Koska eri laajuisiin ja luonteisiin energiatehokkuushankkeisiin ei ole olemassa yhtä tiettyä ja kaikki tekijät huomioon ottaen parhaiten sopivaa toteutusmallia, täytyy tilaajan sekä toteuttajan punnita hankekohtaisesti, että mitä tekijöitä halutaan toteutusmallin valinnassa painottaa sekä ottaa huomioon tilaajaorganisaation rakenne. Kuvissa 15-23 on esitetty energiatehokkuushankkeissa käytettävien toteutusmallien valintaan vaikuttavien tekijöiden yhteenvedot, joissa vertailtavia malleja ovat EPCM/projektinjohtomuodot, avoin malli, Granlund Oy:n avaimet käteen -malli sekä EPC/kokonaispalvelutoimitus, johon voidaan lukea palvelumallina myös ESCO-hankkeet. Energiatehokkuushankkeessa käytettävän toteutusmallin valintaa tehdessä, olisi hyvä suorittaa tietynlainen valintapolku, jonka
tuloksena hankkeelle saadaan valittua juuri sopiva toteutusmalli. Valintapolun voisi toteuttaa siten, että seuraavaksi esitetyille valintaan vaikuttaville tekijöile annetaan painotuskertoimet ja valitaan kunkin tekijän kohdalla parhaiten soveltuva toteutusmalli ja lopuksi katsotaan, että mikä toteutusmalli eri tekijöiden painotuskertoimella kerrottuna on saanut eniten pisteitä. Näiden tekijöiden lisäksi vaikuttava tekijä on rahoitusratkaisu, joka määrittelee myös tietyllä tapaa valittavissa olevan toteutusmallin esimerkiksi, jos halutaan toteuttaa hanke omana investointina tai palvelurahoitusmallilla tai esimerkiksi jos hankkeelle täytyy saada säästötakuu. Jos hankkeelle halutaan säästötakuu tai palvelurahoitusmalli kokonaispalvelutoimituksena, on ESCO-malli harkitsemisen arvoinen tapa toteuttaa energiatehokkuushanke.
Kuvassa 15 on esitetty eri toteutusmallien soveltuvuus laajuudeltaan ja monimutkaisuudeltaan eri tyylisiin hankkeisiin. Koska laajoissa ja monimutkaisissa hankkeissa on riskinä yllättävät kustannukset, ei ole tilaajan eikä toimittajan kannalta edullista toteuttaa hanketta kiinteällä hinnalla, sillä toimittajan täytyy tehdä riskivarauksia kiinteään hintaan ja lisätöiden määrä voi kasvaa tiedostamattomien töiden vuoksi turhan korkeaksi.
Kuva 15. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Hankkeen laajuus ja monimutkaisuus.
Kuvassa 16 on esitetty tilaajaorganisaation resurssien käytön tarve eri toteutusmalleissa.
Eniten tilaajan resursseja rasittaa avoin malli, sillä tilaaja on aina suunnittelun, hankintojen ja ratkaisujen päätöksenteossa mukana sekä vastaa rakennuttamisesta ja valvonnasta.
Vähiten tilaajaorganisaatiota rasittaa EPC- ja kokonaispalvelutoimitusmallit, joissa suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaa palveluntuottaja.
Kuva 16. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Tilaajan resurssien käyttö.
Kuvassa 17 on on käsitelty eri toteutusmallien kustannusten ja ratkaisujen läpinäkyvyyttä.
Avoimessa mallissa, EPCM-mallissa sekä projektinjohdomuodoissa läpinäkyvyyttä voidaan saavuttaa parhaiten, kun taas avaimet käteen -mallissa, EPC-mallissa sekä kokonaispalvelutoimituksessa ratkaisujen ja kustannusten läpinäkyvyys on heikkoa.
Kuva 17. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Kustannusten ja ratkaisujen läpinäkyvyys.
Kuvassa 18 on esitetty riskien jakautuminen eri toteutusmalleissa tilaajan ja toimittajan välillä. Koska avoimessa mallissa, EPCM- ja projektinjohtomuodoissa tilaajalle kuuluu
lopullinen vastuu suunnitelmista, ratkaisuista sekä rakennuttamisesta, kantaa tilaaja tällöin suuremman riskin taloudellisesti, kuin myös hankkeen aikataulun sekä teknisen toimivuu-den toteutumisen kannalta. Avaimet käteen-mallissa, EPC-mallissa sekä kokonaispalvelu-toimituksessa toimittaja kantaa vastaavasti suhteessa suuremman riskin, sillä ratkaisujen, suunnitelmien, aikataulutuksen, rakentamisen sekä järjestelmän toimivuus ja onnistuminen kuuluvat toimittajan harteille.
