3 HANKKEEN KUVAUS
3.4 Hankkeen tekninen kuvaus
3.4.1.1 Alustavat rakennustoimet
Ennen varsinaista kiviaineksenottoa tehdään Västerskogin tilalla valmistelevia toimenpiteitä. Hankealueelta raivataan puusto, poistetaan pintamaat ja ra-kennetaan mm. kuljetustiestö, sähköyhteydet ja kenttäalueet.
Kuva 3.4. Hankkeen alussa raivataan puusto ja pintamaat poistetaan. Kuvassa kallio-pinta on ”puhdistettu” louhintatöitä varten.
Bild 3.4. I början av projektet röjs trädbestånden och de ytliga jordlagren avlägsnas. I bilden har bergsytan ”putsats” före brytningsarbetet.
Tukitoimintojen alueet sijoitetaan sisääntulotien ja ajotien läheisyyteen. Naa-puritiloja vasten jätetään vähintään noin kymmenen metriä leveä suoja-vyöhyke. Lisäksi hankealueen eteläosassa jätetään noin 30 m suojavyöhyke hankkeen ja muinaismuistoksi lukeutuvan vanhan tiepohjan väliin. Toiminnan mitoittamisessa Västerskogin kiinteistöllä on lisäksi huomioitu se että lähei-syydessä olevien Fingrid Oyj:n 110 kV ja 400 kV voimajohtojen
voimajohto-alueita voidaan tulevaisuudessa tarvittaessa laajentaa Västerskogin hankkees-ta huolimathankkees-ta.
Poistettu pintamaa välivarastoidaan alueelle ja hyödynnetään rakenteissa tai siirretään myöhemmin lopulliselle läjitysalueelle. Työkoneiden säilytystä ja huoltoa varten alueelle rakennetaan erillinen asfaltoitu kenttäalue, jonka va-lumavedet käsitellään öljynerottimessa ennen maastoon johtamista.
Alueelle rakennetaan lisäksi prosessi- ja hulevesien keräys- ja alueen kuiva-tusjärjestelmä, jonka avulla vedet puhdistetaan ja hyödynnetään uudestaan toiminnassa. Järjestelmään kuuluu avo-ojitukset, lasketusaltaat, suotopenger sekä mahdollinen pumppausjärjestelmä, jonka avulla osa altaiden vesistä hyödynnetään seulonnassa ja osa ohjataan maastoon purkuojan kautta.
3.4.1.2 Kallion louhinta ja murskaus
Varsinainen kiviainesten otto suoritetaan louhintatyönä, joka koostuu porauk-sesta, kiven irrotuksesta räjäyttämällä sekä rikotuksesta. Alustavan tarkaste-lun mukaan alueelta poistetaan kiviainesta noin 2 - 3 miljoona kuutiometriä 12–19 hehtaarin alueelta.
Kuva 3.5. Porattu räjäytyskenttä.
Bild 3.5. Ett sprängningsfält som borrats.
Ensimmäisenä tehdään niin sanottu raakalouhinta ja toisessa vaiheessa tark-kuuslouhinta. Räjäytys ja louhinta tehdään huolellisesti kallion laatuun sopivia työmenetelmiä ja räjäytysaineita käyttäen siten, että ryöstymiä ei synny eikä teoreettisen louhintaprofiilin ulkopuolelle jäävä kallio rikkoonnu tarpeettomas-ti.
Raakalouhinnassa porataan reiät, jotka panostetaan ja räjäytetään. Räjäytet-tävä kenttä peitetään ennen räjäytystä. Räjäytyksessä muodostuneita ylisuu-ria lohkareita rikotaan yleensä iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella. Tark-kuuslouhinnassa panostusta kevennetään ja porausta tihennetään. Tarkkuus-louhinnalla kallioseinämät viimeistellään lopulliseen muotoonsa siten, että alueella työskentely on turvallista.
Räjäytyksen vaatimien reikien poraus suoritetaan reikävälillä, joka riippuu kallion laadusta ja korkeudesta, kerrallaan irrotettavasta materiaalimäärästä, räjähdysaineesta sekä lohkarekoosta. Porauskaluston valintaan vaikuttaa lou-hintakohteen suuruus ja aikataulu. Poraaminen voidaan tehdä arkipäivinä klo 7–21 välisenä aikana ja räjäytyksiä arkipäivisin klo 8-18 välillä (VNa 800/2010).
