Lähtöaineiston ja syksyn 2014 maastokäynnin perusteella arvioituna hankealueen eläimistö koostuu tavanomaisista metsälajeista.
15.1.1 Uhanalainen ja muutoin arvokas lajisto
Hankealueelta ei ole tiedossa uhanalaisten tai EU:n luontodirektiivin liitteissä II tai IV mainittujen laji-en esiintymiä. Sähkönsiirtoreittilaji-en läheisyytelaji-en sijoittuu muutamia tiedossa olevia liito-oravan leväh-dys- ja lisääntymispaikkoja (Hertta-tietokanta).
Liito-orava
Hankealue sijoittuu liito-oravan levinneisyysalueelle. Alueen liito-orava kanta on Hanskin (2006) selvi-tyksen mukaan harva. Lähtöaineiston ja syksyn 2014 maastokäynnin perusteella selvitysalueella sijait-see muutamia liito-oravalle soveltuvia elin- ja lisääntymisympäristöjä.
Viitasammakko
Viitasammakon levinneisyys kattaa lähes koko Suomen, ulottuen myös hankealueelle. Lajin esiintymis-tiheyden vaihtelu on kuitenkin suurehkoa (Terhivuo 1993). Viitasammakko suosii elinympäristönään kosteikkoja, pieniä lampia, matalia järvien- ja merenlahtia ja märkiä välipintaisia aapasoita. Hankealu-een pintavedet koostuvat metsäojista ja siellä sijaitsevat suot ovat pääasiassa karuja ja kuivia keidas-soita. Lähtöaineiston ja syksyn 2014 maastokäynnin perusteella hankealueella ei ole viitasammakolle erityisen soveltuvia elin- tai lisääntymisympäristöjä.
Lepakot
Suomessa on tavattu kaiken kaikkiaan 13 eri lepakkolajia, nämä kaikki ovat lueteltu EU:n luontodirek-tiivin (92/43/EEC) liitteessä IV(a). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS). Sopimus velvoittaa huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta ja säilyt-tämään ja suojelemaan lepakoille merkittäviä ruokailualueita.
Levinneisyytensä ja elinympäristövaatimustensa perusteella hankealueella voi esiintyä pohjanlepak-koa (Eptesicus nilssonii) ja viiksi- (Myotis mystacinus) ja isoviiksisiippaa (M. brandtii). Näistä lajeista pohjanlepakko suosii saalistusympäristönään avoimia alueita kun taas viiksisiipat metsäisempiä ympä-ristöjä.
Vaikutusten arviointi linnustoon:
Hankealueella toteutetaan pesimälintuselvitys sekä syys- ja kevätmuutonseuranta.
Syysmuutonseuranta toteutettiin vuoden 2014 syksyllä ja kevätmuutonseuranta vuoden 2015 keväällä. Pesimälintuselvitys tullaan toteuttamaan vuoden 2015 lintujen pesimäai-kana. Linnustoselvityksistä vastaa Ahlman Group Oy.
Tarvittaessa ollaan yhteydessä paikalliseen lintutieteelliseen yhdistykseen.
Hankkeen linnustoon kohdistuvista vaikutuksista arviointi tehdään tuulivoiman linnus-tovaikutuksista julkaistua kirjallisuutta apuna käyttäen. Arvioinnissa keskitytään suoje-lullisesti arvokkaisiin ja tuulivoiman vaikutuksille herkiksi tiedettyihin lajeihin.
Arvioinnin yhteydessä esitetään myös ehdotukset vaikutuksien lieventämiseen ja seu-rantaan liittyen.
Vaikutusten arviointi tehdään Sito Oy:n asiantuntijoiden toimesta.
15.1.2 Vaikutukset eläimistöön 15.1.3 Vaikutusten tunnistaminen
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääasiallisesti elinympäristöjen muutoksena. Elinympä-ristöt voivat kaventua pinta-alallisesti rakentamisen johdosta, sekä niiden laatu voi heikentyä raken-tamisen ja toiminnan aiheuttamasta häiriöstä johtuen. Elinympäristöjen muutokset voivat vaikuttaa eläimistöön suorasti tai välillisesti.
