nouda-tettavasta menettelystä annetun lain 6 ja 7
§:n muuttamisesta Toinen käsittely
Hallituksen esitys HE 43/2000 vp
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 912000 vp
Puhemies: Ensimmäisessä käsittelyssä päätetty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.
Keskustelu:
1 Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies!
Sitä on suhteellisen harvoin joutunut ryhmyrei-hin, mutta nyt oli sellainen keikka. Teimme maa-talousvaliokunnassa laskelmia, mitä merkitsee se, että ryhdyttäisiin olemaan aika pihileistejä pe-rintärajan, 100 euron, suhteen, niin että jos sat-tuu jokin pikku virhe, joka on muutaman satasen suuruinen, se annettaisiin niin sanotusti anteeksi, kun sitä ei voi rikoksena millään suunnitella. Jos rupeaa sellaista rikosta suunnittelemaan, tulee tehneeksi todellisen rikoksen ja sitten kyllä jou-tuu putkaan. Yritimme olla oikein viisaita maata-lousvaliokunnassa, mutta sitten paljastui, että tämä oli poliittiselle vasemmistolle mahdoton hanke, ja meidät kiikutettiin ryhmyreihin, jossa meidät tylysti palautettiin järjestykseen. Hallitus oli kaatumassa. Se on joskus kaatunut 20 miljoo-naan, nyt sen ei 200 markkaan annettu kaatua.
Niin me olemme edelleenkin sitä mieltä, että vas-talause on aivan oikein, mutta jotta hallitus py-syy pystyssä, ollaan ruodussa.
2 Katri Komi /kesk: Arvoisa rouva puhemies!
En voi tässä oikein muuta kuin tukea ed. Pulliais-ta äsken sanotussa. EU:han sallii tosiaan sen, että voidaanjättää takaisin perimättä viljelijöiltä tuot-taja- ja tukihakemusta kohti tuo 100 ecua. En-simmäisessä käsittelyssä esittämässämme vasta-lauseessa olisimme ehdottaneet, että tuo raja oli-si ollut 500 markkaa, jopa hieman alle tämän 100 ecua. Tämä sai todellakin laajaa periaatteellista kannatusta muilta paitsi veljiltä vasemmalta, siis ed. Pulliaisesta vasemmalle. Olemme todenneet, että tämä markkamäärä ei tule olemaan kovin suuri, josta puhutaan, mutta se aiheuttaa huomat-tavia lisäkustannuksia, todennäköisesti paljon enemmän kuin tämän 500 markkaa tukihakemus-ta kohti, jos sitä lähdetään perimään tukihakemus-takaisin, jo-ten meistä on todella järjetöntä olla vähentämät-tä byrokratiaa silloin, kun siihen olisi mahdolli-suus. Aivan kuten ed. Pulliainen sanoi, näitä tu-kia on aivan mahdoton sillä tavalla sumplia, että 499 markkaa joka vuosi tulisi siihen ikään kuin ylimääräistä tuloa viljelijälle.
3 Jukka Vihriälä /kesk: Arvoisa rouva puhe-mies! Ed. Pulliaisen puheenvuoro tämän lain toi-sessa käsittelyssä äsken oli erittäin perusteltu ja hyvä, mutta johtopäätös, että hänkin on joutunut tukemaan tätä hallituksen esitystä sen kaltaisena
kuin se täällä on hyväksyttävänä, ei ollut mieles-täni enää niin järkevä, koska olisi ollut parempi vaihtoehto, toisin sanoen olisi voinut tukea tätä keskustaopposition ja kristillisen liiton tekemää vastalausetta. Minusta järjen käyttö pitäisi sallia myöskin lainsäädäntötyössä. Tässä olisi ollut erittäin hyvä mahdollisuus käyttää järkeä tässä salissa eikä sitoa itseään joihinkin menneisyy-den haamuihin, kuten on käynyt tämän lain käsit-telyn yhteydessä.
