• Ei tuloksia

Henkikirjojen laadinta käynnistyi Viipurin läänissä uudelleen vuonna 88. Ensimmäi-senä henkikirjoitusvuonna Sortavalan kaupungissa oli 67 asukasta, joista luterilaisia 97 ja ortodokseja 0. Vuoden 85 luterilaisen väkilukutaulun ja ortodoksisen rippikirjan mukaan asukkaita oli yhteensä 8, jolloin ilman yksilötasolle ulotettua vertailua laskettu väkiluvun kasvu vajaan kolmen vuoden aikana olisi 69 henkeä. Vuonna 89 henkikir-joitettuja kaupunkilaisia oli 59 ja vuotta myöhemmin 8.

Vuoden 80 henkikirjan väkilukua voidaan pitää kahden edellisen vuoden lukemia totuudenmukaisempana, sillä 80-luvulla kaupunkilaisia kuoli enemmän kuin syntyi.

Muuttoliike ei ole voinut nostattaa kaupungin väkilukua vajaassa kolmessa vuodessa lä-hes kolmellasadalla hengellä. On jälleen huomattava, että vuoden 85 lukema koskee kirkonkirjaväestöä ja vuosien 88–89 lukemat henkikirjaväestöä.5 Vuonna 805 Porvoon tuomiokapitulin antama kiertokirje kuitenkin edellytti, että paikkakunnalla asu-neen väestön tuli olla siellä myös kirkonkirjoilla.6 Siten henkikirja- ja kirkonkirjaväestön ei olisi tässä vaiheessa pitänyt erota toisistaan.

Kahteen ensimmäiseen Sortavalan kaupungin 800-luvun henkikirjaan on merkitty henkilöitä, joita ei myöhemmissä henkikirjoissa enää mainita. Vuoden 88 henkikir-jan 0 ortodoksista puuttui rippikirjasta, mikä osaltaan kertoo henkikirjoituksen

revisioluettelot 796–800.Vanhan Suomen hallintoviranomaiset, Ko , MMA; rippikirjat 79–

80. Sortavalan ortodoksinen seurakunta, I Aa:, MMA; Podusnaja-luettelo 798. Uuno Karttusen kokoelma, kansio , MMA; Tiainen, 970a, 95.

Sortavalan henkikirjat 88–80. Henkikirjat, Vi –6, KA, mf; Väkilukutaulu 85. Sortavalan kaupunkiseurakunta, II De:, MMA; rippikirja 85. Sortavalan ortodoksinen seurakunta, I Aa:, MMA.

Syntyneitä oli 7 ja kuolleita 5 (Syntyneiden ja kastettujen luettelot 80–80. Sortavalan maa-seurakunta I ca:–5; Kuolleiden ja haudattujen luettelot 80–80. Sortavalan maamaa-seurakunta, I Fa:, MMA; Metrikat 80–80. Sortavalan ortodoksinen seurakunta, I ca:, MMA; Karjala-tietokanta).

5 Sortavalan henkikirjat 88–80. Henkikirjat, Vi –6, KA, mf.

6 Engman 976, –5; Pitkänen 976, –6; Pitkänen 980, 6–66.

käynnistysvaiheen horjuvista menettelytavoista. Toisaalta kyseisen vuoden ortodoksiseen rippikirjaan sisältyi 55 henkeä, joita ei mainita henkikirjassa. Yhteensä ortodokseja oli vuoden 88 rippikirjassa 6.7

Vuosien 88, 89 ja 80 henkikirjojen tietosisällön erot syntyvät palvelus- ja työ-väestön määrällisistä vaihteluista, sillä virkamieskunta, kauppiaat ja käsityöläiset olivat henkilötasolla vertailtuna kyseisissä henkikirjoissa lähes identtiset. Väkiluvun vähenemi-nen ei johtunut kaupungista poispäin suuntautuneesta voimakkaasta muuttoliikkeestä, vaan jo edellä todetusta vakiintumattomasta tavasta rekisteröidä väestöä. Vuoden 89 asetus kaupunkeihin pyrkivien porvareiden määrän rajoittamiseksi8 ei siten juuri vaikut-tanut Sortavalan henkikirjoissa olevan väestön vähenemiseen vuonna 80. Porvareiden vaikutus väkiluvun kehitykseen korostui kuitenkin 80–860 -luvuilla.

