Kiviainestuotannon parhaita ympäristökäytäntöjä käsittelevän tutkimuksen raportin (Suomen ym-päristö 25/2010) mukaan kalliolouhinnalla ei ole juuri todettu olevan vaikutusta pintavesien mää-rään tai laatuun, mutta louhinta kasvattaa pintavesien likaantumisriskiä. Vettä sitovan ja hitaasti
143 YVA-selostus | Ympäristönsuunnittelu Oy
haihduttavan pintamaakerroksen poistuttua louhosalueen valunta lisääntyy hieman. Varastokasat tosin korvaavat osin puuttuvan pintamaan ja vaikuttavat veden kiertoon hidastavasti. Mikäli pölyn-torjuntaan käytettävä vesi otetaan pintavesien selkeytysaltaasta, vähentää tämäkin ojiin johdetta-van veden määrää.
Hulevesien mukana voi kulkeutua läjitettyjen pintamaiden ravinteita, hienoainesta tai räjähdysai-neista peräisin olevia typpijäämiä. Itse hankealueen kivestä ei vapaudu veteen luonnolle haitalli-sia aineita. Hankealueen pääkivilaji on kiillegneissi, jonka kemiallinen rapautumisherkkyys on alhainen ja rapautumistuotteet ovat ympäristölle vaarattomia. Sen sijaan hankealueelle muualta tuodut kiviainekset voivat olla Tampereen liuskevyöhykkeeseen liittyviä sulfidipitoisia kivilajeja, joiden louhinnan, murskauksen ja varastoinnin seurauksena voi syntyä korkeita sulfaatti- ja ras-kasmetallipitoisuuksia sisältäviä happamia hulevesiä.
Hankealueella käsiteltävien ja varastoitavien kierrätysmateriaalien mahdollisia vaikutuksia pinta-vesiin voidaan rajoittaa/estää monin tavoin. Eri betonimurskejakeilla on varastoinnin aikana erilai-set alttiudet pölytä tuulella sekä liettyä sateilla. Karkeassakin murskeessa on hienojakoista aines-ta mukana. Murskekasojen pölynsidonaines-ta voidaan toteutaines-taa peittämällä ja/aines-tai kosteutaines-tamalla hyö-dyntäen betonimurskeen uudelleen kivettymisominaisuuksia. Hankealueella käsiteltävät kierrä-tysmateriaalit vastaavat pääosin muutoin luonnonmateriaaleja ominaisuuksiltaan, eivätkä muo-dosta siksi merkittävää uhkaa pintavesien laadulle. Käytettävät räjähdysaineet ovat veteen huo-nosti liukenevia tai liukenemattomia emulsioräjähdysaineita eikä pölynsidontaan tai liukkauden torjuntaan käytetä hankealueella suoloja.
Louhoksesta johdettaville vesille rakennetaan selkeytys-/laskeutusaltaat, joihin kiintoaines ja sii-hen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat. Altailla on lisäksi purkuojien virtaamia tasaava vaikutus.
Altaan päätyyn voidaan asentaa mittapato, josta vesi johdetaan hallitusti putkea pitkin alapuoli-seen ojaan. Altaan yläreunaan asennetaan ylivuotoputki. Jos altaisiin sisällytetään pumppaus-mahdollisuus, voidaan esim. tulevia rankkasadetilanteita ennakoida pumppaamalla allas etukä-teen tyhjemmäksi, jolloin allas viivyttää suurempaa hulevesivirtaamaa. Laskeutusaltaiden tyhjen-nyspumppaukset tulee ajoittaa siten, että vesi mahtuu hyvin alapuoliseen ojaan eikä aiheuta ojaan eroosiota. Laskeutusallas tyhjennetään tarvittaessa tai viimeistään kun sen tilavuudesta puolet (50 %) on täyttynyt kiintoaineesta.
