista työsuhteiden laaduista, heidän siirtämisensä tehtäisiin työsopimuslain liikkeen luovutuksen mukaan?

Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 8/2008 koskee seurakuntajaotuksen muutosta ja henkilöstöä siinä. Kirjeessä sanotaan:

Kuntaliitos on PARAS- hankkeen puitelaissa todettu liikkeenluovutustilanteeksi.

Puitelaki ei koske seurakuntaliitoksia, mutta liikkeenluovutusta koskevat sään-nökset tulevat työsopimuslain nojalla noudatettaviksi seurakuntien työsopimus-suhteisiin työntekijöihin. Liikkeenluovutustilanteessa henkilöstö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen, jolle palvelussuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvolli-suudet siirtyvät. Oikeus palkkaetuuksiin ja tekstietuuksiin (vuosiloma, sairaus-loma) sitovat uutta työnantajaa liikkeenluovutuksen jälkeen. Siirron jälkeen or-ganisaatiota ja henkilöstön tehtäviä voidaan säädetyssä järjestyksessä muut-taa.²²⁶

223 HE 155/2006 vp, 60.

224 HE 155/2006 vp, 60.

225 Kirkon hallinnosta ja järjestyksestä säädetään kirkkolaissa, kuten PeL 76 § asian ilmaisee.

226 Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 8/2008.

76

Edelle lainaamassani katkelmassa kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä esitetään vastaus pohtimaani kysymykseen eli työsopimuslain nojalla työsopi-mussuhteisiin työntekijöihin sovelletaan TSL:n mukaista liikkeen luovutusta.

Pohdintaan toisaalta vaikuttaa EU:n direktiivi liikkeen luovutuksesta, joka mää-rittelee, että: ”Tässä direktiivissä tarkoitettuna luovuttamisena ei pidetä hallinto-viranomaisten uudelleenorganisointia eikä hallinnollisten tehtävien siirtoa hallin-toviranomaiselta toiselle.”²²⁷ Pohdinnan alle siis jää, onko seurakuntajaon muut-taminen hallintoviranomaisen uudelleenorganisointia? Jos tullaan siihen tulok-seen, ettei näin ole, voidaan liikkeen luovutuksen säännöksiä soveltaa seurakun-tajaon muuttamisessa niihin työntekijöihin, jotka jäävät kirkkolain 13 luvun ulkopuolelle.

Edellä mainitsemieni näkökulmien perusteella seurakuntajaon muuttamista työsopimussuhteisten osalta voidaan pitää liikkeen luovutuksena. Tällöin työ-sopimuslain liikkeen luovutuksen kohdat tulevat sovellettaviksi kirkkolain 13 luvun ulkopuolelle jääviin työntekijöihin. Tällöin työsopimuslain liikkeen luovu-tusta koskevia säännöksiä voidaan käyttää kirkkolain 13 luvun varaventtiilinä niin, että seurakuntajaon muuttaminen koskee kaikkia seurakuntien työnteki-jöitä.

Oman hankaluutensa tilanteeseen tuo kuitenkin se, miksi seurakuntien henki-löstön asemaa on jouduttu turvaamaan tietyn henkihenki-löstön osalta seurakuntaja-on muuttamisessa, jos koko henkilöstön asema voitaisiin järjestää liikkeen luo-vutuksen säännöksin. Samaan pohdinnan voi esittää myös kuntajakolaista, eli miksi siinä erikseen mainitaan, että kunnan siirrettävään henkilöstöön sovelle-taan liikkeen luovutuksen säännöksiä, jos kuntaliitos joka tapauksessa olisi liik-keen luovutus? Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen ohjeistuksen tai tul-kinnan takia kirkon taholta tulisi ottaa selville ne perustelut, miten ja missä suh-teessa seurakuntajaon muuttamista voidaan pitää liikkeen luovutuksena ja

227 Direktiivi 2001/23/EY, 1 artikla kohta c.

77

sä ei. Samalla tulisi taata yhdenvertainen kohtelu työ- tai virkasuhteen laadusta huolimatta.