4 Marjatta Stenius-Kaukonen /vas: Arvoisa puhemies! Järjen käyttö tässä asiassa kyllä olisi varmasti ollut aivan tervetullutta. Koska itse olin paikalla kokouksessa, mistä ed. Pulliainen mai-nitsi, olen kyllä sitä mieltä, että tässä nyt vähän väärään suuntaan katsotaan. Täällä ei paljon ole vasemmiston puolella puolustajia tälle asialle, mutta kannattaisi katsoa hieman sinne oikeaan-kin laitaan. Ed. Pulliainen varmasti muistaa en-simmäisen puheenvuoron, joka tuossa kokouk-sessa käytettiin. Kun suuret ja mahtavat puolueet ovat pontevasti sitä mieltä, että hallituksen huo-noja esityksiä ei voi muuttaa, niin näin kai siinä täytyy silloin toimia.
Mutta on paljon muitakin sellaisia asioita, joissa peritään pieniä summia takaisin, vaikka kysymys on viranomaisen virheestä. Tästä meil-lä on esimerkkejä juuri Kansanemeil-läkelaitoksen ta-kaisinperinnöistä muun muassa. Toivoisin, että me voisimme nyt yhdessä ponnekkaasti ajaa niin, että erilaisissa vastaavissa tilanteissa vähimmäis-määrä, mitä ei ainakaan peritä takaisin, saataisiin sinne 500 markkaan. Se koskisi sitten kautta lin-jan eri etuuksia.
5 Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies!
Ed. Vihriälälie kommenttina vaan se, kun hän viittasi siihen, että olisi järkeä pitänyt käyttää:
tässähän oli pelko, että se olisi kulutettu lop-puun. Kun sitä olisi käytetty, järki olisi kulunut loppuun eikä olisi järkeä enää ollut ollenkaan.
Sen takia hallitus piti säilyttää pystyssä. Tämä-hän oli hyvin yksinkertaista logiikkaa.
Mikä koskee korjausmahdollisuutta, niin kor-jausmahdollisuushan syntyy siitä, kun me siir-rymme euroihin. Siinä se automaattisesti korjau-tuu, ja silloin ed. Rajamäki häviää tämän tappe-lun.
6 Toimi Kankaanniemi /skl: Arvoisa puhe-mies! Meille jaettiin tänään uudet
Kansanedusta-janlakikokoelma 2000 -kirjaset. Täältä luen Suo-men perustuslain 29 §:n Kansanedustajan riippu-mattomuus. Kyllä ed. Pulliainen tämän hyvin tuntee, mutta muistutus on paikallaan. "Kansan-edustaja on velvollinen toimessaan noudatta-maan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvolli-nen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset." Muistakaamme tämä, kun käsittelemme asioita.
Keskustelu päättyy.
Lakiehdotus hyväksytään.
Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyy.
Asia on loppuun käsitelty.
11) Hallituksen esitys aluevalvontalaiksi ja eräiksi siihen Iiittyviksi laeiksi
Toinen käsittely
Hallituksen esitys HE 38/2000 vp
Puolustusvaliokunnan mietintö Pu VM 3/2000 vp Puhemies: Ensimmäisessä käsittelyssä päätetyt lakiehdotukset voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.
Keskustelu:
1 Ilkka Kanerva /kok: Puhemies! Hiukan työ-höni puolustusvaliokunnassa pettyneenä joudun toteamaan, että hyvistä pyrkimyksistä huolimat-ta emme onnistuneet saamaan aivan yksimielistä mietintöä puolustusvaliokunnassa aikaiseksi, mikä on vähän harmin paikka. Mutta jotta tämä täysistuntosali voisi omalta osaltaan osoittaa pa-rempaa yksimielisyyttä, niin tämän lakiesityk-sen saatteeksi on aihetta tässä yhteydessä esittää ponsi, joka lähtee siitä, että kun eduskunta tämän lakiesityksen hyväksyy, se toteaa perusteluissa seuraavasti:
"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa aluevalvontalain ja erityisesti siinä säädetyn lu-pamenettelyn toteutumista ja antaa tarvittaessa esitykset korjaaviksi toimenpiteiksi eduskunnal-le viipymättä."