Taulukko 2.

Sortavalan kaupungin väkiluku henkikirjojen mukaan Vuosi Luterilaiset

henkilöt Ortodoksiset

henkilöt Muuhun

uskontokuntaan/

siviilirekisteriin kuuluneet henkilöt

Henkilöitä

yhteensä Passilla poissa

olleet henkilöt

Kaikki henkilöt yhteensä

80 86 8 8

80 70 8 5 5

80 6 770 770

850 6 0 77 77

860 5 85 798 798

870 96 7 6 78 708

880 600 50 750 90 80

890 866 989

900 5 575 9 868

90 7 9 0 08 609

90 66 60 8 00 9

90 55 698 0 80

98 69 59 0 09 9 8

Passilla poissa olleet henkilöt on eroteltu henkikirjoissa vuodesta 865 lähtien.

Lähteet: Henkikirjat 80–98. Henkikirjat, Vi 6–706, KA, mf.

Sortavalan henkikirjaväkiluku kasvoi 80-luvulla, kun kymmenessä vuodessa kaupungin henkikirjoitettu väestö lisääntyi 8 hengellä. Tämä joukko koostui pääasiassa Pietarissa asuneista venäläisistä ja keskieurooppalaisista, jotka hakivat Sortavalan järjestysoikeudel-ta porvarioikeuksia. Hakemukset toimitettiin maaherran kautjärjestysoikeudel-ta kenraalikuvernöörille ja edelleen keisarille hyväksyttäviksi.9 Käytännössä järjestysoikeus myönsi

porvarioikeu-7 Sortavalan henkikirjat 88–80. Henkikirjat, Vi –6, KA, mf; rippikirja 88. Sortavalan orto-doksinen seurakunta, I Aa:, MMA.

8 castrén 957, 00.

9 Mikkola 98, .

det. Porvarit perheineen henkikirjoitettiin kaupunkiin. Puolivuosittain tai vuosittain he hakivat valtiosihteerin virastolta tai Sortavalan järjestysoikeudelta passia Venäjälle. Hami-nan kaupunginhistoriassa tätä ryhmää kutsutaan näennäisporvareiksi.0

Kaupungit myivät porvarioikeuksia muualla asuville. Kaupungissa asuva porvaris-to kannatti tällaisten porvarihakemusten hyväksymistä, sillä näennäisporvarit kartuttivat kaupungin kassoja, erityisesti palomaksukassaa. Myös valtio verotti heitä, sillä he mak-soivat muun muassa henkirahaa. Pietarissa tukkukauppiaaksi pääsy edellytti pääomia, Suomessa koulutusta. Hakeutumalla Suomen kaupunkiin porvariksi Pietarissa asunut venäläinen tai ulkomaalainen saavutti tukkukauppiaan aseman helpommin. Tukkukaup-piaan arvo helpotti liiketoimia.

Nimellisesti kirjoilla olleiden porvareiden määrä oli suurimmillaan vuosina 80–

860, jonka jälkeen se kääntyi laskuun muun muassa leimapaperimaksujen kohottua. Vuoden 89 asetuksen ja vuoden 86 käskykirjeen tarkoituksena oli rajoittaa Suomen kaupunkeihin pyrkivien porvareiden määrää, mutta asetuksen selvennys 88 tunnusti, että Viipurin läänissä oli myönnetty muodollisia porvarioikeuksia pyrkijän asettumatta asumaan kaupunkiin. Suomalaiset olisivat halunneet vastaavia oikeuksia Venäjällä.5