Liito-oravan osalta vaikutukset muodostuvat puustoisen metsämaan pinta-alan vähenemisenä ja met-säalueiden pirstoutumisena, sekä sitä kautta mahdollisten elin- ja/tai lisääntymisympäristöjen hä-viämisenä.
Viitasammakon osalta mahdolliset vaikutukset ajoittuvat tuulipuiston rakentamisvaiheeseen, jos lajille suotuisat elinympäristöt muuttuvat.
Tuulivoiman vaikutukset lepakoihin ovat samankaltaiset sen linnustovaikutusten kanssa. Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin lepakoille. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa metsän rakennetta ja voi oh-jata lepakoiden elinympäristön käyttöä.
Luonnonsuojelulailla suojeltujen ja luontodirektiivin IV liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja le-vähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suoje-lutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen.
Sähkönsiirto
Metsäalueilla maasto muuttuu uusien maastokäytävien osalta puuttomaksi. Tämä voi vaikuttaa maa-eläinten kulkureitteihin. Johtoaukeiden kasvillisuus muodostuu lehtipuuvaltaisten taimikkovaiheen metsien kaltaiseksi. Liito-oravan osalta vaikutukset ovat tuulipuiston vaikutusten kaltaiset. 110 kV voimajohdon vaatima johtoaukea ei estä lajin liikkumista, mikäli puusto johtoaukean molemmin puo-lin on riittävän kookasta (pituus noin 20 metriä).
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Selvityksiä varten on hankittu tiedot ympäristöhallinnon ylläpitämästä uhanalaisten lajien rekisteristä.
Kevään (maalis-huhtikuu) 2015 aikana tullaan hankealueella (tuulipuisto ja sähkönsiirtoreitit) toteut-tamaan liito-oravakartoitus. Kartoituksen maastotyöt kohdistetaan lajin potentiaalisiin elin- ja lisään-tymisympäristöihin. Valitut kuviot käydään läpi maastossa etsimällä kolopuita sekä puiden tyviltä liito-oravan jätöksiä. Asutut ympäristöt on löydettävissä inventoinneissa luotettavasti. Selvitys antaa tie-don selvitysajankohtana olleesta tilanteesta liito-oravan esiintymisen suhteen. Tuulipuiston hankealu-eelta ei ole tiedossa olevia liito-oravan esiintymispaikkoja. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen läheisyy-destä on joitakin liito-oravahavaintoja.
Alueelta ei ole aiempia tiedossa olevia havaintoja viitasammakon esiintymisestä, eikä siellä lähtötieto-jen ja syksyn 2014 maastokäynnin perusteella sijaitse viitasammakolle oleellisia elin- tai lisäänty-misympäristöjä. Tuulipuiston mahdollinen vaikutus viitasammakoiden esiintymiseen on pieni ja keskit-tyy rakentamisvaiheeseen. Mahdollisia vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla rakennustoimet vii-tasammakon kutuajan ja poikasvaiheen alkuajan ulkopuolelle. Näin ollen erillisen viitasammakkoselvi-tyksen toteuttamista ei nähdä tarpeelliseksi.
Lepakoiden yleispiirteinen selvitys tehdään kiertämällä hankealue mahdollisimman kattavasti läpi sekä kävellen että pyöräillen, jolloin vaihdellaan jatkuvasti ultraäänidetektorin taajuutta, jotta eri aallonpi-tuudella ääntelevät lajit havaitaan ja erotetaan toisistaan. Laitteena käytetään ultraäänidetektoria, jossa on heterodyne-menetelmän lisäksi mahdollisuus aikalaajennettujen (time ex-pansion) tallentei-den äänittämiseen erillisen nauhurin avulla. Maastoinventoinnit tehdään yöllä vähintään kymmenen asteen lämpötilassa kesä-, heinä- ja elokuussa. Selvityksessä keskitytään muun muassa merkittävien saalistus-alueiden ja lisääntymiskolonioiden etsimiseen. Lepakkoselvityksestä vastaa Ahlman Group Oy.
