Menetetty Mahdollisuus vähentää
8. Jos Hankkeen investointiavustus ja
kor-kotukilaina on myönnetty arvon-lisäverottomista kustannuksista ARAlla ei ole tarvetta valvoa hank-keen arvonlisäveropalautusta.
Hankkeen investointiavustus ja kor-kotukilaina on myönnetty arvon-lisäverollisista kustannuksista ARA valvoo mahdollista myöhem-min saatavaa arvonlisäveropalautusta.
9. Hankkeelle on myönnetty investointiavustus ja korkotukilaina arvonlisäverol-lisista kustannuksista ja avustuksen saaja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi.
Joko Kuuden kuukauden sisällä kohteen
käyttöönotosta.
Yli kuuden kuukauden jälkeen koh-teen käyttöönotosta.
Hakija voi vähentää kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron kerralla.
Hakija ei voi vähentää kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa kerralla, vaan sitä vähennetään 10 vuoden tarkistusjakson ajalla vuosi kerral-laan.
10. Hakijan tulee pyytää tarkistuspäätöstä kustannuksista.
11. Hakija ei ilmoita arvonlisäveropa-lautuksesta, eikä siten pyydä tarkis-tuspäätöstä kustannuksista.
13. ARA perii investointiavustusta ja korkotukea takaisin.
12. ARA valvoo ja huomaa arvon-lisäveropalautuksen.
5.5 Esimerkkihankkeen avustuksen ja korkotukilainan myöntäminen
Esimerkkihanke on tehty saman erityisryhmähankkeen pohjalta kuin prosessiku-vaus, joten se noudattaa samaa kaavaa. Ensimmäiseksi prosessikuvauksen kohdan 1 mukaisesti yleishyödyllinen asuntoyhteisö hakee investointiavustusta ja korko-tukilainaa erityisryhmän rakennushankkeeseensa. ARA tarkistaa rakennussuunni-telman ja kustannukset. Esimerkkihankkeen osapäätöksessä (prosessikuvaus kohta 3) 4.4.2006 ARA hyväksyy kiinteistöinvestoinnin rakennussuunnitelman ja kus-tannukset. Osapäätöksessä eritellään erityisasuntojen määrä ja tuettavien tilojen koko. Hankkeen kustannukset eritellään esimerkiksi rakennuskustannuksiin, auto-paikoitukseen ja liittymismaksuihin ja maapohjakustannukseen, joiden summasta tulee lopulliset korkotuettavat ja avustettavat kustannukset. Osapäätöksestä käy ilmi, sisältävätkö kustannukset arvonlisäveron vai ei. Seuraavassa taulukossa on eritelty kustannukset esimerkkihankkeesta. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes-kus 2006a.)
Taulukko 2. Esimerkkihankkeen kustannukset. (Asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskus 2006a.)
Hankkeen kustannukset Yhteensä
-Rakennuskustannukset 7 474 392
-Autopaikoitus ja liittymämaksut 121 336
-Maapohjakustannukset 287 772
-Korkotuettavat kustannukset 7 883 500
Hankinta-arvo 7 883 500
Avustettavat kustannukset 7 883 500
Asunnot erityisryhmittäin Asuntoja/kpl Pinta-ala asm²
Kustannukset sis.alv
Vuokra-asuminen: ikäihmiset 56 2 484 7 217 800 Asuntojen tiedot yhteensä 56 2 484 7 217 800 Muiden avustettavien tilojen kustannukset yhteensä 665 700 Avustettavat kustannukset yhteensä 7 883 500
Seuraavassa vaiheessa 16.5.2006 ARA antaa avustuspäätöksen, joka vahvistaa investointiavustuksen myöntämisen erityisryhmän rakennushankkeeseen. Avus-tuspäätöksen liitteessä kerrotaan avustuksen ehdot, jossa eritellään arvonlisävero-palautuksesta seuraava ehto:
Jos kohteen kustannukset ovat muuttuneet tai hakija on saanut kohteelle tai sen osalle arvonlisäveropalautuksen, hakijan on myös haettava korkotukilaina- ja/tai avustuspäätöksen tarkista-mista.