Nimellisesti kirjoilla olleet kauppiaat olivat etenkin entisen Vanhan Suomen kaupun-kien ilmiö. Vuonna 8 nimellisesti kirjoilla olleet kauppiaat muodostivat alueen kaup-piaskunnasta suurimman osan lukuun ottamatta Käkisalmea, jossa heidän osuutensa oli 7 prosenttia. Eniten näitä kauppiaita oli Haminassa ja Lappeenrannassa, molemmissa 9 prosenttia. Viipurissa osuus oli lähes 7 prosenttia, Sortavalassa ja Savonlinnassa run-saat 50 prosenttia.6

Sortavalassa muodollisesti kirjoilla olleiden porvareiden enemmistö oli ortodokseja.

Todellisuudessa osa kyseisistä henkilöistä tuskin edes kävi Sortavalassa. Osa kuitenkin välitti tuotteitaan kaupungin markkinoille.7

Tähän ryhmään lukeutuneet porvarit jäivät seurakunnallisen kirjanpidon ulkopuolel-le8, mikä näkyy taulukon mukaan selkeästi vuonna 80, kun Sortavalan kaupungin henkikirjan ortodoksista 5 ei osallistunut lainkaan ehtoollisille eikä heitä siten merkitty rippikirjaan. Vuoden 850 henkikirjan mukaan kaupungissa oli 0 ortodok-sia, mutta heistä 6 puuttui rippikirjasta, ja vuonna 860 henkikirjaan merkityistä 85 ortodoksista 5 ei osallistunut ehtoolliselle kaupungissa. Etenkin venäläisten ortodoksi-kauppiaiden perheet olivat suuria ja jopa kolmipolvisia, joten Sortavalan henkikirjoitettu

0 Nordenstreng – Halila 975, 9.

Mauranen 98, 89.

Järjestysoikeuden pöytäkirja 5..85 § . Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:, MMA;

castrén 957, , 9; Mauranen 98, 89; Engman 995, 70–7. Vanhassa Suomessa oli voimassa vuo-den 785 venäläinen kaupunkijärjestys, joka kumottiin pian vuovuo-den 8 jälkeen. Kaupunkijärjestyksen kumoaminen tarkoitti sitä, että myös Viipurin läänin kaupunkeihin kauppiaaksi aikovalta edellytettiin säädettyä koulutusta. Kauppiaskillat poistettiin, joten kauppiaaksi pääsy ei enää kytkeytynyt omaisuu-teen, vaan pätevyyomaisuu-teen, oppivuosiin ja hyväksyttyyn kauppiastutkintoon. ruotsin vuoden 7 kauppi-assääntö edellytti kauppiaaksi aikovalta monivaiheista koulutusta. (Saarenheimo 96, 6–7).

castrén 957, 0.

castrén 957, 00; Kuujo, Puramo, Sarkanen 958, 97.

5 Nordenstreng – Halila 975, 8.

6 gyldén 85, 9, 6, 8, 98, 7, .

7 Järjestysoikeuden pöytäkirja 8. Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:; Porvarioikeushakemuk-sia. Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, Ec:, MMA; castrén 957, 0; Paaskoski 997, 6–7.

8 Nummela 989, 0; Kabuzan 99, 8–85.

väkiluku kasvoi heidän ansiostaan huomattavasti.9 Luterilaiset nimellisesti kirjoilla ol-leet porvarit puuttuivat niin ikään kirkonkirjoista.0

Ennen vuoden 865 henkikirjauudistusta nimellisesti kirjoilla olleita porvareita ei voida erottaa muusta henkikirjoitetusta väestöstä vertaamatta yksilötasolla henkikirjojen tietoja rippikirjojen tietoihin. Henkikirjauudistuksen tuloksena passilla poissa olleet hen-kilöt erotettiin omaksi ryhmäkseen. 900-luvulla puolet passilla poissa olleista oli luteri-laisia ja puolet ortodokseja.