2 Raimo Mähönen /sd: Arvoisa rouva puhe-mies! Puolustusvaliokunta käsitellessään tätä asiaa todella pyrki parhaaseen mahdolliseen tu-lokseen harrastajasukeltajien suhteen. Siinä
suh-teessa ed. I. Kanervan esitys ponneksi on siinä määrin kannatettava, että haluan kannattaa pu-heenvuorossani ed. I. Kanervan tekemää ehdo-tusta.
3 Seppo Lahtela !kesk: Arvoisa rouva puhe-mies! Ed. Ilkka Kanerva kertoi puolustusvalio-kunnan suuresta yksimielisyydestä tämän asian suhteen, lähes täydellisestä, vain muutama vasta-rinnan kiiski oli siellä nähtävissä. Toivon, että ponsi tulisi tässä hyväksyttyä. Niin kuin tässä on todettu, sillä olisi merkitystä seurannan suhteen.
Se ehkä rauhoittaisi mielialoja. Kokonaisuutena todettakoon, niin kuin tässä aikaisemminkin on todettu, että tämä lakiesitys on hyvä. Se on tar-peellinen. Väitän, että itsenäisen Suomen puolus-tuskyvyn turvaamiseksi se on jopa välttämätön.
4 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies!
Tämän asian kohdalla voi todeta, että tämä on jollakin tavalla pyörittänyt tätä eduskuntaa harvi-naisen paljon. Itse olen ollut kyllä vähän epäile-vä tämän alkuperäisen tarkoituksen osalta, onko tämä niin tarpeellinen. Mutta nyt kun tässä vai-heessa ollaan, niin ei auta kuin ryhtyä kannatta-maan ed. I. Kanervan tekemää esitystä. On tämä nyt jotain kuitenkin sillä tavalla, että edes seura-taan tilannetta ja edellytetään myös tarvittavia toimenpiteitä. Tosin monesti nämä ponnet kyllä ovat jotenkin hukkuneet sinne eikä niitä tule seu-rattua. Mutta kun pidetään muistissa tämä, tiva-taan sitten hallitukselta, onko tätä seurattu.
5 Marjaana Koskinen /sd: Arvoisa puhemies!
Uskon, että tämä ponsi on paras mahdollinen ai-kaansaannos, mitä tämä sali pystyi tämän asian hyväksi enää tekemään. Toivon, että tätä lupa-käytäntöä tosiaan seurataan ja, jos se on erittäin ongelmallinen, siihen puututaan. Voidaan aina nostaa esille, että tällainen ponsi on tehty. Toi-von, että laitesukeltajat pystyvät edelleen harras-tamaan sukeltamista huolimatta siitä, että tämä lainsäädäntö nyt tulee.
6 Olli Nepponen /kok: Arvoisa rouva puhe-mies! Edelleenkin muistottaisin siitä, että alue-valvontalain sisältö on paljon paljon muuta kuin sukeltajille asetettu kielto. Valiokunta oli todella hyvin yksimielinen, se pyrki yksimieliseen pää-tökseen ja ymmärsi tämän pienen yksityiskoh-dan aiheuttamat ongelmat. Olisi hyvä, että tämä ponsi saisi laajan kannatuksen, jolloin se myös
antaisi viranomaisille velvoitteita hoitaa lupame-nettely niin, ettei tarvitsisi palata tähän asiaan enää täällä salissa.
Keskustelu päättyy.
Puhemies: Asian käsittely keskeytetään.
12) Hallituksen esitys laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta sekä eräiksi siihen liittyvik-si laeikliittyvik-si
Toinen käsittely
Hallituksen esitys HE 2/2000 vp
Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 5/2000 vp Puhemies: Ensimmäisessä käsittelyssä päätetyt lakiehdotukset voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.