Tämä kohta velvoittaa hakijaa ilmoittamaan arvonlisäverovähennyksestä ja pyy-tämään kustannusten tarkistamista. Velvollisuus koskee tilanteita, jossa hakija on hakeutunut kuuden kuukauden sisällä arvonlisäverovelvolliseksi ja saanut arvon-lisäveropalautuksen sen myötä tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi myö-hemmin 10 vuoden tarkistusjakson aikana. ARA valvoo avustuksen käyttöä ja siihen liittyvien velvoitteiden noudattamista. (Asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskus 2006b.)
Avustuspäätöksen jälkeen 29.8.2006 annetaan korkotukilainapäätös korkotukilai-nan hyväksymisestä. Siinä vahvistetaan laikorkotukilai-nan määrä, laina-aika, luotokorkotukilai-nantaja, korko ja marginaali. Lopuksi ilmoitetaan lainan korkohyvityksen ehdot. Yllämai-nitun esimerkkitaulukon pohjalta avustettavat kustannukset 7 883 500 euroa ja-kautuvat niin, että hanke saa investointiavustusta 1 576 700 euroa ja korkotukilai-naa 6 306 800 euroa. Investointiavustuksen osuus hankkeen kustannuksista mää-räytyy päätöksessä mainitun tukiluokan mukaan ja sen osuus määrätään jokaiselle hankkeelle tapauskohtaisesti. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2006c.)
5.6 Tarkistuspäätös ja vahvistus
Kun avustettava kohde on valmistunut ja hankkeen lopulliset kustannukset ovat selvillä, tulee tuensaajan ilmoittaa ARAlle hankkeen toteutuneet kustannukset (prosessikuvaus kohdat 4-6). Hankinta-arvo voi muuttua alkuperäisen osapäätök-sen hyväksyttyjen kustannusten jälkeen, kun hankkeen tarvitsemat todelliset kus-tannukset ovat tiedossa. ARA on tehnyt tarkistuspäätöksen 15.10.2008, jossa
val-mistuneen hankkeen hankinta-arvo on tarkistettu ja se vahvistetaan. Esimerkki-hankkeen kustannukset ovat nousseet 70 446 eurolla. Investointiavustusta voi-daan nostaa vain erittäin painavista syistä, joten usein kustannusten nousun joh-dosta lisätään korkotukilainan määrää. Taulukossa 3 on eritelty kustannukset muutoksen jälkeen. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2008a.)
Taulukko 3. Esimerkkihankkeen muuttuneet kustannukset. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2008a.)
Hankkeen kustannukset Yhteensä
-Rakennuskustannukset 7 549 442
-Autopaikoitus ja liittymämaksut 119 732
-Maapohjakustannukset 284 772
-Korkotuettavat kustannukset 7 953 946
Avustettavat kustannukset 7 883 500
Lopullisessa päätöksessä 3.11.2008 ARA vahvistaa erityisryhmien investoin-tiavustuksen määrän ja maksaa loppuerän hakijan tilille (prosessikuvaus kohta 7) (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2008b). Koska hankkeen kustannukset nousivat, antaa ARA tarkistuspäätöksen korkotukilainasta samana päivänä, jossa se hyväksyy 70 446 euron lisäyksen ja vahvistaa lopulliseksi korkotukilainaksi 6 377 246 euroa. Lainan ehdot pysyvät ennallaan. (Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskus 2008c.)
5.7 ARAn valvonta
Arvonlisäverolain muutoksen myötä hakijan on mahdollista hakeutua arvonlisäve-rovelvolliseksi:
Enintään kuuden kuukauden kuluttua investointihankkeen valmistumises-ta ja saada palautus kusvalmistumises-tannuksiin sisältyvästä arvonlisäverosvalmistumises-ta kerralla.
Kymmenen vuoden tarkistusjakson aikana ja saada palautusta vuosittain tarkistuskauden loppuun enintään 10 % vuodessa.