Kuva 18. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Riskinjako.
Kuvassa 19 on esitetty toteutusmallin valinnan vaikutukset hankkeen läpimenoaikaan.
Koska avoimessa mallissa, EPCM-mallissa sekä projektinjohtomalleissa tilaaja osallistuu päätöksentekoon enemmän ja sopimuskumppaneita on enemmän, voi tällä olla hidastavia vaikutuksia hankkeen etenemiseen. Avoimessa mallissa on paljon vaiheita, joissa tilaajalta vaaditaan päätöksentekoa. Toisaalta EPCM- ja projektinjohtomalleissa suunnittelun ja rakentamisen limittäminen voi nopeuttaa läpimenoaikaa. Avaimet käteen -mallissa, EPC-mallissa sekä kokonaispalvelutoimitusmalleissa on mahdollisuus nopeampaan läpimenoaikaan pienemmän päätöksenteko-organisaation vuoksi.
Kuva 19. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Läpimenoaika.
Kuvassa 20 on käsitelty eri toteutusmallien vaikutusta elinkaarikustannuksiin. Avoimella mallilla, joka toteutetaan tilaajan omalla investoinnilla, on mahdollisuus saavuttaa elinkaa-rikustannuksiltaan halvin lopputulos, vaikka hankkeen alkuvaiheessa kustannuksia syntyy enemmän, kuin esimerkiksi palvelumaksurahoituksellisessa kokonaispalvelutoimitusmal-lissa. Avoimen mallin, EPCM-mallin sekä projektinjohtomallien halvemmat elinkaarikus-tannukset voidaan saavuttaa hyvän kustannusten läpinäkyvyyden ansiosta sekä hankintojen ja toteutuksen jako pienempiin osiin ja niiden tehokkaan kilpailutuksen ansiosta. Elinkaa-rikustannuksiltaan kallein toteutusmalli on kokonaispalvelutoimitus tai EPC-malli, jossa käytetään palvelumaksurahoitusta.
Kuva 20. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Elinkaarikustannukset.
Kuvassa 21 on esitetty eri toteutusmallien kustannusperusteisuus. EPC- ja kokonaispalvelutoimitusmalleissa toimittaja antaa suunnittelusta, hankinnoista ja toteutuksesta kiinteän hinnan, jolloin tilaajalla on heti hankkeen alkuvaiheessa melko hyvä tieto tulevista kustannuksista, jos hankkeen aikana ei tule vastaan yllätyksiä. EPCM-mallissa sekä projektinjohtomuodoissa hankkeen kustannukset tarkentuvat hankkeen edetessä, sillä hankkeen alkuvaiheessa tehtävä kustannusarvio ei ole välttämättä sitova.
Granlundin avaimet käteen- mallissa sekä avoimessa mallissa hankkeen suurimmat kustannukset selviävät suunnitelmien valmistumisen ja hankintojen sekä toteutuksen kilpailutuksen jälkeen.
Kuva 21. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Kustannusperusteisuus.
Kuvassa 22 on esitetty eri toteutusmallien sopimuskumppaneiden määrä. Koska EPCM-mallissa sekä projektinjohtomalleissa tilaaja tekee sopimuksen hankkeen toimittajan, ura-koitsijoiden, mahdollisten erillisten suunnittelijoiden sekä laitetoimittajien kanssa, on ky-seisissä malleissa eniten sopimuskumppaneita. EPC-mallissa sekä kokonaispalvelutoimi-tuksessa sopimuskumppaneita on vähiten, sillä tilaaja tekee yhden sopimuksen vain koko-naistoimittajan kanssa. Avoimessa mallissa tilaaja tekee sopimuksen toimittajan, urakoitsi-joiden sekä mahdollisesti laitetoimittajien kanssa, jolloin toimittaja yleensä tuottaa suunni-telmat sekä avustaa rakennuttamisessa ja kilpailutuksessa.
Kuva 22. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Sopimuskumppaneiden määrä.
Kuvassa 23 on käsitelty tilaajan vaikutusmahdollisuuksia käytettäessä eri toteutusmalleja.