Keskustelu:
1 Pirjo-Riitta Antvuori 1 kok: Arvoisa puhe-mies! On ihan pakko sanoa muutama asia kuva-ohjelmien tarkastamisesta. Kuvakuva-ohjelmien tar-kastamisesta annettu laki on käsitykseni mukaan ihan hyvä, mutta yksi vakava puute laissa kuiten-kin on. Se on se, että video- ja tietokonepelit va-pautetaan ennakkotarkastusvelvollisuudesta eli ne tulisivat vain ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiin-nittänyt huomiota siihen, että perustuslain kan-nalta myös peliohjelmat on lasten suojelemisek-si mahdollista saattaa 3 §:n mukaisesti esuojelemisek-sittämis- esittämis-ja levittämisrajoitusten alaisiksi. Hallituksen esi-tyksessä sanotaan seuraavasti: "Ennakkotarkas-tusvelvollisuudesta vapautettaisiin vuorovaikut-teiset kuvaohjelmat sekä eräät laissa sisältönsä ja käyttötarkoituksensa perusteella yksilöidyt ku-vaohjelmatyypit. Tällaiset kuvaohjelmat ovat yleensä kaiken ikäisille sopivia tai nimenomaan lapsille tarkoitettuja." Tältä pohjalta sivistysva-liokunta on myös mietintönsä laatinut.
Tutkimusten mukaan vuorovaikutteisten ku-vaohjelmien eli käytännössä tietokonepelien käyttäjistä yli puolet on yli 18-vuotiaita. Suuri osa peleistä onkin suunnattu juuri tälle kuluttaja-ryhmälle. Kuitenkin valitettavan usein nämä yleisesti ottaen aggressiiviset pelit löytävät tien-sä alaikäisten koululaisten kotitietokoneelle. Vä-kivaltaisten tietokonepelien pelaamisen on
todet-tu vaikuttavan jo lyhyellä aikavälillä negatiivi-sesti lapsen käyttäytymiseen ja pitkällä
aikaväli!-lä maailmankuvan muotoutumiseen. Vaikka toi-sen suuntaisiakio tutkimustuloksia on maailmal-la esitetty, oleellista on maailmal-lasten ollessa kyseessä se, kuinka heitä voidaan suojata mahdollisilta haitta-vaikutuksilta. Suojelu ei aiheuta lapsen kehityk-selle negatiivisia vaikutuksia, mitä taas välinpitä-mättömyys ja asioihin puuttumattomuus aiheut-tavat. Vanhempien vastuuta pelien hankkimises-sa ja pelaamiseshankkimises-sa ei voi vähätellä, mutta lainsää-dännöllä voi tukea ja helpottaa vanhempien va-lintatilannetta peleistä usein enemmän tietävän lapsen kanssa.
Valiokunta korostaa, että lainsäädäntötarvetta koskien vuorovaikutteisten kuvaohjelmien en-nakkotarkastusta vähentää se, että alan itsesääte-lyjärjestelmä kehittyy kattavaksi ja toimivaksi.
Mihin valiokunta tällä itsesäätelyllä viittaa? Sii-henkö, että esimerkiksi maahantuoja tai myyjä-liike koepelaa pelejä ja ilmoittaa tarkastusviras-tolle niiden sopivuudesta lapsille ? Tällaisiin ky-seisillä tahoilla ei ole aikaa eikä resursseja.
Sivistysvaliokunta pitäytyy hallituksen kan-nassa, jonka mukaan kuvaohjelman valmistajan tai maahantuojan on tehtävä tarkastamattomasta ohjelmasta, josta ei ole tehty tarkastusviranomai-selle 9 §:ssä tarkoitettua tarkastushakemusta, il-moitus tarkastusviranomaiselle ennen sen esittä-mistä tai levittäesittä-mistä. Tämän kaltaisen ennak-koilmoituksen perusteella luotaisiin jälkikontrol-lia helpottamaan jonkinlainen rekisteri lapsille haitallisista vuorovaikutteisista kuvaohjelmista.