Kun hakija saa arvonlisäveropalautuksen, hänen tulee pyytää ARAlta investoin-tiavustuksen ja korkotukilainan tarkistusta. ARA valvoo avustuksen käyttöä sekä niihin liittyvien velvoitteiden noudattamista (prosessikuvaus kohta 8). Avustuksen saaja on aina velvollinen antamaan ARAlle valvonnan suorittamista varten tarvit-tavat tiedot. Avustuksen saajan on myös välittömästi palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saatu avustus tai sen osa. Avustuksen palaut-tamiseen ja takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2006b.)
Esimerkkihankkeen tapauksessa hakija on hakeutunut kuuden kuukauden kuluessa arvonlisäverovelvolliseksi ja saanut arvonlisäveropalautuksen investoinnin kus-tannuksiin sisältyvistä arvonlisäveroista (prosessikuvaus kohta 9). Prosessikuva-uksen kohdan 10 mukaan tuensaajalla on velvollisuus pyytää tarkistuspäätöstä kustannuksista. Tuensaaja ei ole ilmoittanut muutoksista (prosessikuvaus kohta 11) ja sitä kautta myöskään tarkistuspäätöstä ei ole tehty uudelleen hankkeeseen liittyen. Arvonlisäverolain muutoksen myötä yhteisöillä on mahdollista saada lii-kaa avustusta, jos he saavat takautuvasti arvonlisäveropalautuksen, mutta eivät ilmoita palautuksesta ARAlle. ARA valvoo avustuksen käyttöä (prosessikuvaus kohta 12) ja pystyy siten jälkikäteen selvittämään, onko hakija saanut arvonlisäve-ropalautusta. Jos hakija on jo ennen hankkeen alkua hakeutunut kiinteistön luovu-tuksesta arvonlisäverovelvolliseksi, myönnetään investointiavustus ja korkotuki-laina arvonlisäverottomista kustannuksista. Näissä tapauksissa hakija saa arvon-lisäveropalautuksen jo kiinteistön rakennusvaiheessa.
ARAn valvonnan takia käy ilmi, että esimerkkihanke on saanut arvonlisäveropa-lautuksen vuoksi liikaa korkotukilainaa ja investointiavustusta. ARA antaa pää-töksen 13.4.2011 erityisryhmien investointiavustuksen vähentämisestä ja takaisin-perinnästä (prosessikuvaus kohta 13). Hankkeen lopulliset kustannukset laskivat arvonlisäveropalautuksen myötä 1 267 673 euroa. ARA vähentää investointiavus-tuksesta 265 254 euroa, joten investointiavustuksen lopulliseksi määräksi jää 1 311 446 euroa. Ylimääräinen 265 254 euroa on maksettava ARAn tilille kuu-kauden sisällä päätöksen tekemisestä. (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2011e.) Tarkistuspäätöksessä korkotukilainan osalta ARA ilmoittaa vähentäneen-sä annettua korkotukilainaa hyväksytystä 6 377 246 eurosta 1 072 865 euroa.
Vahvistettu korkotukilaina on siis 5 324 381 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kor-kotukilainaa on lyhennettävä 1 002 419 eurolla.(Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskus 2011f.)
5.8 Lakiuudistuksen ongelma ARAn näkökulmasta
ARAn kannalta lakimuutos aiheuttaa lisääntyneen valvonnan tarvetta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman myötä ARAn henkilökunta vähenee, jol-loin tehokas valvonta on entistä haastavampaa. Erityisryhmien avustukset ovat usein huomattavia summia, joten hankkeiden valvominen on erittäin tärkeää. Ar-vonlisäverolain mukaan sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut, kuten asuminen ja nii-den tukitoimien järjestäminen on verotonta. Lähtökohtana hankkeissa normaalisti on, että niistä ei saada arvonlisäveropalautusta, asuntojen sosiaalisen käytön vuok-si. Kuitenkin arvonlisäverolain mukaan 30 §:n mukaan tiettyjen ehtojen täyttyessä voi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta hakeutua arvonlisäverovelvollisek-si.