EPCM-mallissa, projektinjohtomallissa sekä avoimessa mallissa tilaajalla on parhaat vai-kutusmahdollisuudet hankkeen suunnitelmiin, ratkaisuihin, toteuttajiin sekä hankintoihin, sillä kyseisissä toteutusmalleissa nämä päätökset kuuluvat tilaajan tehtäviin. Heikoimmat vaikutusmahdollisuudet hankkeessa käytettäviin suunnitelmiin, ratkaisuihin, hankintoihin sekä toteuttajien valintaan ovat EPC-mallissa ja kokonaispalvelutoimituksessa. Granlundin avaimet käteen -mallissa käytetään esivalittuja kumppaniurakoitsijoita sekä laitetoimittajia, jolloin tilaajan vaikutusmahdollisuudet kohdistuvat lähinnä suunnitelmiin ja teknisiin rat-kaisuihin.
Kuva 23. Toteutus- ja palvelumallin valintaan vaikuttavat tekijät: Tilaajan vaikutusmahdollisuudet.
7 YHTEENVETO
Tässä työssä tutkittiin energiatehokkuushankkeissa käytettävien erilaisten toteutus- ja pal-velumallien skaalautuvuutta sekä tuotannon tehokkuutta hiilineutraaliustavoitteet sekä ti-laajan palvelukokemus huomioiden. Tavoitteena oli selvittää, että mitkä tekijät vaikuttavat energiatehokkuushankkeessa käytettävän toteutus- tai palvelumallin optimaaliseen valin-taan sekä selvittää tilaajapuolen tahtotila ja sekä näkemykset eri toteutus- ja palvelumallien valinnassa. Tarkoituksena oli löytää erityyppisiin ja laajuudeltaan eri kokoisiin energiate-hokkuushankkeisiin parhaiten soveltuvat ja skaalautuvat toteutus- ja palvelumallit.
Kirjallisuusosuudessa on tutkittu hiilineutraalisuuskäsitettä, hiilineutraalisuustavoitteita EU-tasolla sekä Suomessa, energiatehokkuushankkeiden potentiaalia Suomessa, energiate-hokkuushankkeiden vaiheita sekä niihin liittyviä avustuksia ja tukia, rakennushankkeissa yleisesti sekä energiatehokkuushankkeissa käytettäviä toteutus- ja palvelumalleja sekä kaupallisia malleja ja rahoitusratkaisuja.
Hiilineutraalisuustavoitteet ovat tämän päivän kiinteistönomistajien keskuudessa kasvava trendi, joka tarkoittaa tietyllä aikavälillä hiilidioksidipäästöjen pienentämistä kiinteistökan-nassa neutraalille tasolle. Jotta hiilineutraalisuustavoitteisiin voidaan päästä, on energiate-hokkuushankkeet ja niiden tehokas toteuttaminen avainasemassa. Energiatehokkuuskeiden tehokkaaseen toteuttamiseen vaaditaan skaalautuvaa ja monistettavaa sekä hank-keen ja tilaajan tarpeisiin vastaavaa toteutusmallia, jotta hankkeiden toteutuksen aikataulut saadaan sujuvaksi ja näin toteutettavien hankkeiden määrää voidaan kasvattaa ilman hait-tavaikutuksia tilaajan palvelukokemukseen tai kiinteistön olosuhteisiin nähden.