Tässä kohtaa on huomattava kaksi seikkaa.
Tietokonepelejä ei automaattisesti tarkasteta, vaikka niistä tehdäänkin ilmoitus. Tarkastus tu-lee olemaan harkinnanvaraista. Toiseksi, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, rikosoikeu-dellinen ja viranomaisten toimintaan perustuva jälkikontrolli ovat Suomessa käytännössä vielä varsin kehittymättömiä toimintamalleja ja polii-sin suorittama jälkivalvonta täypolii-sin riittämätöntä.
On siis olemassa pelko siitä, että väkivaltaiset tietokonepelit päätyvät lasten käsiin yhtä holtit-tomasti kuin tähänkin asti.
Kokonaisuutena laki kuvaohjelmien tarkasta-misesta sivistysvaliokunnan mietinnön mukai-sesti on parempi vaihtoehto kuin ei lainkaan muutosta tähänastiseen menettelyyn, mutta se ei käytännössä suojaa lainkaan aikaisempaa enem-pää lapsia tietokonepelien haitallisilta vaikutuk-silta. V aliakunnan mietinnön mukaisesti halli-tuksen tulisi selvittää mahdollisuudet
vuorovai-kutteisten pelien saattamiseksi ennakkotarkas-tuksen piiriin.
Arvoisa puhemies! Mielestäni lapsia ei voi va-kavissa asioissa pitää koekappaleina ja jäädä vain seuraamaan, mikä vaikutus tietokonepeleil-lä on lapsen kehitykseen. On aivan selvää, että ensisijainen vastuu lapsista on vanhemmilla, mutta meillä on lainsäädäntövalta ja lainsäädän-nön täytyy lähteä siitä, että lapsen suojelu on edellä kaiken muun.
Edellä olevan johdosta olen aika hämmästy-nyt valiokunnan mietinnöstä, ja vaikka mieli te-kisi esittää koko asiaa hylättäväksi ja uudelleen valmisteltavaksi siten, että video- ja tietokonepe-lit tulisi sisällyttää ennakkotarkastuksen piiriin, en suoraan sanoen oikein rohkene tehdä sitä, kos-ka en kuulu kyseessä olevaan valiokuntaan ja koska en ole kuunnellut ja kuullut asiantuntijoi-ta. Mutta vetoan hallitukseen, että tämä lainkoh-ta pikaisesti saatelainkoh-taan uuteen valmisteluun.
2 Leena Rauhala /skl: Arvoisa rouva puhe-mies! Valiokunnat todella kuuntelivat hyvinkin laajasti asiantuntijoita, niin perustuslakivalio-kunta, lakivaliokunta kuin sivistysvaliokunta-kin, tämän lakiesityksen kohdalla. Lausunnoissa oli muutosesityksiä, samoin sivistysvaliokunnas-sa tehtiin muutosesityksiä. Tämän lakiesityksen eri käsittelyvaiheissa on tullut hyvin selvästi esil-le se, miten vaikea on tästä saada kattava ja toi-miva esitys. Asiantuntijoidenkin joukossa oli epäilyjä, että tämä laki ei tule toimivaksi. Esityk-sen eräänä ongelmana on Esityk-sen jälkivalvontapai-notteisuus, josta vielä asiantuntijat ovat esittä-neet, ettei se tee tästä laista edes entiseen nähden mahdollisesti halvempaa.