Valtio budjetoi vuosittain tietyn summan erityisryhmien asuinhankkeita varten.
ARA myöntää avustuksia budjetin mukaisesti uudisrakennettaviin, perusparannet-taviin sekä hankitperusparannet-taviin vuokrataloihin tai vuokra-asuntoihin. Jos sellaisia hank-keita tulee paljon, joissa hakija saa arvonlisäveropalautuksen jälkeenpäin, vaikut-taa se osalvaikut-taan avustettaviin hankkeisiin. Esimerkkihankkeessa takaisin peritään 265 254 euroa. Kun avustusta takasin perittävien hankkeiden määrä kasvaa, kas-vaa myös perittävä summa huomattavasti, kun hankkeet ovat suuria. Tällä sum-malla olisi voitu avustaa useampia hankkeita sinä vuonna, jolle rahat olivat budje-toitu. Nyt raha kiertää ”turhaan” avustettavaan hankkeeseen ja sieltä takaisin ARAan monien vuosien viiveellä.
Ongelmana voidaan pitää sitä, miten hyvin ARA saa perittävän summan takaisin.
Jos avustuksen saaja ei pyydä tarkistuspäätöstä arvonlisäveropalautuksen jälkeen, se huomataan vasta siinä vaiheessa, kun ARA suorittaa valvontaa. Tämä voi ta-pahtua paljon myöhemmin, joten avustuksen saajat eivät välttämättä osaa varautua palauttamaan näin huomattavaa summaa. Maksuaikaa perinnässä on kuukausi,
jonka jälkeen summalle joudutaan maksamaan viivästyskorkoa. Avustusten saaji-na toimivat yhteisöt voivat joutua taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, jos perintä tulee heille yllätyksenä. Tähän yhteisöt eivät kuitenkaan voi vedota, koska palau-tusvelvollisuus on ilmoitettu ARAn tekemissä päätöksissä.
5.9 Johtopäätökset
ARAn tulee jatkuvasti valvoa avustamiensa hankkeiden toimintaa ja arvonlisäve-ropalautuksia. Tärkeää on seurata erikseen järjestelmällisesti kaikkia erityisryhmi-en hankkeita, joihin on myönnetty investointiavustus ja korkotukilaina kustannuk-sista, joihin sisältyy arvonlisäveroa. Esimerkiksi tietyin väliajoin jälkeen päivitet-tävän seurantataulukon avulla ARA voisi tehokkaasti seurata hankkeiden arvon-lisäveropalautuksia. Seuranta on pitkä prosessi, sillä yhteisöjen toimintaa ja ar-vonlisäveropalautuksia on seurattava koko 10 vuoden tarkistuskauden ajan.
Vaikka investoijan tulee aina ilmoittaa ARAlle saamastaan arvonlisäveropalau-tuksesta, todellisuudessa sitä ei aina tapahdu. Syitä tähän voi olla useita. Avustus-ten saajat ovat yleensä yleishyödyllisiä yhteisöjä, joAvustus-ten heillä ei välttämättä ole paljon henkilökuntaa. Tämä voi johtaa siihen, että asiaa hoitava henkilö ei osaa huomioida asiaa. Avustuspäätökseen on selkeästi kirjoitettu avustuksen ehdot, joihin sisältyy ehto investointiavustuksen ja korkotukilainan tarkistaminen ja ta-kaisinperintä, jos hakijaa saa arvonlisäveropalautuksen. Asian pitäisi siten olla selvillä kaikilla investointiavustusta ja korkotukilainaa saaneilla yhteisöillä.
Arvonlisäveropalautus on yleensä huomattava summa yleishyödylliselle yhteisölle ja se alentaa kiinteistöinvestoinnin rakentamiskustannuksia. Koska vuokra määrit-tyy omakustannusperiaatteella, vaikuttaa kustannusten pieneneminen ja siitä ai-heutuva rahoituskustannusten pienentyminen siihen oleellisesti. Vuokraa saa periä vuokralaiselta vain sen verran, joka tarvitaan kattamaan kiinteistönpidosta ja ra-hoituksesta aiheutuvat menot. Näin ollen yleishyödyllinen yhteisö voi tarjota vuokraamiaan asuntoja halvemmalla.