Tämän työn aikana haastateltiin energiatehokkuushankkeiden toteuttajapuolen ammattilai-sia sekä tilaajaorganisaation edustajia liittyen energiatehokkuushankkeissa käytettäviin to-teutus- ja palvelumalleihin, hankkeiden aikana esiin nousseisiin positiivisiin ja negatiivisiin tekijöihin, hankkeita rajoittaviin tai hidastaviin tekijöihin, säästötakuuseen sekä hankkee-seen ryhtymistä edesauttaviin tekijöihin liittyen. Tämän lisäksi haastateltiin Motivan ja energiaviraston edustajia vastaaviin asioihin liittyen. Haastattelujen aikana nousi esiin po-tentiaalisena energiatehokkuushankkeiden toteutusmuotona EPCM-malli, joka on avoi-meen suunnitteluvetoiseen malliin nähden kevyempi tilaajaorganisaation suuntaan sekä
tarjoaa mahdollisuuden nopeampaan läpimenoaikaan ja vastaavasti EPC-malliin tai koko-naispalvelutoimitusmalliin nähden huomattavasti läpinäkyvämpi kustannusten ja teknisten ratkaisujen osalta sekä elinkaarikustannuksiltaan ja energiansäästöpotentiaaliltaan edulli-sempi vaihtoehto. Suunnittelu- ja konsulttitoimiston tarjoamana EPCM-mallissa on kuiten-kin vielä selvitettävää liittyen EPCM-toimittajalle kuuluvaan päätoteuttajan velvollisuu-teen, jolloin perinteisesti KSE-ehtojen alla toimiva konsulttitoimisto joutuu toimimaan YSE-ehtojen alaisessa ympäristössä. Haastatteluissa nousi esiin myös tilaajapuolen tahtoti-laan liittyen, että tilaajat eivät pääosin halua sanktio- ja bonusmallista säästötakuuta ener-giatehokkuushankkeen toimitukseen ja suurin osa tilaajapuolen edustajista kaipaa puoluee-tonta asiantuntijapalvelua tai valvontaa sekä haluaa käyttää sellaista toteutusmallia, jossa pääsevät itse vaikuttamaan mahdollisimman paljon teknisiin ja suunnitteluratkaisuihin.
Vaikka energiatehokkuushankkeiden kokonaispalvelutoimittajien osuus markkinoilla on viime aikoina kasvanut, kaipaa valtaosa ainakin haastatelluista tilaajan edustajista avoi-mempaa ja paremmat vaikutusmahdollisuudet tarjoavaa toteutusmallia.
Energiatehokkuushankkeissa käytettävien toteutus- ja palvelumallien skaalautuvuuteen eri laajuisiin ja sisällöltään erilaisiin hankkeisiin vaikuttaa käytettävän mallin yksinkertaisuus tai monimutkaisuus, mallin sisältämän byrokratian määrä, hankkeiden monistettavuus mal-lin avulla, hidastavat tekijät sekä tekniikan tehdasasentamisen mahdollisuus. Suurimpina pullonkauloina energiatehokkuushankkeiden toteutuksessa ovat rahoituksen saaminen, ti-laajapuolen budjetointi ja päätöksentekovalmius sekä laitetoimittajien resurssit. Toteutuk-sen tehokkuutta voidaan lisätä hankkeiden monistamisella. Myös hankkeiden pilkkominen pienempiin hankintapaketteihin ja laajan kumppanuusverkoston hyödyntäminen edesauttaa rutiinin lisääntymisen myötä toteutuksen tehokkuuden lisäämiseen. Konseptoinnin ja mo-nistettavuuden myötä on mahdollista lisätä tehdasasenteisten järjestelmien käyttöä, jolloin työmaalla tehtävien asennustöiden viemää aikaa voidaan vähentää ja minimoida häiriöiden määrää kohteessa. Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen sekä energiansäästöjen to-teutumisen varmistamiseksi on erittäin tärkeää kytkeä energiatehokkuushankkeiden yhtey-teen mittarointi ja toiminnan varmistaminen hankkeen valmistuttua. Laadukkaista suunni-telmista ja ratkaisuista huolimatta säästöjen syntymisestä ei ole välttämättä takuuta, jos jär-jestelmät eivät toimi optimaalisella tavalla. Mittaroinnin avulla mahdollistetaan eksaktin
aineiston tuotto mahdollisten virheiden tai epäkohtien löytämiseen ja näin voidaan varmis-tua järjestelmän tehokkaasta toiminnasta.
Tilaajapuolen hyvän palvelukokemuksen sekä mielenkiinnon energiatehokkuushankkeita kohtaan säilyttämiseksi, tulee toimittajan olla tietoinen tilaajaorganisaation toimintaympä-ristöstä, ottaa huomioon tilaajan tarpeet sekä tahtotila käytettävän toteutusmallin valinnassa kuin myös palvelun laadun varmistamisessa. Tilaajapuolella suosittavan toteutus- ja palve-lumallin valinta riippuu pitkälti tilaajaorganisaatiosta, heidän käytettävissä olevista omista resursseistaan, rahoitusratkaisuista sekä halusta päästä itse vaikuttamaan ratkaisuihin ja suunnitelmiin. Jotta energiatehokkuushankkeita saadaan tulevaisuudessa toteutettua kasva-vissa määrin, tulee tilaajapuolen palvelukokemukset säilyttää hyvällä tasolla.
