”Pakkoyhteistyö” ja pakotettu
monitieteisyys: mahdolliset projektien väkisin yhteensulattamiset: ” Yhteistyötä (tai
poikkitieteellisyyttä) ei pakolla synny vaan sen täytyy lähteä luontaisesta mielenkiinnosta tai tarpeesta.” sekä ”Monialaisuus voi muodostua itsetarkoitukselliseksi kun rahoitusta siihen on runsaasti saatavilla.”
Ei-teknisten koulujen mukaansaanti hankkeisiin(tämä ei välttämättä ollut 1%
Innovatiivisuus
Onnistunut ohjelmajohtaminen:
”Loistavat henkilöt vetovastuuryhmässä”
Selkeä ohjelmarakenne.
Vuorovaikutuksellinen ohjaus ja kannustaminen.
Tiivis yhteydenpito hallinnon ja eri projektien välillä (aamukahvitilaisuudet)
Mahdollisuudet erilaisiin kansainvälistä yhteistyötä tukevaan toimintaan Säännölliset aamukahvitapaamiset ja
seminaarit
Paljon yhteistyölinkkejä ja mahdollisuuksia yhdistellä osaamista, ideoita ja tuloksia eri suunnilta.
Yhteistyömuodot: Useamman eri alan tutkijoiden tuominen saman pöydän ääreen ja yhteistyön tuloksien demoaminen Demo Dayn kaltaisissa tapahtumissa, Vuosiseminaarit, Ohjelman aamukahvi- ja seminaarikäytännöt
toimintamallin vika).4
Tiedotus ja markkinointi projekteista yliopiston ulkopuolisille sidosryhmille jäi epäselväksi tai vähäiseksi. Yhteistyö yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa:”vaikka ohjelma järjesti hyvin sekä ohjelman sisäisiä tapaamisia että yliopiston yleisiä tapahtumia, osallistuminen tilaisuuksiin jäi hiukan sisäsiittoiseksi.” ja ”Yhteydet yrityksiin ja muihin seurantaryhmien osallistujiin jäivät tavallista löysemmiksi.”
Projektien projektipäällikkökeskeisyys:
tutkijoiden pitäisi paremmin päästä esille ja vaikuttamaan projektiin ja tällöin myös vastuu julkaisemista kasvaisi.
Tutkimuksen ja siihen perustuvan innovaatiotoiminnan liittäminen toisiinsa.
Ulkopuolisen arvioinnin puuttuminen:
”Hankkeet pitäisi arvioida ulkopuolisen arvioitsijan toimesta kerran niiden käynnissä ollessa.”
(Ei varsinaisesti MIDE:n heikkous, mutta…) Osa tutkimusprojekteista on ollut niin kaukana toisistaan, että lukuisat yhteiset seminaarit ovat tuntuneet osin tarpeettomilta.
MAHDOLLISUUDET
”MIDE on hyvä malli, jos aidosti halutaan katsoa eteenpäin ja luoda innostusta sekä uutta osaamista.”
UHAT
”Ainoa riski piilee liiallisessa monitieteellisyyteen pakottamisessa. Luottakaa, että tutkijat tietävät kenen kanssa yhteistyö on hedelmällisintä. Ei monitieteisyys, tai mikä termi ikinä onkaan oikea, ole millään tavalla uusi ilmiö akateemisessa maailmassa. Yhteistyöhön voi ja kannattaa kannustaa taloudellisesti, mutta sen ei pitäisi olla rajoittava asia tai kynnys rahoituksen saamiselle.”
”Tieteen "siiloutuminen": julkaisupuolella monialaiset paperit saavat palautteekseen "lack of focus" – yhdelle alalle keskittymisen puute.
2.2.3 Projektitaso: Tulokset ja lisäarvo
Seuraavassa käsitellään projektikohtaisten kysymysten tuloksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan projektikohtaisia väittämiä sen projektin osalta, jonka he tunsivat parhaiten.5
Projektikohtaisia väittämiä oli yhteensä 15. Pienin projektikohtaisen vastaajamäärän vuoksi esitetään vain keskiarvot kaikkien vastausten osalta. Tulokset luonnollisesti peittävät projektikohtaisia eroja vastauksissa, mutta pieni projektikohtainen vastaajamäärä ei mahdollista mielekästä vertailua projektienvälisissä tuloksissa.
Väite: Projekti on ollut tieteellisesti korkeatasoinen
Suurin osa vastaajista oli väittämän ”Projekti on ollut tieteellisesti korkeatasoinen” kanssa jokseenkin samaa mieltä (vastausvaihtoehto 4). Tulosta voidaan pitää hyvänä. Yksikään vastaaja ei kokenut olevansa väittämän kanssa täysin eri mieltä. Yhteensä vastaajia oli 68, eli 24 % vastaajista vastasi kysymykseen.