Arvonlisäveropalautuksesta johtuvan investointiavustuksen ja korkotukilainan palautuksen varmistamisessa ratkaisuna voisi olla esimerkiksi valtion avustuslain tiukentaminen niin, että arvonlisäveropalautuksesta ilmoittamatta jättäminen aihe-uttaisi investoijalle tietyn sanktion. Näin voitaisiin paremmin varmistaa, että ar-vonlisäveropalautuksen ilmoittamatta jättäminen ei houkuttelisi tuensaajaa.
6 YHTEENVETO
Tämä opinnäytetyö tehtiin ARAn toimeksiantona. ARA on ympäristöministeriön hallinnoima virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Opin-näytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vuonna 2008 voimaan tullut arvon-lisäverolain uudistus kiinteistöinvestointien arvonlisäverosta muutti takautuvan arvonlisäveropalautuksen saamista. Tavoitteena oli selvittää ARAn näkökulmasta lakiuudistuksen vaikutuksen ongelmia erityisryhmien hankkeissa ja tehdä proses-sikuvaus hankkeen vaiheista.
Suomen väestössä suuret ikäluokat ikääntyvät, joten vanhusten määrä on jatku-vassa kasvussa. Valtion asuntopolitiikan tarkoituksena on vastata vallitseviin yh-teiskunnallisiin tarpeisiin, joten tällä hetkellä painopiste on siirtynyt yhä enemmän erityisryhmien asuinrakentamisen tukemiseen. Jatkossa tukea tullaan tarvitsemaan vielä enemmän, joten ARAlla on suuri rooli palvelutalojen rakentamisen tukijana.
ARAn tuki kohdistuu yleishyödyllisten yhteisöjen erityisryhmien rakennushank-keisiin investointiavustuksen ja korkotukilainan muodossa.
Erityisryhmien rakennushankkeet ovat kiinteistöinvestointeja, joten lakiuudistus vaikuttaa ARAn tukemien hankkeiden arvonlisäveromenettelyihin. Lakiuudistuk-sen myötä otettiin käyttöön veron tarkistusmenettely, joka oikeuttaa verovelvolli-sen saamaan arvonlisäverovähennystä kiinteistön verolliverovelvolli-sen käytön mukaan tarkis-tuskauden aikana. Aiemmin vain kiinteistön vähennykseen oikeuttavan käytön pienentyminen vaikutti vähennyksen määrään. Tällöin arvonlisäverojärjestelmä ei huomioinut verovelvollisen oikeutta lisävähennykseen, kun vähennykseen oikeut-tava käyttö kasvaa. Investoijalla on myös mahdollisuus vähentää kustannusten arvonlisävero, jos hän hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi takautuvasti.
Empiriaosuudessa tarkasteltiin esimerkkihanketta ja sen kustannusten pohjalta myönnettyjen investointiavustuksen ja korkotukilainan osittaista takaisinperintää takautuvan arvonlisäveropalautuksen johdosta. Empiriassa esitettiin prosessikuva-us, jossa selitetään mitä tapahtuu avustuksen hakemisen ja mahdollisen avustuk-sen takaisin perinnän välillä. Toimeksiantajan toiveena oli prosessikuvaukavustuk-sen te-keminen, joka helpottaisi ARAn työntekijöitä ymmärtämään prosessin kulkua
paremmin. Empiriaosuudessa esiteltiin esimerkkihanke, joka konkreettisesti sel-vittää miten lakimuutoksen myötä mahdollistunut arvonlisäveropalautus vaikuttaa investointiavustuksen ja korkotukilainan takaisinperintään.