Vertailtavista toteutus- ja palvelumalleista avoin malli sekä EPC- tai kokonaispalvelutoi-mitusmallit voidaan mieltää olevan vertailtavien tekijöiden osalta ääripäissä toisistaan, kun taas EPCM-, projektinjohto- sekä Granlund Oy:n avaimet käteen -mallit sijoittuvat näiden välille. Viimeisempänä mainitut mallit toimivat siis hyvinä kompromisseina ääripäihin ver-rattuna, jos toteutusmallin valintaan vaikuttavat tekijät eivät ole painoarvoltaan ääripäistä valittuja. EPCM-mallilla onkin pyritty saavuttamaan läpinäkyvyyttä verrattuna EPC- ja kokonaispalvelutoimitusmalleihin, mutta taas vastaavasti kevennystä avoimeen malliin verrattuna ja Granlund Oy:n avaimet käteen -mallilla on pyritty yksinkertaistamaan toteu-tusta ja osapuolten välistä yhteistyötä avoimeen malliin verrattuna sekä saavuttamaan elin-kaarikustannushyötyä ja pienentämään hintariskiä EPC- ja kokonaispalvelutoimitusmallei-hin verrattuna.
Kaupankäynnin kannalta on tärkeää, että tilaajalla sekä toteuttajalla on sama käsitys toimi-tuksen sisällöstä, sillä energiatehokkuushankkeista ei ole olemassa ennalta määritettyä teh-täväluetteloa ja monesti toimituksen sisältö voi vaihdella eri toimittajilla puhuttaessa toteu-tusmallista samalla nimellä. Esimerkiksi EPCM-mallien tai ”avaimet käteen- mallin” toi-mitussisältö voi vaihdella eri toimittajilla keskenään. Monesti avaimet käteen- mallista pu-huttaessa on mielikuva kokonaispalvelutoimituksesta, kun taas Granlund Oy:n avaimet kä-teen -mallissa käytetään toteutukseen toimittajan suunnitelmilla ennalta määriteltyjä yhteis-työkumppaneita, eli tilaaja on sopimussuhteessa useampaan kuin yhteen osapuoleen.
Sank-tio- ja bonusmallisen säästötakuun sijaan on hyvä tapa varmistaa hankkeella tavoiteltavat energiansäästöt tilaajan kanssa perusteellisen investointi- ja säästölaskelmien läpikäymisen sekä toiminnan varmistamisen kautta. Tilaajan halutessa sanktio- ja bonusmallista säästö-takuuta energiatehokkuushankkeeseen, voisi jatkuvaan säästölaskelmien tekemiseen, hyvi-tysten ja sanktioiden summalaskentaan sekä ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksen selvittä-miseen käytettävää byrokratiaa vähentää kertaluontoisella laskennallisella suoritustasoon perustuvalla säästölaskelmalla, jolloin tilaaja voi varmistua toimitetun sisällön ja alkupe-räisten energiansäästölaskelmien paikkansa pitävyydestä.
Työn tuloksena saatiin määritettyä tekijät, jotka vaikuttavat energiatehokkuushankkeessa käytettävän toteutus- ja palvelumallin valintaan sekä tutkimuksen kohteena olevien toteu-tus- ja palvelumallien parhaat puolet erilaisten tekijöiden näkökulmasta. Yhtä ainutta kaik-kiin energiatehokkuushankkeisiin parhaiten sopivaa toteutus- ja palvelumallia ei ole ole-massa, vaan jokaiseen hankkeeseen on valittava sopiva toteutusmalli tilaajaorganisaation resurssien sekä tahtotilan, rahoituksen tarpeen, tilaajan vaatimien vaikutusmahdollisuuk-sien, hankkeen laajuuden ja monimutkaisuuden, halutun riskinjaon sekä elinkaarikustan-nusten mukaan. Palveluntuottajien tulisi ottaa huomioon, että erilaisiin hankkeisiin tarvi-taan erilaisia toteutusmalleja, joita olisi hyvä konseptoida, jotta tilaajan päätöksentekoa voidaan helpottaa ja palvelukokemusta parantaa.
LÄHTEET
Aatos, S., Arasto, A., Teir, S., Kujanpää L., Kärki J., Pikkarainen T. & Tsupari E. 2011.
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS). VTT Teknologiakatsaus. [verkkojulkaisu].