Hankkeen vaikutukset eläimistöön arvioidaan yleisesti tavanomaisten lajien kohdalla. Uhanalaisista ja/tai luontodirektiivin liitteen IV lajeista vaikutukset arvioidaan erikseen liito-oravan ja lepakoiden kohdalta sekä viitasammakoiden osalta.
Vaikutusten arviointi eläimistöön:
Arvioinnissa keskitytään uhanalaisiin ja EU:n luontodirektiivin liitteissä II tai IV mainittui-hin lajeimainittui-hin kohdistuvia vaikutuksia.
Vaikutukset tavanomaisiin lajeihin arvioidaan yleisellä tasolla.
Huomionarvoisista lajeista vaikutukset arvioidaan erikseen liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden osalta.
Hankealueella toteutetaan liito-oravaselvitys keväällä 2015 (Sito Oy) ja lepakkoselvitys kesän 2015 aikana (Ahlman Group Oy).
Viitasammakon esiintyminen toteutetaan elinympäristötarkasteluna, hankealueella ei esiinny viitasammakolle soveltuvia elin- tai lisääntymisympäristöjä.
Arvioinnin yhteydessä esitetään myös ehdotukset vaikutuksien lieventämiseen ja seu-rantaan liittyen.
Vaikutusten arviointi esitetään sanallisena arviona ja tehdään Sito Oy:n asiantuntijoiden toimesta.
16 NATURA-ALUEET, LUONNONSUOJELUALUEET JA SUOJELUOHJELMIEN KOHTEET
Hankealueella sijaitsee Haapala -niminen yksityisten mailla sijaitseva luonnonsuojelualue. Alue täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO-ohjelma) suojeluperusteiden vaatimukset (POPELY/1 70/07.01/2014). Alueella sijaitseva metsä on suurelta osin vanhaa ja järeää havupuustoa eroten huomattavasti alueen keskimääräisistä metsistä. Alueella on vuosikymmenten häiriöttömän kehityksen seurauksena muodostunut luonnonmetsille ominaista erirakenteisuutta ja lajistollista mo-nimuotoisuutta. Osittain tuulipuiston alueelle, sen koillisreunalle sijoittuu Korpiräme (KAO110014) – niminen valtakunnallisesti arvokas kallioalue.
Muutoin hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä luon-nonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin hankealueen ulkopuolisista luonnonsuojelualueista on hankealueen länsipuolella noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pyhäjoen alaosan koskiensuojelu-alue.
Hankealuetta lähin Natura 2000 -alue on Pohjanlahden rannikolla sijaitseva Rajalahti - Perilahti – niminen alue. Etäisyyttä hankealueelta on noin 7 kilometriä luoteeseen.
”Rajalahti ja Perilahti muodostavat vanhojen merestä kuroutuneiden lahtien ketjun Pohjanlahden rannikolla. Vesialueet ovat matalia ja paikoin rannoilla on laajoja saraluhtia. Luhtia kiertää pensaikko-vyöhyke, jonka takana rantametsät ovat harmaaleppä- ja hieskoivuvaltaisia lehtomaisia kangasmetsiä.
Rajalahden niitty on vanhojen merenlahtien länsipuolella lahden perukassa. Niityllä on edustettuna useimmat merenrantaniittytyypit osittain vyöhykkeinä ja osittain tyyppien mosaiikkina. Niityn maise-mallisesti kauniiseen niittytyyppien värivaihteluun tuo oman lisänsä laajat kalliopaljastumat, joiden reunamilla kasvaa mm. kataja- ja tyrnipensaita.” (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. 2013) Lisäksi alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde ja kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuoje-luohjelmaan. Alueella pesii useita lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I lajeja. Han-kealueen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelu ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet on esi-tetty kuvissa (Kuva 22, Kuva 23)
Kuva 22. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat Natura 2000 -alueet.
Kuva 23. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja geologiset suojelukohteet.