Kaikissa seuraavissa väitteissä asteikko noudattaa skaalaa 1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä.
4Tämä oli sinänsä luonnollista, koska ohjelma käynnistyi ennen Aalto-yliopiston perustamista.
5Tässä kuten muuallakin kyselyssä väittämien arviointia varten käytettiin viisiportaista asteikkoa, jossa vastausvaihtoehdot olivat: 1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. En samaa enkä eri mieltä, 4. Jokseenkin samaa mieltä, 5. Täysin samaa mieltä. Lisäksi vastausvaihtoehtona oli
”En osaa sanoa”.
Kuvio 18. Väite: Projekti on ollut tieteellisesti korkeatasoinen (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä)
Väite: Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet
Yli puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Keskiarvo oli 3,781, eli se sijoittuu vastausten ”En samaa enkä eri mieltä” ja ”Jokseenkin samaa mieltä” väliin. Tulosta voidaan pitää hyvänä.
Kuvio 19.Väite: Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä)
Väite: Projektissa on syntynyt merkittäviä uusia tuloksia
Vastaajista 29 % koki, että projektissa on syntynyt merkittäviä uusia tuloksia. Puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Yhteenlaskettuna peräti 78 % vastaajista on
0%
7%
18%
38%
32%
4%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
1 2 3 4 5 En osaa sanoa
1%
10%
13%
51%
17%
7%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
1
2
3
4
5
En osaa sanoa
jokseenkin tai täysin samaa mieltä sen suhteen, että projekti on johtanut merkittäviin uusiin tuloksiin.
Kuvio 20.Väite: Projektissa on syntynyt merkittäviä uusia tuloksia (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä)
Väite: Monitieteellisyys on toteutunut projektissa hyvin
Vastaajista 80 % koki, että monitieteellisyys on onnistunut projekteissa hyvin. Tämä tulos on korkeimpien arvioiden joukossa ja linjassa myös muun aineiston tulosten kanssa.
Kuvio 21.Väite: Monitieteellisyys on toteutunut projektissa hyvin (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä)
Väite: Jatko-opintojen toteuttaminen on ollut projektissa onnistunutta
Suurin osa vastaajista koki, että jatko-opintojen toteuttaminen on ollut projektissa onnistunutta. Vastaajista 19 % vastasi ”En samaa enkä eri mieltä” (vaihtoehto 3). Arvio on
0%
1%
17%
49%
29%
3%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
1 2 3 4 5 En osaa sanoa
0%
4%
13%
43%
37%
3%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
1
2
3
4
5
En osaa sanoa
keskiarvona tässäkin erittäin myönteinen, vaikka ei aivan yhtä korkea kuin muiden väitteiden kohdalla.
Kuvio 22.Väite: Jatko-opintojen toteuttaminen on ollut projektissa onnistunutta (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa mieltä)
Väite: Yritysyhteistyö on toteutunut projektissa hyvin
Kyselyssä tarkasteltiin myös yritysyhteistyön onnistumista. Yritysyhteistyö ei sinänsä ollut MIDE:n ensisijaisten tavoitteiden joukossa, eikä siihen kaikilta osin aktiivisesti pyritty ohjelman toiminnassa. Joillakin tutkimusalueilla oli tosin tavoitteita, joissa yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ml. yritysyhteistyö tuki myös projektitavoitteita ja tarve vahvistaa vuoropuhelua tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä oli selvästi projektin tavoitteiden kannaltakin olennaista. Toisaalta projektit toteutettiin osana ”Tekniikka elämään” –juhlavuoden varainkeruukampanjaa, jossa yritykset olivat sijoittajina. Tältä kannalta ainakin osassa hankkeissa yritykset odottivat myös saavansa lisäarvoa sijoitukselleen projektiyhteistyön tiedonvälityksen kautta. Ohjelmassa oli yrityksiä mukana myös mm. koko MIDE-ohjelman seurantaryhmässä, ja lisäksi muutama yritys antoi ohjelman käyttöön osaamistaan ja teknologiaansa projektitasolla. Yritysyhteistyön osalta tulokset ovat melko hyviä. Vastaajista 42
% koki yritysyhteistyön onnistuneen melko hyvin. Jos vastauksia verrataan muihin projektikohtaisiin kysymyksiin ja niiden tuloksiin, ne ovat hieman alhaisempia. Keskiarvo on edelleen kohtuullinen, mutta verrattuna tämän kysely kokonaiskeskiarvoon selvästi kriittisempi.
2%
3%
19%
35%
34%
7%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
1
2
3
4
5
En osaa sanoa
Kuvio 23. Väite: Yritysyhteistyö on toteutunut projektissa hyvin (1=Täysin eri mieltä, 5=Täysin samaa