ARA myöntää investointiavustusta ja korkotukilainaa erityisryhmien asuinhank-keille valtion budjetin puitteissa joka vuosi. Takautuvan arvonlisäveropalautuksen vuoksi takaisinperityt avustukset ovat huomattavia summia. Lakimuutoksen myö-tä yhä useammat avustusta saavat yhteisöt voivat pyrkiä hyödynmyö-tämään uutta mahdollisuutta, jolloin takaisinperinnässä liikkuisi valtavia summia rahaa. Ta-kaisinperintä voi tapahtua pitkän ajan kuluttua avustuksen maksamisesta. Tällä summalla olisi voitu avustaa useampia hankkeita sinä vuonna, jolle rahat olivat budjetoitu. Nyt raha kiertää ”turhaan” avustettavaan hankkeeseen ja sieltä takaisin ARAan monien vuosien viiveellä.
ARAn valvonta erityisryhmien rakennushankkeissa lisääntyy lakimuutoksen joh-dosta. Valtion myöntämät varat ohjataan tärkeisiin kohteisiin, joten ARAn tehtä-vänä on valvoa, että investointiavustus ja korkotukilaina käytetään oikein ja liika tuki peritään takaisin. Järjestelmällinen hankkeiden valvonta ja arvonlisäveropa-lautusten seuranta on tärkeää, jotta ylimääräiset tuet saadaan tarvittavaan käyt-töön. Valtion avustuslakia voisi myös tiukentaa yhteisöjen arvonlisäveropalautus-ten ilmoittamatta jättämisestä, jotta yhteisöt itse pitäisivät huolen korkotukilainan ja investointiavustuksen uudelleen tarkistamisesta. Tämän tutkimuksen pohjalta voisi jatkotutkimuksena ARAlle tehdä seurantataulukon, jonka avulla hankkeiden arvonlisäveropalautuksia voisi seurata tehokkaasti.
LÄHTEET Painetut lähteet:
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara. P. 2004. Tutki ja kirjoita. 10. osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Jukkola, J., Järvenoja, M., Kaari, P., Romppainen, L., Tannila, E. & Tikkanen, T.
2008. Kiinteistöverotuksen käsikirja. 5. uudistettu painos. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus Oy.
Kallio, M., Korpelainen, T. & Nielsen, A. 2008. Kiinteistöjen arvonlisäverotus.
Helsinki: KHT-Media Oy
Kallio, M., Nielsen, A., Ojala, M. & Sääskilahti, J. 2010. Arvonlisäverotus. 3.
painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Lauslahti, S. 2003. Menestyvä kunta: Kuntalaislähtöinen talousjohtaminen. 1.
painos. Helsinki: WSOY.
Loikkanen, H.A., Pekkarinen, J. & Vartia, P. 2005. Kansantaloutemme: Rakenteet ja muutos. 3. uudistetun painoksen lisäpaino. Helsinki: Taloustieto Oy.
Lait, asetukset, säädökset ja komiteamietinnöt:
Tuloverolaki 30.12.1992/1535. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta
29.6.2001/604. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010604
Elektroniset lähteet:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2009c. Lainat yhteisöille. [Viitattu 10.10.2011]. Saatavissa: http://ara.invianet.com/default.asp?node=1700&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2009a. ARA-asuntokanta. [Viitattu 12.9.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=1084&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011a. Ara esittäytyy. [Viitattu 20.11.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=674&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2009b. ARAn tehtävät. [Viitattu 13.9.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=1111&lan=fi
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2010a. Hyvää asumista ajan haasteisiin vastaten. [Viitattu 13.9.2011]. Saatavissa:
http://www.ara.fi/default.asp?node=1624&lan=fi
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2010b. Vuokranmääritys ARAn avusta-mille erityisryhmähankkeille. [Viitattu 18.9.2011]. Saatavissa:
http://www.ara.fi/download.asp?contentid=23700&lan=fi
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011b. Erityisryhmien avustukset. [Vii-tattu 17.9.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=1093&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011c. ARAn organisaatio. [Viitattu 1.12.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=1112&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011d. Organisaatiokaavio. [Viitattu 1.12.2011]. Saatavissa: http://www.ara.fi/download.asp?contentid=22954&lan=fi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011g. Yleishyödyllisyys. [Viitattu 1.2.2012]. Saatavissa: http://www.ara.fi/default.asp?node=1250&lan=fi
Ernst & Young Oy. 2009. Kiinteistöinvestoinnin – Tarkistaminen arvonlisävero-tuksessa, vaikutukset tuloverotukseen ja kirjanpitoon. [Viitattu 15.10.2011]. Saa-tavissa:
http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/Kiinteist%C3%B6investoinnit_-_Tarkistaminen_arvonlis%C3%A4verotuksessa,_vaikutukset_tuloverotukseen_ja _kirjanpitoon/$FILE/Kiinteistoinvestoinnit_tarkistaminen%20arvonlisaverotukses sa.pdf
Valtioneuvosto. 2011. Valtion talousarvio [Viitattu: 4.10.2011]. Saatavissa:
http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/fi.jsp
Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla- työryhmä. 2011. Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla- Työryhmäraportti. Ympäristöministeriö.