Räjäytyksiä varten laaditaan louhinta- ja räjäytyssuunnitelmat sekä turvallis-suusuunnitelmat. Räjäytyssuunnitelmassa otetaan huomion kaikki räjäytys-toimintaa koskevat voimassa olevat määräykset ja ohjeet, jotka koskevat niin työtapaa, työturvallisuutta kuin räjäytystoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia esimerkiksi tärinää, melua, pölyä. Louhinta- ja räjäytyssuunnittelussa huomi-oidaan erityisesti hankkeen sijainti Päijänne-tunnelin läheisyydessä, niin ettei toiminnasta aiheudu sen käyttöä ja pysyvyyttä vaarantavia vaurioita.
3.4.1.3 Louheen käsittely ja varastointi
Irrotettu louhe rikotetaan ja murskataan tarkoitukseen sopivalla murskauslai-toksella. Murskauslaitokseen kuuluu esimurskain, välimurskain ja tarvittaessa useampi jälkimurskain ja seulasto, jonka avulla murske lajitellaan haluttuun raekokoon. Lisäksi työmaalla on kauhakuormaaja murskattavan aineksen syöttöön ja valmiin tavaran varastoon siirtoon sekä vaa’alla varustettu pyörä-kone valmiin tavaran varastointiin.
Kuva 3.6. Räjäytystöiden jälkeen louhe lastataan dumpperiin, joka kuljettaa louheen murskauslaitokselle.
Bild 3.6. Efter sprängningsarbetet lastas sprängstenen i en dumper, som transporterar materialet till krossverket.
Varsinainen murskausasema pyritään sijoittamaan niin, että louhinnassa muodostuva kallioleikkaus ja murskekasat suojaavat ympäristöä melu- ja pö-lyvaikutuksilta.
Tarvittaessa alueella tullaan suorittamaan niin sanottua märkäseulontaa hie-noaineksen erottamiseksi karkeamaasta aineksesta. Märkäseulonnassa veden avulla poistetaan murskatusta ja kuivaseulotusta kiviaineksesta poistetaan hienoaines. Seulontavesi ohjataan rakennettaviin lasketusaltaisiin, joissa kiin-toaines valuu pohjalle. Selkeytynyttä vettä käytetään uudelleen seulonnassa.
Lasketusaltaista selkeytynyt vesi ohjataan maastoon ja pohjaliete välivaras-toidaan alueelle myöhempää käyttöä varten. Myös murske välivarasvälivaras-toidaan hankealueella.
Kuva 3.7. Louheen kippaus murskauslaitokseen.
Bild 3.7. Tippning av stenmaterial i krossverket.
Kuva 3.8. Murske välivarastoidaan hankealueella.
Bild 3.8. Stenkrosset mellanlagras i projektområdet.
3.4.2 Maanvastaanottoalue
Maanvastaanottoalueen vastaanottokapasiteetti on vaihtoehdosta riippuen yh-teensä noin 2,6 – 3,9 Mm3 miljoonaa kuutiometriä (pengermateriaalit huomi-oiden 2-3 Mm3), jolla turvattaisiin Etelä-Tuusulan ylijäämämaiden asianmu-kainen käsittely noin 40 – 60 vuodeksi.
Maanvastaanottoalueen rakentaminen voidaan aloittaa, kun riittävän kokoisel-ta alueelkokoisel-ta on kiviaines louhittu ja maa-ainekset poistettu. Läjitysalue raken-netaan tasatun ja tiivistetyn pohjamaan päälle. Maanvastaanottoa varten ra-kennetaan 1–2 hehtaarin kokoinen käsittelykenttä ja 5–8 hehtaarin laajuinen läjitysalue. Käsittelykenttiä ja läjitysaluetta laajennetaan toiminnan tilantar-peen edellyttämällä tavalla.
Maanvastaanottoalueen valumavedet kerätään avo-ojien, juurikanavien sekä putkitusten avulla ja ohjataan lasketusaltaiden kautta maastoon. Maanvas-taanotossa käytettävä kuljetuskaluston säilytyksessä ja huollossa hyödynne-tään murskaustoimintaa varten rakennettuja huoltokenttiä.
3.4.2.1 Ylijäämämaiden vastaanotto
Maanvastaanottoalueelle otetaan vastaan rakennustoiminnassa syntyviä puh-taita maa- ja kiviaineksia. Alueelle tuotavat massat koostuvat pääasiassa hyö-tykäyttöön kelpaamattomasta hienojakoisista koheesiomaalajeista (savea tai silttiä), moreenista sekä kivistä ja lohkareista. Näiden lisäksi alueelle joudu-taan tuomaan tukipengermateriaaleja läjitystä varten.
Kuva 3.9. Alueelle tulevat kuormat punnitaan sisääntuloportin yhteyteen rakennetta-valla vaaka-asemalla.
