Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Savon ELY-keskus antoi YVA-ohjelmasta lausun-non toukokuussa 2017. Seuraavaan taulukkoon on poimittu lausunlausun-non keskeiset osiot ja miten YVA-selostuksessa on asiat huomioitu (Taulukko 3).
Taulukko 3. Yhteysviranomaisen lausunnon keskeisiä kohtia ja niiden huomiointi YVA-selostuksessa.
Lausunto Lausunnon huomiointi
Kannanotto arviointiohjelman riittävyyteen
Pohjois-Savon ELY-keskus yhteysviranomaisena to-teaa, että Kuopion kaupungin ympäristövaikutusten ar-viointiohjelma täyttää YVA-laissa ja -asetuksessa arvi-ointiohjelmalle asetetut sisältövaatimukset. Arviointioh-jelmasta saa riittävän kokonaiskuvan hankkeesta sekä tulevasta ympäristövaikutusten arvioinnista.
Ympäris-Lausunnossa esitetyt lisäykset ja täsmennykset on otettu huomi-oon.
Arviointiohjelma on YVA-menettelyn ensimmäisen vai-heen asiakirja. Näin ollen arviointiohjelmassa keskeistä on kuvata hanke, sen suunnitellut toteuttamisvaihdot, perustiedot ympäristön nykytilasta sekä se, mitä ympä-ristövaikutuksia YVA-menettelyssä tullaan selvittämään ja kuinka arviointia aiotaan tehdä. Tulevan vaikutus-tenarvioinnin tulee perustua arviointiohjelmaan ja yh-teysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon. Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa esitetään täsmennyk-siä ja lisäyktäsmennyk-siä arviointiohjelmaan. Lisäksi tuodaan esille sellaisia seikkoja, joita ELY-keskuksen näkemyk-sen mukaan on arvioinnissa erityisesti painotettava.
Yksityiskohtaiset kannanotot arviointiohjelman sisältöön Hankekuvaus, vaihtoehdot ja niiden käsittely
Hankekuvauksesta saa selkeän kuvan suunnitellusta hankkeesta ja sen sijainnista. Hyvin yleiselle tasolle jää kuvaus haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavien maiden sijoittamisesta ja siihen liittyvästä ar-vioinnista. Arviointiselostuksessa tulee pyrkiä avaa-maan tätä puolta enemmän, esimerkiksi arvioimalla massamääriä ja tuomalla asia esille myös suunnittelun periaatteissa (läjitetäänkö massat samaan paikkaan vai sekaisin ym.).
Selostuksessa tätä on tarken-nettu.
Hankevaihtoehdoissa ei ole esitetty vaihtoehtoista sijoi-tuspaikkaa. Tätä on perusteltu viitaten vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen ja viime aikojen kaavaselvityksiin ja maankäyttöpaineisiin vedoten. Perusteluissa on tuotu hyvin esille, miksi aikaisemmassa selvityksessä mainitut vaihtoehtoiset paikat eivät ole nykyoloissa mahdollisia läjitysalueen sijoituspaikkoja. Tämän vuoksi hankevaihtoehtona voidaan hyväksyä nollavaihtoeh-don lisäksi vain Heinjoen alueelle suunniteltu läjitys-alue.
Lausunnon perusteella tarkaste-luun ei ole otettu muita sijoitus-paikkavaihtoehtoja.
ELY-keskus huomauttaa, että kun kyseessä on jätteen loppusijoituspaikka, tulee arviointiselostuksessa arvi-oida sitä, kuinka jätelain mukainen etusijajärjestys to-teutuu hankkeessa. Etusijajärjestyksen mukaan jätteen loppusijoittaminen on viimeinen vaihtoehto, mikäli muut vaihtoehdot (esim. jätteen hyötykäyttö) eivät ole
mah-Jätelain mukaista jätteiden etusi-jajärjestyksen toteutumista on ku-vattu. Hankevastaavan maanläji-tyksen periaatteita on avattu ja ku-vattu sekä perusteltu sitä, miksei harjoiteta materiaalipankkitoimin-taa.