Sortavalan henkikirjoissa rippikirjoihin kirjaamattomien ortodoksien määrä nousi 800-luvun lopussa uudelleen. Tuolloinkin suurin osa ainoastaan henkikirjoihin merki-tyistä ortodokseista oli Venäjällä.

Taulukko 3.

Henkikirjoihin merkityt, mutta kirkonkirjoista puuttuvat ortodoksit

Vuosi 1 2 3

80 5

80 8 5

80 5

850 0 6

860 85 5

870 76 99 9

880 77 57 7

890 77 67 5

900 7 0

90 9 8 90

90 0 80

90 77 8

98 06 99 7

= Ortodoksisten henkilöiden määrä henkikirjassa. Määrä sisältää myös passilla poissa olevat ortodoksit.

= Ortodoksiset henkilöt, jotka mainitaan henkikirjassa, mutta ei rippikirjassa. Vuodesta 865 lukuun eivät sisälly passilla poissa olevat ortodoksit.

= Ortodoksiset henkilöt, jotka ovat henkikirjan mukaan passilla poissa ja joita ei mainita rippikirjassa tai pääkirjassa. Tiedot saatavissa vuodesta 865.

Taulukossa ei esitetä luterilaisten tietoja, koska tietyn vuoden väkilukutietojen laskeminen luterilaisista rippikirjoista edellyttäisi tietojen läpikäyntiä yksilötasolla.

Lähteet: Sortavalan henkikirjat 80–98. Henkikirjat, Vi 6–706, KA, mf.; rippikirjat 80–

90. Sortavalan ortodoksinen seurakunta I Aa:–8; Pääkirjat 9–97. Sortavalan ortodoksinen seurakunta, I Aa:9–0, MMA.

9 Sortavalan henkikirjat 80–860. Henkikirjat, Vi –8, KA, mf.; rippikirjat 80–860. Sorta-valan ortodoksinen seurakunta, I Aa:–5, MMA.

0 rippikirjat 8–86. Sortavalan kaupunkiseurakunta, I Aa:–, MMA; Karjala-tietokanta.

rippikirjat 865–900. Sortavalan ortodoksinen seurakunta, I Aa:5–7, MMA; Sortavalan henkikir-jat 865–900. Henkikirhenkikir-jat, Vi 9–, KA, mf.

Nimellinen kaupungin asukkuus säilyi joissakin tapauksissa kauan, jopa yli sukupol-vien. Esimerkiksi vielä vuonna 900 Sortavalaan henkikirjoitettiin vuonna 8 porva-rioikeudet saaneiden, mutta Sortavalan kaupungissa kirkonkirjoilla koskaan olemattomi-en tupakkatehtailija Anton Ferdinand gerckolemattomi-en ja Pietarissa vuonna 796 syntyneolemattomi-en ja vuonna 80 kuolleen kauppias Johan Ludvig gercken jälkeläisiä toisessa polvessa. Myös Johan Ludvig gercken poika Johan georg hyväksyttiin Sortavalaan kauppiaaksi vuonna 85 ja toinen poika Ernst kymmenen vuotta myöhemmin. Johan georg gercke oli opiskellut Pietarin kauppakoulussa 8–87 muun muassa venäjää, englantia, rans-kaa, saksaa, matemaattisia aineita, historiaa, luonnontieteitä, kirjanpitoa, kirjoitusta ja kauppatavaroiden tuntemusta. gercket kuuluivat kirkollisesti pietarilaiseen Pyhän Petrin saksalaiseen seurakuntaan.

Passilla poissa olleiden ryhmä supistui henkikirjoissa vasta Suomen itsenäistyttyä, mutta ei talvisotaan mennessä ehtinyt kuihtua kokonaan: vuoden 98 henkikirjaan on merkitty vielä 9 passilla poissa ollutta, joista kolmannes oli yli 70-vuotiaita. Suurin osa näistä henkilöistä, heidän vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on kuulunut koko ajan kyseiseen ryhmään. Vuoden 90 henkikirjasta lähtien tutkimusjakson loppuun saakka poissa olleiden ryhmä säilyi nominatiivisella tasolla lähes identtisenä.