Tiedämme, että yhteiskunnan muuttuessa avoimemmaksija vapaammaksi samalla myös li-sääntyvät lastensuojelulliset tarpeet. Tämän sei-kan olisi pitänyt olla selkeästi lakiesityksen pe-rusteena ja olla näkyvästi esillä päätöksissä. Lain tulee toimia ennaltaehkäisevästi väkivaltailmiöi-den laajetessa ja vaikeutuessa. Hallituksen esi-tyksellä kuvaohjelmien tarkastamisesta pyritään korjaamaan nykyisessä järjestelmässä olevia puutteita. Perusteena vain on liian yksipuolisesti ollut uusi perustuslaki, se kapea-alaisesti, sovel-tamisala on kapea. Tiedämme, että nyt esitetyssä lakiesityksessä soveltamisala on kapea. Tiedäm-me, että videoiden saanti on helppoa, niin kuin ed. Antvuori erittäin ansiokkaasti toi esille. Nii-den katselu on lisääntymässä. Nyt tavoitteena on
tarkastuttaa lasten kuvanauhat ja levitys. Kaikki muu jää ulkopuolelle. Nämä tarkastuksen ulko-puolelle jäävät saattavat sisältää hyvinkin vah-vaa väkivaltaa ja, niin kuin tiedämme, pornofil-mejä. Ne saattavatjoutua lasten katseltaviksi hy-vinkin helposti.
Sivistysvaliokunnan mietinnön vastalausees-sa esitimme ensimmäisen lain 8 §:ään "Tarkas-teltavan kuvaohjelman hyväksyminen" sellaista muutosta, että elokuvaa tai muuta kuvaohjelmaa ei saa hyväksyä esitettäväksi tai levitettäväksi, jos se on epäsiveellinen tai raaistava taikka jos se on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti tai se on sisällöltään rikoslain vastainen.
Hallituksen esityksen toteutumisen myötä ku-vaohjelmien ennakkotarkastus supistuu tosiasi-assa hyvin kapeaksi. Pääosin valvonta jää rikos-lain antamien jälkikäteisvalvontamahdollisuuk-sien varaan. Keinot ja resurssit jälkikäteisvalvon-taan ovat olemattomat, joten tästäkin seuraa, että muutos on suuri. Tiedämme jo nyt, että jälkikä-teisvalvonta ei ole toiminut, koska resursseja ei ole ollut riittävästi. Sivistysvaltiossa mielestäni tulee etukäteen riittävästi varmistaa se, että lain-vastaisia tai eettisesti ja moraalisesti vahingolli-sia ohjelmia ei pääse levitykseen. Sivistysvalio-kunta on kyllä mietinnössä kiinnittänyt huomio-ta siihen, että jälkikäteisvalvonhuomio-taa tulee tehoshuomio-taa ja että jälkivalvonnan voimavaroibio on panos-tettava.
Mielestäni lakiehdotus on vielä ristiriidassa myös rikoslain säännösten kanssa. Näistä yksi-tyiskohdista on lakivaliokunnassa ja myös täällä puheenvuoroissaan ed. Kankaanniemi esittänyt yksityiskohtia ja perusteita.
Uudistusesityksen lähtökohtana on perustus-lain 12 §,ja näin ollen se pyrkii laajasti noudatta-maan nimenonoudatta-maan sananvapauden vaatimuksia.
Mielestäni tässä esityksessä toteutuvat kaupalli-set tarkoitukkaupalli-set ja samalla syrjäytyvät yhteiskun-nassa tärkeät arvot, ihmisen kehityksen, lapsen kehityksen, perustana olevat arvot. Erityisesti lastenpsykiatrian alan asiantuntijat, jotka olivat kuultavina, olivat huolissaan suomalaisten las-ten ja nuorlas-ten terveen kasvun toteutumisesta eri-tyisesti silloin, kun ympäristössä on monimuo-toisesti ilmenevää väkivaltaa. Lapsethan elävät hyvin erilaisissa perheissä ja olosuhteissa. Vas-tuullista vanhemmuutta ei aina ole riittävästi. Se, mitä tämä laki merkitsee käytännössä, ei ole suinkaan merkityksetöntä yhteiskuntamme
hen-kiselle ilmapiirille ja kulttuurille. Yhteiskunnal-la tulee olYhteiskunnal-la käytössään keinoja, joilYhteiskunnal-la voidaan edes jossain määrin suodattaa ihmisen psyykeen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Tämän lain tu-lisi siis palvella lasten terveen kehityksen edisty-mistä.