Jotta laskeutusallas toimisi parhaiten, olisi virtauksen jakauduttava koko altaan alalle. Edullisin muoto on sellainen, että altaan pituus on 7-10 kertaa vedenpinnan keskimääräinen leveys. Veden olisi hyvä virrata altaaseen esimerkiksi luonnonkivistä tehtyä loivaa luiskaa pitkin, jotta virtaus hidastuisi ja tasaantuisi. Myös altaan sivuluiskien tulee olla loivat ja mahdollisimman nopeasti ruohopeitteiset, jotta erodoitumista ei tapahtuisi.
Laskeutusaltaat voidaan mitoittaa hankealueen valumavesien kiintoaineksen oletettavan hiukkas-koon mukaan ja lisäksi mitoituksen lähtökohdaksi voidaan ottaa esim. Kosteikkojen ja laskeu-tusaltaiden suunnittelu -nimisessä julkaisussa (toim. Ruohtula, J. 1996) esitettyjä mitoitusarvoja.
Laskeutusaltaiden mitoituksessa käytettäviä arvoja:
- Keskiylivaluma MHq = 150–200 l/s*km2 (mm. Ruohtula 1996) - hankealueen pölyhiukkasten koko 2,5–10 μm
(vastaa kooltaan maalajitteista hiesua 0,002–0,02 mm)
Taulukko 35. Hiukkasten laskeutumisnopeus (Ruohtula 1996).
144 YVA-selostus | Ympäristönsuunnittelu Oy
Hiukkasen koko (mm) Laskeutumisnopeus (mm/s) Laskeutumisaika (1 m kohden)
0,02 0,28 60 min
0,006 0,065 4 h
0,002 0,0062 45 h
Taulukko 36. Hankealueen laskeutusaltaiden mitoitusarvoja.
Destia (tarkastelupiste 2) Toivosen Sora (tarkastelupiste 1)
Valuma-alueen pinta-ala ~25 ha = 0,25 km2 ~15 ha = 0,15 km2 Keskiylivirtaama MHQ
(MHq*A)
50 l/s =0,05 m3/s =180 m3/h 30 l/s = 0,03 m3/s =108 m3/h Altaiden vesitilavuus
(viipymätavoite min. 4h) 180 m3/h * 4h = 720 m3 108 m3/h * 4h = 432 m3
Altaiden ylivuotovedet rankkasadetilanteissa tai mikäli muutoin nähdään tarpeelliseksi, voidaan laskeutusaltaiden vedet ohjata vielä maastoon rakennettavalle pintavalutuskentälle. Tällöin vedet puhdistuvat biogeokemiallisissa prosesseissa. Anaerobisissa oloissa mikrobiologinen toiminta voi edistää sulfaattien pelkistymistä ja saostumista metallisulfideiksi ja siten vähentää louhosveden mahdollista metallipitoisuutta ja happamuutta. Toisaalta pintavalutuskentiltä voi myös vapautua liuennutta orgaanista aineista sekä emäskationeja, jotka vaikuttavat vastaanottavan vesistön ve-den laatuun.
Häiriötilanteiden aiheuttama pintavesien pilaantumisriski vältetään hyvällä työn suunnittelulla ja mahdollisilla kaikkien työntekijöiden tietoon saatettavilla käytännön varotoimenpiteillä. Mikäli lou-hoksen hulevesissä havaitaan toiminnan aikana haitallisia pitoisuuksia, voidaan vedet ohjata eri-tyisesti silloin pintavalutuskenttään, jossa päästöt imeytyvät turpeeseen. Likaantunut turve toimi-tetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.
Louhoksen toimintaa seurataan laskeutusaltailla tapahtuvalla aistivaraisella havainnoinnilla ja kokoomaojien havaintopisteistä otettavilla vesinäytteillä. Seuranta suunnitellaan kattamaan kaikki ottamistoiminnan mahdolliset pintavesivaikutukset. Vesinäytteistä tehtävät analyysit koostuvat vedenlaatua yleisesti kuvaavista parametreistä. Mikäli joku arvo on huomattavasti koholla otta-mistoimintaa edeltäneisiin arvoihin nähden, tehdään laajempi analyysi poikkeaman aiheuttajan selvittämiseksi.