[viitattu 15.12.2020]. Saatavissa:
https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/workingpapers/2011/W161.pdf
Afry. 2018. Sähkön suurkuluttajille tarjottavat PPA:t – mitä ne ovat? [verkkojulkaisu]. [vii-tattu 24.5.2021]. Saatavissa: https://afry.com/fi-fi/artikkeli/sahkon-suurkuluttajille-tarjottavat-ppat-mita-ne-ovat
Assemblin Oy. 2017. VVO ja Assemblin kehittävät korjauksiin uutta läpinäkyvää toimin-tamallia. [verkkojulkaisu]. [viitattu 24.5.2021]. Saatavissa:
https://fi.assemblin.com/blogi/vvo-ja-assemblin-kehittavat-korjauksiin-uutta-lapinakyvaa-toimintamallia
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. 2020a. Energia-avustus taloyhtiöille. Ha-kuohje 2020. [verkkojulkaisu]. [viitattu 10.1.2021]. Saatavissa:
https://www.ara.fi/download/noname/%7B5894F745-E16A-4EBD-9DE1-49759AEDACE4%7D/154070
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. 2020b. Avustettavat korjaukset. [www-sivu]. [viitattu 10.1.2021]. Saatavissa:
https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/ARAyhteisot/Avustettavat_korjaukset(53755)
Business Finland. 2021. Energiatuki. [www-sivu]. [viitattu 9.1.2021]. Saatavissa:
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki
Koponen, K. & Sokka, L. 2019. REDII -direktiivi: Kasvihuonekaasupäästövähenemää koskevat kestävyyskriteerit: (päivitys raporttiin VTT-R-04453-17). VTT Technical
Re-search Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R-00887-19. [verkkojulkaisu].
[viitattu 29.12.2020]. Saatavissa:
https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/26329817/REDII_raportti_p_ivitys_final.pdf
Calefa Oy. 2021. Teollisuuden hukkalämpö. [www-sivu]. [viitattu 9.4.2021]. Saatavissa:
http://www.calefa.fi/fi/ratkaisut/teollisuuden-hukkalampo/
CO2-raportti. 2020. Ilmastonmuutos. [www-sivu]. [viitattu 6.12.2020]. Saatavissa:
https://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos
Energiatehokkuussopimukset. 2021. Sopimus. [www-sivu]. [viitattu 9.1.2021]. Saatavissa:
https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/sopimus/
Energiateollisuus ry. 2016. Kaksisuuntainen kaukolämpö. Tutkimustiedoite. [verkkojulkai-su]. [viitattu 14.4.2021]. Saatavissa:
https://energia.fi/files/599/Kaksisuuntainen_KL_Tutkimustiedote_20160817.pdf
Energiateollisuus ry. 2018. Tekniset toimintaohjeet verkkoon liittämisestä: Hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämpöjärjestelmissä. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.4.2021]. Saatavis-sa:
https://energia.fi/files/3127/Hukkalammot_kaukolampoverkkoon_tekniset_ohjeet_201810 16.pdf
Energiateollisuus ry. 2020a. Kaukolämpötilasto 2019. [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/files/5384/Kaukolampotilasto_2019.pdf
Energiateollisuus ry. 2020b. Energiavuosi 2019, Kaukolämpö. [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021]. Saatavissa:
https://energia.fi/files/4402/Energiavuosi2019_Kaukolampo_MEDIAKUVAT_20200120.p df
Energiaviisaat kaupungit. 2020. Energiatehokkuuskumppanuusmalleja kaupunkien palve-lukiinteistöihin. [verkkojulkaisu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
https://energiaviisaat.fi/wp-content/uploads/2020/03/EKAT2020-Energiatehokkuuskumppanuusmallit.pdf
Euroopan Komissio. 2016a. Climate Change consequences. [www-sivu]. [viitattu 13.11.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/clima/change/consequences_en
Euroopan Komissio. 2016b. Ilmastonmuutoksen syyt. [www-sivu]. [viitattu 15.11.2020].