Henkikirjoissa pidettiin 800-luvulla myös kaupungista poismuuttaneita, mutta siellä kiinteää omaisuutta hallinneita henkilöitä. Esimerkiksi kauppias Timofej Jefimov Molda-kov asui Sortavalan kaupungissa vuosina 85–86 ja muutti vuonna 87 ruskealan marmorilouhokselle lankonsa kauppias Konstantin Larionov Krasilnikovin kertoman mukaan. Timofej Moldakov kuitenkin henkikirjoitettiin kaupunkiin kauppaomaisuu-tensa takia. Henkikirjojen lisäksi Timofej Moldakov oli myös rippikirjoissa kaupungin asukkaiden joukossa vuodesta 8 aina kuolemaansa 869 saakka.5

Toisinaan henkikirjoihin oli kirjattu henkilöitä kahteen kertaan, useimmiten hieman erisisältöisin tiedoin. 800-luvun loppupuolella kahteen kertaan samaan henkikirjaan merkityt henkilöt olivat pääsääntöisesti Venäjällä passilla olleita, puolen vuoden välein passinsa uusineita. Esimerkiksi vuonna 895 neiti Maria Wesikko oli ensimmäisen mer-kinnän mukaan luterilainen ja toisen mermer-kinnän mukaan ortodoksi. Theodor Heyse ja hänen tyttärensä Martha sekä Ludvig Heyse vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa olivat kyseisessä henkikirjassa ensin porvareita ja sittemmin kauppiaita. Myös ikämerkinnät muuttuivat siten, että Ludvig Heyse oli ensimmäisessä kirjauksessa 0 vuotta vanhempi kuin toisessa, Theodor Heysen ikätiedot vastasivat toisiaan, kun taas perheenjäsenten ikä-merkinnät puuttuivat toisesta kirjauksesta kokonaan.6

Sen sijaan 900-luvulla kaksinkertaiset rekisteröinnit ovat tulkittavissa henkikirjoit-tajan virheiksi. Esimerkiksi vuoden 900 henkikirjassa viisitoista ja vuoden 90 hen-kikirjassa viisi henkilöä on kirjattu kahteen kertaan. Kolmessa tapauksessa talous oli rakenteeltaan toisessa merkinnässä erilainen kuin ensimmäisessä merkinnässä: Vuonna 900 kruununvoudin tyttäret asuivat ensimmäisen merkinnän mukaan sisartaloudessa ja toisen merkinnän mukaan kumpikin itsenäisesti ja työmies ensin vaimonsa kanssa ja

Järjestysoikeuden pöytäkirja 7..8 §:t 9 ja 0. Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:; Jär-jestysoikeuden pöytäkirja 8.9.85 § . Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:; JärJär-jestysoikeuden pöytäkirja 0..86 § 7. Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:6, MMA.

Sortavalan henkikirjat 860–98. Henkikirjat, Vi 8–706, KA, mf.; Kauppiaspassien päiväkirjat 866–89. Suomen passivirasto, Abd –, KA.

Järjestysoikeuden pöytäkirja ..858 § . Sortavalan kaupungin järjestysoikeus, ca:5, MMA.

5 Sortavalan henkikirjat 85–865. Henkikirjat, Vi 5–9, KA, mf.; rippikirjat 8–869. Sorta-valan ortodoksinen seurakunta, I Aa:–5, MMA.

6 Sortavalan henkikirja 895. Henkikirjat, Vi :5–550, KA, mf.

sitten yksin. Vuonna 90 työmiehen leski kahden lapsensa kanssa muodosti ensimmäi-sen kirjaukensimmäi-sen mukaan yhteiensimmäi-sen talouden, kun taas toiensimmäi-sen merkinnän mukaan jokainen asui omassa taloudessaan. Muut kahteen kertaan kirjatut henkilöt asuivat kummankin merkinnän mukaan yksin.7