145 YVA-selostus | Ympäristönsuunnittelu Oy
12 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin
Kalliokiviaineksen louhinnassa suuri osa alueen kallioperästä poistetaan, mikä aiheuttaa palaut-tamattomia muutoksia alueen topografiaan ja kallioperän fyysisiin ominaisuuksiin. Maa- ja kallio-perän poistaminen vaikuttaa etupäässä hankealueella. Vaikutuksia saattaa ilmetä myös ympäröi-vässä maa- ja kallioperässä. Maanpinnan muokkaus altistaa maaperän eroosiolle ja pintavalun-nalle. Louhinta voi aiheuttaa myös muutoksia kallioperässä, kuten räjäytysten mahdollisesti syn-nyttävät pienet hiushalkeamat sekä kallioperän sisältämien aineiden vapautuminen maaperään ja pohjaveteen.
Maaperään kohdistuvat vaikutukset liittyvät haitallisten aineiden pääsyyn maaperään kallioperäs-tä, kierrätysmateriaaleista, alueelle läjitettävistä maa-aineksista sekä polttoaine- tai kemikaali-vuotojen yhteydessä poikkeus- tai onnettomuustilanteissa. Maaperään päässeet aineet liikkuvat pintavesien mukana ympäristöön. Näitä vaikutuksia on käsitelty tarkemmin luvuissa 15 Riskit ja poikkeustilanteet sekä luvussa 11 Vaikutukset pintavesiin. Aluetta ympäröivään maaperään pöly-päästöjen leviämisen kautta syntyviä vaikutuksia käsiteltiin luvussa 8 Vaikutukset ilmanlaatuun.
Kiviaineksen ottamisen vaikutukset alueen pohjavesiin riippuvat maa- ja kallioperän laadusta ja aineksen suunnitelluista ottotasoista. Kirjallisuuden perusteella vaikutukset pohjaveden laatuun ja tasoon ovat todennäköisesti suurempia, mikäli kiviaineksia otetaan pohjaveden pinnan alapuolel-ta, jolloin pinnan taso voi merkittävästi laskea ottoalueella ja mahdollisesti sen ympäristössä.
Louhoksen aiheuttaman muutoksen laajuuteen vaikuttavat esimerkiksi veden virtaaman suuruus ja kallion ominaisuudet. Kallion ominaisuuksista vaikuttavat kiviaineksen koostumus ja kallioker-rosten vedenjohtavuus (ruhjeiden koko, määrä, järjestäytyminen ja jatkuvuus). Muihin tekijöihin lukeutuvat esimerkiksi luonnolliset ja keinotekoiset pohjaveden purkaantumispaikat sekä kallio-pohjaveden yhteys lähistöllä oleviin pohjavesiin. (Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa 2010.)
Kallion ja pintamaiden poisto muuttaa louhinta-alueen pinnanmuotoja, mikä voi vaikuttaa sade- ja sulamisvesien imeytymiseen maahan ja sitä kautta pohjavesien muodostumiseen ja virtaamaan.
Ehyillä kallioalueilla vaikutukset pohjaveteen ovat vähäisempiä, koska pohjavesiä ei näillä juuri muodostu. Rakenteeltaan ruhjeisen kallioperän louhinnan pitkäaikaisvaikutuksista on vähän tut-kimustietoa, huomattavin todettu seuraus on valunnan lisääntyminen, kun haihduttava pintakerros poistetaan. (Jantunen 2012.)
Toiminnan välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi mahdollisia vaikutuksia rakennuskoh-teiden maaperään ja pohjaveteen, kun alueella tuotettuja murskeita ja kierrätyskiviaineksia käyte-tään rakennuskohteissa. Pitkäkallion alueella tuotteiden tarkalla laadunvarmistuksella varmiste-taan, ettei negatiivisia välillisiä vaikutuksia synny. Alueellisesti hanke mahdollisesti vähentää pai-netta ottaa maa-aineksia pohjaveden suojelun kannalta herkemmiltä alueilta, erityisesti luonnon-soramuodostumista.