Saatavissa: https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi
Euroopan Komissio. 2020a. Eurooppalainen ilmastolaki. [www-sivu]. [viitattu 18.12.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/clima/policies/eu-climate-action/law_fi
Euroopan Komissio. 2020b. Energy performance of buildings directive. [www-sivu]. [vii-tattu 22.12.2020]. Saatavissa:
https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/energy-performance-buildings-directive_en
Euroopan Komissio. 2020c. Energy efficiency directive. [www-sivu]. [viitattu 22.12.2020]. Saatavissa:
https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/targets-directive-and-rules/energy-efficiency-directive_en
Euroopan Parlamentti. 2020. Mitä hiilineutraalius tarkoittaa ja miten se saavutetaan 2050 mennessä? [www-sivu]. [viitattu 25.11.2020]. Saatavissa:
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/priorities/ilmastonmuutos/20190926ST O62270/mita-hiilineutraalius-tarkoittaa-ja-miten-se-saavutetaan-2050-mennessa
Euroopan unioni. 2012. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, ener-giatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä
direktii-vien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 23.12.20]. Saata-vissa:
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF
Euroopan unioni. 2014. Komission asetus (EU) N:o 1253/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 9.4.2021]. Saatavissa:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R1253&from=FI
Euroopan unioni. 2018. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, ra-kennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 23.12.20]. Saa-tavissa:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018L0844&from=EN#d1e624-75-1
Euroopan unioni. 2020. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämi-nen. [verkkojulkaisu]. [viitattu 21.12.2020]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Aen0009
Finvac. 2017. Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet. Loppuraportti ympäristöministeriön hankkeista. [verkkojulkaisu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
http://www.ym.fi/download/noname/%7B59DC42F9-7C8A-4CBE-817E-1E2DBB67E02E%7D/133706
Granlund Oy. 2020. Uusilla energiaratkaisuilla ja energiatehokkuushankkeilla parempaa tuottoa. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
https://www.granlund.fi/konsultointi/palvelut/energiaratkaisut-ja-energialaskenta/
Granlund Oy. 2021a. Sisäinen koulutusmateriaa ja tilastot. [Sisäinen koulutusmateriaali].
Granlund Oy. 2021b. Energiatehokkuushankkeet ja niiden toteutusmahdollisuudet. [Sisäi-nen koulutusmateriaali].
Green Building Council Finland. 2020a. Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund kirittä-mään kiinteistöjen hiilineutraalia energiankäyttöä!. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saa-tavissa: https://figbc.fi/antilooppi-trevian-rahastot-ja-granlund-kirittamaan-kiinteistojen-hiilineutraalia-energiankayttoa/
Green Building Council Finland. 2020b. Hiilineutraalisuus. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa: https://figbc.fi/hiilineutraalisuus/
Hiilineutraalisuomi.fi. 2020a. Hinkukunnat. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/Hinkukunnat
Hiilineutraalisuomi.fi. 2020b. Hinkumaakunnat. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saata-vissa: https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/Hinkumaakunnat
Ilmasto.org. 2020a. Ilmastonmuutos. [www-sivu]. [viitattu 4.11.2020]. Saatavissa:
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/lyhyesti.html
Ilmasto.org. 2020b. IPCC:n raportit. [www-sivu]. [viitattu 15.11.2020]. Saatavissa:
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ilmastotiede/ipccn-raportit.html
Ilmasto-opas. 2020a. Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu. [www-sivu]. [viitattu 15.11.2020]. Saatavissa:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/3f4249f8-f39a-4ff6-889a-eaa389b69cb7/vesihoyry.html
Ilmasto-opas. 2020b. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita. [www-sivu].