Bild 3.9. De laster som transporteras till området vägs vid en vågstation som kommer att byggas i närheten av ingångsporten.
Alueelle tuotavien kuormien vastaanotto tapahtuu sisääntuloportin yhteydes-sä, jossa kirjataan tuoja, tuontipaikka, sijoituspaikka, kuorman määrä ja laatu sekä tuontiajankohta. Tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen kuormat ohjataan edelleen käsittelykentälle tai läjitysalueelle. Alustavan suunnitelman mukaan maanvastaanottoalueen aukioloaika on arkisin klo 7–20 ja lauantaisin 9–16. Aukioloajan ulkopuolella alueella ei vastaanoteta kuormia.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että alueelle tuodaan vain luvan mukai-sia, puhtaita maa-aineksia. Alueelle voidaan joutua tuomaan maita, joiden haitta-ainepitoisuus on yli kynnysarvon, mutta alle alimman ohjearvon.
3.4.2.2 Maa-aineksen ja rakennusjätteen käsittely sekä jalostus
Purkutiili, -betoni, ja -asfaltti, kannot, louhe sekä humuspitoinen tai kivinen maa-aines ohjataan käsittelykentälle omille varastoalueilleen. Kivipitoisesta maa-aineksesta poistetaan kivet seulomalla, jonka jälkeen maa-aines siirre-tään läjitysalueelle. Varastossa olevia kantoja käännesiirre-tään ajoittain varastoin-nin aikana, jotta kantojen juuriin tarttunut maa-aines saadaan irrotettua.
Varastojen ollessa riittävän suuret purkutiili ja -betoni, louhe, kivet sekä kan-not murskataan ja toimitetaan hyötykäyttöön. Louhe ja kiviaines seulotaan murskauksen jälkeen haluttuihin raekokoihin.
Purkuasfaltti varastoidaan ja toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä kierrätysasfalttia valmistaviin laitoksiin. Humuspitoinen maa-aines homogeni-soidaan poistamalla siitä kannot, juuret ja risut seulomalla, jonka jälkeen ja-lostettu maa-aines myydään maanparannusaineeksi. Tarvittaessa seulotun
humuksen joukkoon sekoitetaan puhdasta maa-ainesta paremman koostu-muksen aikaansaamiseksi.
Osa ylijäämämaista voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa hyötykäyttöön.
Esimerkiksi louheen, asfaltin, tiilen, betonin ja kantojen kierrätyksellä voidaan korvata neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Maanvastaanottoalueelle tuo-tavista maa-aineksista hyödynnettävissä voisi olla noin 10–20 % eli noin 5000 – 10 000 kuutiometriä vuodessa, läjitysmäärän ollessa 50 000 m3/a. Kyseisen määrän käsittelylle ja varastoinnille varataan noin kolme hehtaaria kenttäti-laa. Hyödyntämiskelpoisten ainesten menekki riippuu jalostetun maa-aineksen hinnan kilpailukyvystä suhteessa saatavilla olevien jalostamattomien maa-ainesten ja muiden korvaavien tuotteiden hintoihin.
3.4.2.3 Läjitys
Kuormien tyhjennys läjitysalueelle tapahtuu matalana päätypengertäyttönä tai, mikäli täyttöalue ei kanna ajoneuvoja, kuormat tyhjennetään kantavalta maapohjalta, josta ne työnnetään työkoneella täyttöön. Täytön tiivistys ta-pahtuu ajamalla täyttöalueen päällä useaan kertaan ajoneuvoilla ja työmaa-koneilla.
Heikosti koossa pysyvien maamassojen läjitys tapahtuu louhepenkereiden ra-jaamiin altaisiin kerroksittain siten, että täyttöön muodostuu vaakasuoria la-melleja, jossa vaihtelevat heikosti kantavat lieju-, savi- ja silttikerrokset sekä kantavuudeltaan paremmat moreenimaat tai vastaavat. Louhepenkereitä ko-rotetaan porrasmaisesti sitä mukaan, kun altaat täyttyvät. Korotus tapahtuu siten, että täytön lopullinen luiskakaltevuus ei ylitä kaltevuutta 1:3.
Kuva 3.10. Puskutraktoria käytetään ylijäämämassojen läjitystöissä.
Bild 3.10. En bandschaktare används vid mottagningen av överloppsmassorna.