[Viitattu 15.9.2011]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=124627&lan=fi
Valtiovarainministeriö. 2011. Arvonlisäverotus [Viitattu: 26.9.2011]. Saatavissa:
http://193.208.71.163/indox/tae/index.html
Valtiovarainministeriö. 2009a. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus - Toimenpi-deehdotuksia yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen. [Viitattu: 14.10.2011].
Saatavissa:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/2009 0831Yleish/Yleishyoedyllisten_yhteisoejen_tyoeryhmae_NETTI_%2b_KANNET .pdf
Valtiovarainministeriö. 2012. Valtion talousarvioesitykset. [Viitattu: 26.1.2012].
Saatavissa: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/index.html
Valtiovarainministeriö. 2009b. Talousarvioesitys 2010. [Viitattu: 26.1.2012]. Saa-tavissa: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2010/he_2010.html
Valtiovarainministeriö. 2010. Talousarvioesitys 2011. [Viitattu: 26.1.2012]. Saa-tavissa: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/he_2011.html
Verohallinto. 2011. Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. [Viitattu:
22.11.2011]. Saatavissa:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kiinteistoala/Kiinteistoinvestointien_
arvonlisaverotus%2810039%29
Veronmaksajain Keskusliitto ry. 2011. Julkisten menojen kehitys. [Viitattu:
20.9.2011]. Saatavissa:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/?SetLayoutSuffix=Text Ympäristöministeriö. 2010. Yleishyödyllisyyssäännösten kehittäminen- Työryh-märaportti 20.1.2010. [Viitattu 28.9.2011]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=115336&lan=fi Ympäristöministeriö. 2011. Asuminen. [Viitattu 26.1.2012]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=90&lan=FI
Ympäristöministeriö. 2006. ARAsta asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vuo-den 2008 alusta. [Viitattu 28.1.2012]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=206147&lan=FI Suulliset lähteet:
Noro, A. 2012. Ylitarkastaja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Haastattelu 6.2.2012.
Muut lähteet:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2006a. Rakennussuunnitelman ja kustan-nusten hyväksyminen. Erityisryhmän rakennushankkeen osapäätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2006b. Avustuksen myöntäminen erityis-rymien asunto-olojen parantamiseksi (rakentaminen). Erityisryhmän rakennus-hankkeen avustuspäätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2006c. Vuokratalokorkotukilainan hy-väksyminen. Erityisryhmän rakennushankkeen korkotukipäätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2008a. Osapäätöksen tarkistaminen. Eri-tyisryhmän rakennushankkeen tarkistuspäätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2008b. Erityisryhmien investointiavus-tusten määrän vahvistaminen. Erityisryhmän rakennushankkeen päätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2008c. Korkotukilainapäätöksen tarkis-taminen. Erityisryhmän rakennushankkeen tarkistuspäätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011e. Erityisryhmien investointiavus-tuksen vähentäminen ja osittainen takaisinperintä. Erityisryhmän rakennushank-keen päätös. [Viitattu 10.12.2011]
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2011f. Korkotukilainapäätöksen tarkis-taminen. Erityisryhmän rakennushankkeen tarkistuspäätös. [Viitattu 10.12.2011]