dollisia. Arviointiselostuksessa tulee käydä ilmi etusija-järjestystä tukevat periaatteet, jonka mukaan massoja sijoitetaan maanläjitysalueelle. Kuinka hankevastaava varmistaa, että alueelle sijoitetaan vain hyötykäyttöön kelpaamattomia maamassoja? Ensisijaisesti tulee var-mistaa, että ylijäämät ohjautuvat mahdollisuuksien mu-kaan hyötykäyttöön ja kaatopaikalle sijoitetaan vain sel-laisia massoja, joille ei ole osoittaa hyötykäyttökoh-detta. Yhteysviranomainen katsoo, että tarpeen olisi myös tarkastella, voidaanko kaatopaikalle sijoitettuja massoja myöhemmin ottaa kaatopaikalta ja hyödyntää maarakentamisessa. Eli voisiko aluetta hyödyntää maa-ainesten materiaalipankkina? Mikäli se olisi mah-dollista, tulisi arviointiselostuksessa huomioida myös materiaalipankkitoiminnan vaikutukset ympäristöön.
Hankevastaava esittää, että nykyisten alueiden läjitys-toimintaa jatketaan vielä vuoden verran ja tuhkanläji-tystä ainakin viiden vuoden ajan. Näin ollen uusi läjitys-alue ei toimisi samaan aikaan nykyisten läjitysläjitys-alueiden kanssa. Tästä johtuen ELY-keskus esittää, että nolla-vaihtoehtona tulisi arvioida nimenomaan sitä tilannetta, kun nykyinen maanläjitys on loppunut eikä uutta aluetta toteuteta. Esimerkiksi liikennevaikutusten arvioinnissa nollavaihtoehtona tulee pitää tilannetta, jossa nykyiset läjitysalueet eivät ole käytössä.
Nollavaihtoehtona on arvioitu ti-lannetta, jossa alueella ei ole maanläjitystoimintaa.
Arvioinnissa tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että kahden eri kokoluokkaa olevan läjityksen keskinäinen ympäristövaikutusten ero saadaan selvitettyä.
Hankevaihtoehtojen erot kuva-taan ja vaikutukset arvioidaan kaikkien eri osatekijöiden kan-nalta.
Ympäristön nykytilan kuvaus
Alueen ympäristön tilaa on kuvattu ohjelmavaiheessa varsin kattavasti. Luontoympäristön osalta kuvaus on yleispiirteinen. Luontoselvityksessä luontoympäristön arvot selvitetään tarkemmin. Hankealue sijaitsee etelä-boreaalisella vyöhykkeellä. Tämä on syytä korjata teks-tiin. Soiden osalta on syytä tarkistaa ko. vyöhykkeen oi-keellisuus. Perustettujen luonnonsuojelualueiden
Nykytilakuvausta on tarkennettu.
Selostusvaiheeseen tulee lisäksi liittää ohjelmasta puuttuvat tiedot pintavesistä (sedimenttitutkimukset, re-hevöitymisen tila). Rere-hevöitymisen kuvauksessa voisi vedenlaatutietojen lisäksi hyödyntää myös ilmakuva-ai-neistoa, mikäli sitä on saatavilla. Myös arvio Heinjoen kalastosta on tarpeen esittää, vaikkakaan koekalastuk-set eivät liene tarpeellisia.
Pintavesitietoja on lisätty mm. se-dimentti- ja pohjaeläintutkimusten sekä Hiltulanlahden vedenlaatu-tutkimusten osalta. Rehevöitymis-kuvauksessa ei ole hyödynnetty il-makuva-aineistoa, koska sitä ei ol-lut saatavilla, mutta maastokäyn-nillä on tarkasteltu Hiltulanlahden ruovikkoisuuden nykytilaa. Hein-joen kalastoarvio perustuu lähi-asukkaiden haastatteluihin, van-haan koekalastusraporttiin sekä maastokäynneillä tehtyihin ha-vaintoihin siltarumpujen aiheutta-mista nousuesteistä.