Hallitusohjelmassa esitetään, että hallitus edistää sellaisia olosuhteita ja eri toimijoiden vä-listä yhteistyötä, jolla tuetaan vastuullista van-hemmuutta, turvallista kasvuympäristöä ja kas-vua tasapuoliseen aikuisuuteen. Tämän lain si-sältö ei mielestäni palvele edellä mainittuja ta-voitteita. Lainsäädäntöä tarvitaan estämään ja ra-joittamaan lapsen ja nuoren kehitystä vaarantavi-en kuvaohjelmivaarantavi-en levittäminvaarantavi-en ja esittäminvaarantavi-en heille, ja valvonnan tulee olla toimivaa ja teho-kasta.
Vielä yksi keskeinen puute, mihin erityisesti ed. Antvuorikin puuttui, tässä lakiesityksessä on, eli siinä jätetään todella nämä vuorovaikutteiset kuvaohjelmat ulkopuolelle tarkastuksen. Vuoro-vaikutteisten ohjelmien kohdalla korostui, kun niistä keskusteltiin valiokunnassa, mielestäni lii-kaa vaikeus niiden tarkastamisessa. Pelättiin, että tarkastaminen vie liikaa aikaa, kun pelin pelaa-minen kestää useita tunteja. Samoin korostui se, että Internet-ohjelmien tarkastaminen on mahdo-tonta. Ajattelen näin, että tekniikan ja tiedon ai-kakaudella tulee etsiä uusia keinoja, joilla myös tähän ongelmaan voidaan pureutua. Sivistysva-liokunta esittää mietinnössään, että se pitää vält-tämättömänä, että hallitus selvittää mahdollisuu-det vuorovaikutteisten pelien saattamiseksi en-nakkotarkastuksen piiriin. Miksi siis tässä ei jo voitu mennä pidemmälle? Se oli mielestäni suuri puute, kun vuorovaikutteisten pelien ongelmat tiedostetaan.
Säädösten kattavuus jää siis vajaaksi. Kysy-mys on myös ongelmasta, joka liittyy eri levitys-tapoihin. Lastensuojelullinen tavoitekaan ei to-teudu, ellei televisiolle aseteta samoja säädöksiä kuin muille levittäjille. Hallituksen esitys täyttää hyvin heikosti myös EU:n televisiodirektiivin määräykset.
Arvoisa rouva puhemies! Ehdotan, että ensim-mäisessä käsittelyssä päätetyt lakiehdotukset hy-lätään.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Anttila.
3 Toimi Kankaanniemi /skl: Arvoisa puhe-mies! Kannatan ed. Rauhalan tekemää lakiehdo-tusten hylkäysehdotusta.
Arvoisa puhemies! Jos sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta ensimmäisessä käsittelyssä päätetyt lakiehdotukset tulevat kuitenkin hyväk-sytyiksi, niin joudun toteamaan, että Suomi saa ehkä sivistyneen maailman liberaaleimman ku-vaohjelmien tarkastuslain ja -järjestelmän. Esi-merkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Nor-jassa järjestelmät ovat tavattoman paljon tehok-kaampia, tarkempia ja valvonta järjestetty aivan toisella tarkkuudella kuin tässä järjestelmässä ai-otaan toteuttaa. Onko sitten Suomi niin paljon edellä sivistyneessä käytöksessä, elämänarvois-sa, erityisesti lasten ja suurelta osin myös aikuis-ten elämäntavoissa, joihin näillä kuvaohjelmilla pyritään vaikuttamaan ja joihin myös tosiasiassa hyvin paljon vaikutetaan? Uskallan arvioida, että emme ole sen paremmassa asemassa kuin naapu-rimaamme.