3.4.2.4 Läjitysalueen maisemointi
Sitä mukaan, kun läjitysalue saavuttaa lopullisen täyttötasonsa, ryhdytään si-tä maisemoimaan. Maisemointi tehdään noin viiden hehtaarin kokonaisuuksi-na. Maisemointi käsittää alueen lopullisen muotoilun ja lopullisen käyttötarkoi-tuksen mukaisen pintarakenteen. Maisemoinnilla pyritään palauttamaan käsi-telty alue mahdollisimman hyvin ympäristöön sulautuvaan muotoon. Läjitys-suunnitelmissa maastonmuodoissa vältetään tasaisia luiskakaltevuuksia, jyrk-kiä kulmia ja alueen nousemista selvästi ympäristöä korkeammalle tasolle.
Jos alue otetaan maa- ja metsätalouskäyttöön, pintarakenne koostuu noin 30 senttimetriä paksuisesta humuskerroksesta, joka heinitetään eroosion torju-miseksi. Lisäksi alueelle istutetaan puuntaimia.
3.4.3 Asfalttitehdas
3.4.3.1 Asfalttitehtaan perustaminen ja mitoitus
Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan toteutusvaihtoehtoa, jossa alueelle pe-rustetaan louhinnan jälkeen kiinteä asfalttitehdas. Asfalttitehtaan rakentami-nen vaatii noin 10–12 hehtaarin alueen, jolle sijoitetaan varsinairakentami-nen asfaltti-tehdas, bitumin modifiointilaitos, emulsiolaitos, valvomo- ja varastotilat, au-tovaaka sekä sosiaalitilat. Lisäksi alueelle on varattava tilaa liikuteltavalle murskauslaitteistolle ja varastokentälle. Varsinainen asfalttitehdas pyritään si-joittamaan niin, että louhinnassa muodostunut kallioleikkaus suojaa ympäris-töä melu- ja pölyvaikutuksilta.
Asfalttitehtaan tuotannon mitoitus on noin 1 000 000 tonnia vuodessa. Hyö-dynnettävän kierrätysasfaltin osuus on noin 500 000 ja murskatun kiviainek-sen tarve noin 400 000 tonnia vuodessa. Tavoitteena on hyödyntää mahdolli-simman paljon hankealueelta louhittavaa kiviaineista. Myöhemmässä vaihees-sa raaka-aineet pyritään hankkimaan lähiseudulta.
Asfalttitehtaan lämmityspolttoaineen kulutus vuodessa on noin 1900 tonnia, josta raskasta polttoöljyä noin 1700 tonnia ja kevyttä polttoöljyä on noin 200 tonnia. Raskasta öljyä varastoidaan kahdessa 50 kuutiometrin altaallisessa säiliössä ja kevyttä öljyä varastoidaan 20 kuutiometrin suoja-altaallisessa säiliössä.
Asfalttimassan valmistuksessa ei käytetä vettä, joten prosessista ei synny kä-sittelyä vaativia jätevesiä. Asfalttitehtaan bitumi- ja polttoainesäiliöiden asfal-toidulta alueelta valumavedet kerätään yhteen ja johdetaan öljynerotuskaivon sekä laskeutus- ja varoaltaiden kautta Kiilinojaan, joka laskee edelleen Tuusu-lanjokeen. Laskeutus altaat ovat tarvittaessa suljettavissa onnettomuuksien varalta.
3.4.3.2 Asfaltin valmistus
Asfaltin valmistukseen käytettävä kiviaines kuljetetaan valmistuspaikalle kuorma-autoilla. Tuotava materiaali varastoidaan joko vastaanottosiiloihin tai varastokasoihin.
Asfaltin valmistuksessa tarvittava kiviaines syötetään kauhakuormaajalla syöttölaitteeseen jokainen murskauslajike omaan siiloonsa. Kulloinkin tehtä-vään massalaatuun mukainen kiviaineslajike kuljetetaan kuljetinhihnoilla kui-vatusrumpuun. Kuivatusrummun kuumaelevaattorissa olevalla polttimella ki-viaineslajike kuivatetaan ja kuumennetaan noin + 160 – 180 °C. Kuivatus-rummun palokaasut ja hienopöly imetään alipaineella suodatinjärjestelmän
kautta ja suodattimeen jäänyt hienopöly johdetaan kuumaelevaattoriin sii-loon. Suodatinpöly hyödynnetään myöhemmin asfalttimassassa. Puhdistetut palokaasut johdetaan piipun kautta ulkoilmaan.
Kuva 3.11. Esimerkkikuva asfalttitehtaasta.
Bild 3.11. Exempel på en asfaltsfabrik.
Kuivattu ja kuumennettu kiviaines seulotaan raekoon mukaisesti kuumaki-viainessiiloihin. Näistä siiloista kiviainesta pudotetaan kiviainesvaakaan vuo-rotellen kiviaineskäyrän mukaisesti. Kuivakiviainesannos johdetaan sekoitti-meen, jossa myös lentotuhka tai kalkkifilleri lisätään tarvittaessa.