Koska Heinjoen alueella on jo nykyisellään varsin sa-mankaltaista läjitystoimintaa kuin nyt suunnitellussa hankkeessa, tulisi selostusvaiheessa pystyä kuvaa-maan millaisia muutoksia läjitystoiminta on aiheuttanut vesistön nykytilaan.
Nykytoiminnan aiheuttamia muu-toksia vesistön nykytilaan on py-ritty kuvaamaan mm. eri näytteen-ottopisteiden ja -ajankohtien ve-denlaatu- ja pohjaeläintutkimus-tietojen perusteella.
Pohjavesiin liittyen ohjelmassa ei ole esitetty tietoja lä-hialueella olevista talousvesikaivoista. Tämä tieto tulee selvittää arviointivaiheessa.
Kaivojen talousvesikäyttö on sel-vitetty haastattelemalla kaikki lähi-asukkaat.
Vaikutusten selvittäminen ja vaikutusalueen rajaus Vaikutusten selvittäminen voidaan tehdä arviointiohjel-massa esitetyllä tavalla tämä yhteysviranomaisen lau-sunto huomioiden. Erityisten arviointikohteiden tunnis-tamiseksi hankkeesta vastaavan tulee myös tutustua tämän lausunnon liitteenä oleviin muihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä yleisötilaisuudessa esitettyihin kan-nanottoihin.
Myös muihin kannanottoihin on tu-tustuttu.
ELY-keskus pitää hyvänä asiana, että vaikutusarvioin-nissa keskitytään erityisesti toiminnan aikaisiin vaiku-tuksiin huomioiden kuitenkin myös perustamisen ja toi-minnan jälkeisen ajan vaikutukset. Keskeistä niin melu-, pöly- ja vesistöpäästöjenkin suhteen on toiminta-aika, jossa tässä hankkeessa arvioidaan olevan enim-millään noin 20 vuotta.
Toiminta-aika on otettu huomioon arvioinnissa.
Ympäristövaikutusten tarkasteltava alue koostuu kah-den kilometrin halkaisijaltaan olevasta lähivaikutusalu-eesta. Lisäksi vesistövaikutuksia tarkastellaan Hiltulan-lahden purkupaikkaan asti ja liikennevaikutuksia moot-toritieliittymään asti. Myös maisemavaikutuksia tarkas-tellaan lähivaikutusalueen ulkopuolella. ELY-keskus pi-tää esitettyä vaikutusaluetta sen laajennuksineen pe-rusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.
Vaikutukset on kuvattu ja arvioitu lausunnossa esitetyn mukaisesti.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Melun arviointitapa jää arviointiohjelmassa epäselväksi.
Melutasoa verrataan valtioneuvoston päätökseen me-lutason ohjearvoista. Koska läjitys tapahtuu esitetyissä toteutusvaihtoehdoissa kasoihin, joiden korkeustaso on nykyistä meluvalleihin läjittämistä huomattavasti korke-ammalla, ELY-keskus esittää, että meluvaikutukset ar-vioidaan mallintamalla. Melun arvioinnissa tulee ottaa huomioon yhteisvaikutus alueen muiden toimintojen kanssa.
Meluvaikutukset on arvioitu mate-maattisesti mallintamalla läjitystoi-minnasta aiheutuva työkoneiden ja liikenteen melu. Melumallinnuk-sessa on tarkasteltu melun leviä-mistä eri korkeustasoissa. Melun yhteisvaikutuksia on arvioitu laa-dullisesti.
Pölypäästöjen arvioimisessa tulee kiinnittää huomioita erityisesti läjitysaluetta lähimpänä olevalle asutukselle aiheutuvan pölyn arviointiin ja keinoihin, joilla pölyä-mistä voidaan vähentää. Liikenteen ja sen seurauksena tielle kulkeutuvan maa-aineksen pölyämisvaikutuksista on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan paras tietä-mys tiestöä lähinnä olevilla asukkailla. Lisäksi nykyiset liikennemäärät pysyvät jatkossakin samansuuruisina.