Ruotsissa on säädetty erillinen perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki kuvaohjelmi-en tarkastamisesta. Meillä tämä uudistus pohjau-tuu osaltaan uuteen perustuslakiin, osin siihen, että on todettu, että nykyinen lainsäädäntö ei ole toimiva. Erityisesti näyttää siltä, että kaupallisia tahoja, jotka tänä päivänä ovat halunneet tuoda markkinatalouden kaikkeen, myös pornografi-aan, ihmisten kauppaan ja kaikkeen muuhun mahdolliseen, jota ennen pidettiin eri tavalla yk-sityisyyden suojan sisällä ja sellaisena asiana, jota ei kaupallistettu, näitä tarkoituksia tämä lain-säädäntö palvelee varsin hyvin, ikävä kyllä.
Tässä lainsäädännössä lähtökohtana on siis perustuslain pykälä, jossa ennakkotarkastus raja-taan vain lasten kehityksen kannalta haitallisiin kuvaohjelmiin. Tätä linjaa on tässä toteutettu erittäin kapeasti vielä siltä osin, että niin kuin täällä edellisissä puheenvuoroissa kuulimme, vuorovaikutteiset ohjelmat eli pelit ja erilaiset niihin verrattavat ohjelmat ovat tarkastuksen ul-kopuolella siltäkin osin kuin ne on tarkoitettu lapsille. Eli tämä on yksijalkainen ja vakavalla tavalla ontuva järjestelmä, mitä tässä ollaan luo-massa.
Tämä järjestelmä lasten kehityksen kannalta haitallisten ohjelmien, lukuun ottamatta siis vuo-rovaikutteisia ohjelmia, tarkastuksen osalta oli hallituksen esityksessä vielä varsin puutteelli-nen. Jonkin verran sitä on parannettu valiokun-nassa. Hallituksen esitys mahdollisti esimerkiksi sen, että vain yksi niin sanottua taiteellista asian-tuntemusta edustava henkilö olisi voinut tarkas-taa ja hyväksyä ohjelman esitettäväksi. Eli siis sekin, minkä perustuslaki sallii, että lasten kehi-tyksen kannalta haitalliset ohjelmat saadaan pois levityksestä ja esityksistä, oli menossa niin, että todellisuudessa kukaan asiantuntija ei olisi tar-kastanut tältä näkökulmalta näitä kuvaohjelmia.
Tämä onneksi muuttui ja tältä osin laki hie-man parani valiokuntakäsittelyssä. Mutta edel-leen lastensuojelunkin kannalta tämä on puut-teellinen. Järjestelmä ei ole aukoton eikä välttä-mättä tehokkaasti toimiva, ja ennen kaikkea vuo-rovaikutteiset ohjelmat, jotka saattavat olla hy-vinkin raakoja ja haitallisia lapsen kehitykselle, jäävät tarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Se on suuri puute. Tätä perusteltiin sillä, että niitä saa Internetistä ja että niiden tarkastaminen on vaikeaa, ja jotkut katsoivat, että niillä ei ole mi-tään haitallista vaikutusta edes lapsiin, ettei niitä tarvitsekaan tarkastaa. Mutta mielestäni tämä on suuri puute, että tämä aukko tähän systeemiin jäi,
Tämä onneksi muuttui ja tältä osin laki hie-man parani valiokuntakäsittelyssä. Mutta edel-leen lastensuojelunkin kannalta tämä on puut-teellinen. Järjestelmä ei ole aukoton eikä välttä-mättä tehokkaasti toimiva, ja ennen kaikkea vuo-rovaikutteiset ohjelmat, jotka saattavat olla hy-vinkin raakoja ja haitallisia lapsen kehitykselle, jäävät tarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Se on suuri puute. Tätä perusteltiin sillä, että niitä saa Internetistä ja että niiden tarkastaminen on vaikeaa, ja jotkut katsoivat, että niillä ei ole mi-tään haitallista vaikutusta edes lapsiin, ettei niitä tarvitsekaan tarkastaa. Mutta mielestäni tämä on suuri puute, että tämä aukko tähän systeemiin jäi,