[viitattu 20.12.2020]. Saatavissa:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/b82589fa-efc6-41c0-b7fd-0f1233b76c86/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita.html
Ilmatieteenlaitos. 2020a. Viides arviointiraportti. [www-sivu]. [viitattu 16.11.2020]. Saata-vissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/viides-arviointiraportti
Ilmatieteenlaitos. 2020b. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet. [www-sivu]. [viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-pitoisuudet
IPCC. 1992. Climate Change 1992. The Supplementary Report to The IPCC Scientific As-sessment. [verkkojulkaisu]. [viitattu 16.11.2020]. Saatavissa:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/05/ipcc_wg_I_1992_suppl_report_full_report .pdf
IPCC. 2007. Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group 1 to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. [verkkojulkaisu]. [viitattu 29.11.2020]. Saatavissa:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/05/ar4_wg1_full_report-1.pdf
IPCC. 2012. Glossary of terms. In: Managing the Risks of Extreme Events and Disasters to Advance Climate Change Adaption. [verkkojulkaisu]. [viitattu 12.11.2020]. Saatavissa:
https://archive.ipcc.ch/pdf/special-reports/srex/SREX-Annex_Glossary.pdf
IPCC. 2013.Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group 1 to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.11.2020]. Saatavissa:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_all_final.pdf
Kontu, Kaisa ja Vimpari, Jussi. 2020. Kaukolämmön kilpailukyky kiinteistökohtaisten energiaratkaisujen kanssa – kiinteistönomistajan näkökulma. Energiateollisuus ry. [verkko-julkaisu]. [viitattu 9.4.2021]. Saatavissa:
https://energia.fi/files/4583/KL_kilpailukyky_kiinteistokohtaisten_energiaratkaisujen_kans sa.pdf
Kuntaliitto. 2019. Rakennusurakan sopimusehdot. [www-sivu]. [viitattu 21.5.2021]. Saata-vissa:
https://www.kuntaliitto.fi/laki/sopimukset-ja-vahingonkorvaus/yleiset-sopimusehdot/rakennusurakan-sopimusehdot
Maa- ja metsätalousministeriö 2020. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka. [www-sivu]. [vii-tattu 20.12.2020]. Saatavissa: https://mmm.fi/luonto-ja-ilmasto/energia-ja-ilmastopolitiikka/eu-energia-ja-ilmastopolitiikka
MK-Law Oy. 2021. Rakennusurakan vastuut ja riidanratkaisu YSE 1998- ja KSE 2013-ehtojen mukaan. [www-sivu]. [viitattu 21.5.2021]. Saatavissa:
https://mklaw.fi/fi/uutinen/rakennusurakan-vastuut-ja-riidanratkaisu-yse-1998-ja-kse-2013-ehtojen-mukaan/
Motiva. 2007. ESCO-opas. Energiapalveluja kunnille ja muille julkisyhteisöille. [verkko-julkaisu]. [viitattu 5.1.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/files/803/esco_opas_23042007.pdf
Motiva. 2014. Tuotannon hukkalämpö hyödyksi. [verkkojulkaisu]. [viitattu 9.8.2021]. Saa-tavissa: https://www.motiva.fi/files/8501/Tuotannon_hukkalampo_hyodyksi.pdf
Motiva. 2016. Energiatehokas ilmanvaihto teollisuudessa. [verkkojulkaisu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/files/15564/Teollisuuden-energiatehokas-ilmanvaihto-verkkomateriaali.pdf
Motiva. 2017. Julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten perusparanta-mista koskeva pitkän aikavälin strategia. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.4.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/files/12744/NEEAP-4_Liite_4_EED_art_4_strategia_170413.pdf
Motiva. 2018. Energiatehokkuuden rahoitus - taustaselvitys. [verkkojulkaisu]. [viitattu 12.3.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/files/15127/Energiatehokkuuden_rahoitus_taustaselvitys.pdf
Motiva. 2020a. Korjaushankkeet. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/energiatehokk uuden_parantaminen_taloyhtiossa/korjaushankkeet
Motiva. 2020b. Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut. [www-sivu]. [viitattu 8.3.2021].
Saatavissa: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuus-_ja_esco-palvelut
Motiva. 2020c. ESCO-hankkeiden tuki. [www-sivu]. [viitattu 8.3.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselm ukset/katselmus-_ja_investointituet/esco-hankkeiden_tuki
Motiva. 2021. Lämmitysjärjestelmän valinta: perusteita valinnan tekemiseen. [www-sivu].
[viitattu 5.1.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertai le_lammitysjarjestelmia/perusteita_valinnan_tekemiseen
Motiva. 2021b. Yritysten energiatulevaisuuden näkymät -selvitys 2021. [verkkojulkaisu].
[viitattu 3.6.2021]. Saatavissa:
https://www.motiva.fi/files/18819/5._Motiva_energiatulevaisuuskysely_Anna_Sahiluoma_
Motiva_Oy.pdf
Neste Oyj. 2020. Neste asetti kunnianhimoisen tavoitteen: hiilineutraali tuotanto vuoteen 2035 mennessä. [www-sivu]. [viitattu 31.12.2020]. Saatavissa:
https://www.neste.com/fi/tiedotteet-ja-uutiset/climate-change/neste-asetti-kunnianhimoisen-tavoitteen-hiilineutraali-tuotanto-vuoteen-2035-mennessa
Olivier, J.G.J, Peters, J.A.H.W. 2019. Trends in Global CO2 and Total Greenhouse Gas
Olivier, J.G.J, Peters, J.A.H.W. 2019. Trends in Global CO2 and Total Greenhouse Gas