Tästä syystä ELY-keskus esittää, että osana liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ja sen haitallisuutta selvitetään haastattelemalla alueen asukkaita. Myös mallintamista tulee harkita. Pölypäästöjen vähentämisen keinoina tu-lee pohtia ainakin erilaisia läjittämiseen liittyviä hyviä käytänteitä sekä läjitysalueelle johtavan tien asfaltointia tai kuorma-autojen renkaiden pesua.
Nykytoiminnan pölypäästöjä on arvioitu haastattelemalla lähiasuk-kaita. Mallintamista on harkittu, mutta sen ei ole arvioitu tuovan merkittävää lisäarvoa arviointiin.
Arvioinnin apuna on käytetty toi-sen, vastaavanlaisen hankkeen pölypäästömallinnusta.
Geotekniset selvitykset tulee laatia viimeistään ympä-ristölupahakemusvaiheessa. Selvityksiä laadittaessa hankevastaavan tulee olla riittävässä yhteydessä
Lii-YVA-vaiheessa on tehty alustavia geoteknisiä selvityksiä ja oltu yh-teydessä rataviranomaiseen.
sunnossa mainittu suoja-alue tulee ottaa huomioon alu-een suunnittelussa myös mahdollisen kaksoisraitalu-een toteutuessa.
Luonnonympäristövaikutukset
Luontoympäristön osalta vaikutukset selviävät vasta, kun alueelta on tehty luontoselvitys. Heinjoen osalta on muun ohella varmistettava, että alueeseen tulee riittävä suojavyöhyke ja että maamassat eivät kulkeudu jokeen.
On suunniteltu noin 50 metrin suo-javyöhyke Heinjoen ja läjitysalu-een välille. Maamassojen kulkeu-tumista jokeen on ehkäisty laskeu-tusaltaan ja alueelle jätettävän pintavesiä hidastavan suoalueen avulla. Hankkeessa on huomioitu myös mm. hankealueen luoteis-kulmalla sijaitseva liito-oravan elinalue ja liito-oravan vaatimat puustoiset liikkumisreitit hanke-alueen reunoilla, sekä metsä- ja vesilain tarkoittama luonnontilai-sen kaltainen noro välittömine lä-hiympäristöineen.
Pohjavesiriskien osalta ELY-keskus toteaa, että arvi-ointi lähimmän pohjavesialueen osalta on tarpeeton, koska pohjavesialue sijaitsee yli kahden kilometrin etäi-syydellä hankealueesta. Sen sijaan ELY-keskus esit-tää, että arviointiselostuksessa esitetään arvio hank-keen vaikutuksista lähiympäristön talousvesikaivojen veden laatuun ja veden riittävyyteen. Lisäksi tulee kar-toittaa alueella olevat lähteet, lähteiköt sekä tihkupinnat ja arvioida hankkeen vaikutukset näihin. Mikäli vaiku-tukset ovat mahdollisia, tulee jatkossa järjestää myös näiden kohteiden seuranta. ELY-keskus esittää, että ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitetään lisäksi pohjaveden havaintoputkien asentamisen tarve.
Selostuksessa on esitetty arvio hankkeen vaikutuksista talousve-sikaivojen veden laatuun ja riittä-vyyteen. Lähteet, lähteiköt ja tih-kupinnat on kartoitettu, eikä niitä esiinny hankealueella. Pohjave-den havaintoputkia esitetään asennettavan ennen toiminnan aloittamista.