Bitumi tuodaan säiliöautolla kuumennettavaan ja lämpöeristettyyn bitumisäili-öön, joita jatkuvassa käytössä on yksi. Valmistettaessa erilaisia asfalttilaatuja tarvitaan myös varasäiliöitä. Säiliöstä bitumi pumpataan putkiston kautta kuumana vaakaan ja ruiskutetaan sekoittimeen kuiva-annoksen päälle. Annos sekoittuu homogeeniseksi asfalttimassaksi. Valmis asfalttimassa pudotetaan joko suoraan kuorma-auton lavalle tai varastosiiloihin. Tuotantoprosessin hoi-to tapahtuu ohjaamovaunusta ja tiehoi-tokoneella ohjelmoidut eri massojen seos-suhteet määrittyvät automaattisesti.
3.4.3.3 Uusioasfaltin valmistus kierrätysasfaltista
Asfaltin valmistuksessa voidaan käyttää hyväksi käytöstä poistettua asfaltti-rouhetta, joka on murskattua tai jyrsittyä asfalttipäällystettä. Uusioasfaltti koostuu asfalttirouheesta, lisäkiviaineksesta ja lisäsideaineesta sekä muista mahdollisista lisäaineista. Uudelleen käytettävän asfalttirouheen osuus vaihte-lee, mutta enimmäismäärä on 50 massaprosenttia.
Kierrätysasfaltti lämmitetään noin + 140 – 160 °C ja kuumennettu materiaali lisätään uuden asfalttimassan joukkoon sekoittajassa. Lämmityksessä synty-vät savukaasut johdetaan kiviainesrumpuun, jossa aromaattiset hiilivedyt
pa-lavat pois. Kiviainesrummusta palokaasut johdetaan suodattimeen, joka pois-taa loput epäpuhtaudet. Osa materiaalista voidaan joutua murskaamaan.
Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta, jonka avulla murske lajitel-laan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta seulotaan hienojakoinen aines erilleen täryvälpällä tai seulalla.
Asfaltin valmistuksessa kallein komponentti on bitumi. Asfaltin kierrätys on ympäristöystävällistä, mutta tuottaa myös taloudellisia säästöjä asfalttia val-mistettaessa.
3.4.4 Muu teollinen toiminta
Ruotsinkylä–Myllykylä II osayleiskaavaehdotuksessa hankealueen kohdalla, lukuun ottamatta itäreunaa, on merkintä maa-ainestenottoalueesta, joka toi-minnan päätyttyä voidaan asemakaavoittaa teollisuus- ja varastorakennusten käyttöön (EO/T).
Mikäli Västerskogin tilalle ei louhinnan jälkeen perusteta maanvastaanottoalu-etta, voidaan hankealueelle sijoittaa erityyppistä teollista toimintaa asfaltti-tehtaan lisäksi. Teollisuusalueelle sijoittuvat toiminnot riippuvat toteutu-misajankohtana vallitsevasta tilanteesta ja tarpeista.
3.4.5 Vesien käsittely
Hankealueen kuivattaminen ja hulevesien hallinta tapahtuu reunaojien avulla.
Vedet johdetaan vietolla lasketusaltaisiin, joissa virtaus hidastuu ja veden mukana kulkeva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle.
Kuva 3.12. Vesienjohtamisreitti hankealueelta Tuusulanjokeen.
Bild 3.12. Vattenledningsrutten från projektområdet till Tusby å.
Veden selkeytymistä tehostetaan suodattamalla se sepelipenkereen läpi jäl-kialtaaseen, josta suodatettu vesi johdetaan purkuojaan. Toteutumisvaihtoeh-dosta riippuen hulevedet ohjataan laskeutusaltaaseen öljynerottimen kautta.
Mikäli alueelle sijoitetaan asfalttitehdas, on laskeutusallas suljettavissa poik-keustilanteiden varalta.
Purkuoja alueelta on alustavan suunnitelman mukaan Kiilinoja, joka laskee Tuusulanjokeen. Etäisyys hankealueelta Tuusulanjokeen Kiilinojaa pitkin on noin 1,5 kilometriä.
Vedenkäsittelytapa on yhtenevä vastaanotto- ja käsittelyalueen kaikissa osis-sa, joista vesiä johdetaan alueen ulkopuolelle. Vesien keräily- ja käsittelyalue vaatii noin 0,2 - 0,5 hehtaaria laajuisen alueen yhtä ulosjohtamisreittiä koh-den. Vesien laatua tullaan tarkkailemaan erikseen laadittavan tarkkailuohjel-man mukaisesti (kts. kappale 26.2).