Vaikutukset pintavesiin on hankkeen yksi keskeisistä ympäristövaikutuksista. Hiltulanlahden ekologisen ja kemiallisen tilan osalta arviointiselostuksessa ilmaisua on syytä täsmentää. Hiltulanlahti on osa Kallaveden ve-simuodostumaa ja vesien tila luokitellaan nykyään vesi-muodostumakohtaisesti, jolloin lahtialueiden tila voi olla
Ilmaisua on täsmennetty. Myös Hiltulanlahden ja Heinjoen ekolo-gista tilaa on pyritty suuntaa anta-vasti arvioimaan olemassa olevan aineiston asettamissa rajoissa.
heikompikin kuin vesimuodostuma kokonaisuudes-saan. Kallaveden ekologinen tila on hyvä. Seuraava luokittelu julkaistaan vuonna 2019.
Arviointiohjelmassa jää epäselväksi, kuinka vesistövai-kutuksia on tarkoitus arvioida. Kohdassa 4.4.4 todetaan toiminta-alueen hulevesistä aiheutuva mahdollinen sa-mentava, liettävä ja rehevöittävä kuormitus sekä mah-dollisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden päästöt. Ym-päristöselostuksessa nämä olisi pyrittävä yksilöimään ja kvantifioimaan paremmin.
Hulevesien määrää sekä hank-keesta aiheutuvaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta on kvantifioitu ja suhteutettu vesistön muuhun kuormitukseen. Sen perusteella on arvioitu lisääntyvän kuormituk-sen rehevöittävää, liettävää ja sa-mentavaa vaikutusta. Arvioinnissa on huomioitu myös mm. poikkeuk-sellisten tulvien riski ja siihen va-rautuminen.
YVA-selostuksessa tulee esittää läjitysalueelta tulevan kuormituksen osuus Hiltulanlahden valuma-alueen muusta kuormituksesta. Vaikutuksia tulee arvioida lähi-vesistöjen ekologiseen tilaan, kuten arviointiohjelmassa esitetään tehtävän. Tässä tapauksessa arviointitapa vaatii soveltamista tähän tilanteeseen, jossa Heinjoki ei ole vesienhoitolain mukainen vesimuodostuma eikä Hil-tulanlahdenkaan osalta voi tarkastella vaikutusta koko vesimuodostuman, Kallaveden, tasolla vaan vaikutuk-sia nimenomaan Hiltulanlahdessa. Kyseeseen tulee siis vaikutusarviointi Heinjoen ja Hiltulanlahden vedenlaa-tuun, vesien biologiaan ja pohjan laatuun erilaisissa hydrologisissa ja kuormitustilanteissa sekä mahdolli-sissa poikkeustilanteissa.
Kuormituksen osuutta Heinjoen ja myös Hiltulanlahden kokonais-kuormituksesta on pyritty arvioi-maan. Vaikutusta lähivesistöjen ekologiseen tilaan, vedenlaatuun, eliöstöön ja pohjan laatuun on myös arvioitu.
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yhteisvaikutuk-set tuhkavallin kanssa. Vaikutusarvioinnissa tulee hyö-dyntää mahdollisuuksien mukaan Hiltulanlahden sedi-menttitutkimuksia. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että se-dimenttitutkimuksen lisäksi olemassa on pohjaeläinai-neistoa vuosilta 2002, 2007 ja 2014. Kaksi viimeisintä näistä löytyy ympäristöhallinnon ylläpitämästä pohja-eläintietokannasta (Pohje).
Sedimenttitutkimuksia ja pohja-eläinaineistoa on hyödynnetty ar-vioinnissa.
kulkeutumista veteen saadaan estettyä. Lisäksi on huo-mioitava erilaisten ääri-ilmiöiden (esim. rankkasateet) vaikutukset vesistökuormitukseen ja toimet, joilla vaiku-tuksia voidaan ennaltaehkäistä. ELY-keskus huomaut-taa, että Heinjoki on virtaamaltaan varsin pieni virtavesi, jossa liikkuu mahdollisesti kalaa ja muuta eliöstöä.
Pienten virtavesien kestokyky esimerkiksi äkillisen kiin-toaineskuormituksen suhteen on rajallinen. On erittäin tärkeää, että läjityksen aiheuttamat riskit saadaan hal-littua myös poikkeuksellisten sääolojen aikana.
Arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon hankkeen vai-kutus Heinjoen virtaamiin. Keskeinen kysymys on, että voiko läjitysalueen perustaminen lisätä Heinjoen tulvi-mista, kun esimerkiksi vesiä pidättävät suoalueet ote-taan läjitysaluekäyttöön. Nykyiselläänkin Heinjoki tulvii ajoittain. Näin ollen myös Heinjoen tulvien vaikutuksia maankaatopaikan rakenteisiin tulee arvioida.
Hankkeen aiheuttamaa mahdol-lista tulvimisriskiä on arvioitu ja ehkäiseviä toimenpiteitä esitetty.
Heinjoen tulvimisen riskiä läjitys-alueen rakenteisiin asti on pyritty arvioimaan.
Arviointiselostuksessa tulee käyttää virallisia havainto-paikkojen nimistöä (esim. Heinjoki Vn1 ja Heinjoki Vn2), koska näillä nimillä tulokset löytyvät julkisesta Vesla-re-kisteristä. Kappaleessa 3.8.5 esitetty viimeinen näyte-kerta on tehty 12.10.2016. Lisäksi taulukosta 4 puuttuu osan vedenlaatuparametrien keskiarvotiedot, vaikka tu-loksia ko. ajanjaksolta on saatavilla. Tietolähteinä tulee mainita ympäristöhallinnon rekisterit.
Nimistö on päivitetty, keskiarvot li-sätty ja tietolähteet mainittu.
ELY-keskus esittää, että arviointiselostuksessa tulee esittää ainakin pääpiirteiltään pintavesien seurantaoh-jelma, joka perustuu ympäristövaikutuksiin.
Pääpiirteinen seurantaohjelma on esitetty.
Muuta huomioitavaa
ELY-keskus pitää hyvänä tapana hankkeen haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoissa esitettyä vaiheistusta, jossa puustoa poistetaan vaiheittain ja läjitysalueiden maisemointi toteutetaan sitä mukaa kun osa-alueet täyttyvät.
Läjitystoiminnan etenemistä on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3.
Arviointiselostuksen ymmärrettävyyteen ja esitysta-paan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Karttojen lisäksi on käytettävä myös muita havainnollistavia esitystapoja
Ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota.
siten, että arvioinnin keskeiset tulokset selviävät selos-tuksesta myös muille kuin ao. alan asiantuntijoille. Kart-tojen ja kuvien laatuun on kiinnitettävä huomiota.
Arviointiselostuksesta on laadittava havainnollinen tii-vistelmä ja se on toimitettava ELY-keskukselle osana arviointiselostusta.
YVA-selostuksen alussa on tiivis-telmä.
Yhteenveto
Pohjois-Savon ELY-keskus yhteysviranomaisena to-teaa, että Kuopion kaupungin Heinjoen ylijäämämaiden läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelma täyttää YVA-laissa ja -asetuksessa arviointiohjelmalle asetetut sisältövaatimukset.
-Tulevassa arvioinnissa erityistä huomiota on kiinnitet-tävä toiminnan aiheuttamiin melu-, pöly- ja vesistövai-kutuksiin. Keskeistä on melun arviointi mallintamalla sekä vesistövaikutusten arviointi ottaen huomioon tässä lausunnossa esiin tuodut seikat. Tärkeää on myös, että YVA-menettelyssä etsitään mahdollisuuksia haitallisten vaikutusten vähentämiseen.
Melu-, pöly- ja vesistövaikutukset ovat arvioinnin painopisteitä.
ELY-keskus edellyttää, että Kuopion kaupunki kiinnittää hankesuunnittelussa riittävästi huomiota jätelain etusi-jajärjestyksen noudattamiseen siten, että maanläjitys-alueelle vuosittain vietävä massamäärä on mahdolli-simman vähäinen.
Kuopion kaupunki pyrkii minimoi-maan läjitettävien ylijäämämaa-massojen määrän ohjaamalla hyödyntämiskelpoiset massat suoraan syntypaikalta käyttökoh-teisiin.