Kuten aikaisemminkin mainittiin, laajamittaisen liuskekaasutuotannon aloittamisen tiellä on useita esteitä Euroopassa. Puolassa yli puolet sen liuskekaasumarkkinoille investoineista yrityksistä on vetäytynyt pois asioiden hitaan etenemisen takia. Saksassa taas tiukat ympäristömääräykset kieltävät esimerkiksi maakaasun poraamisen matalista esiintymistä kokonaan ja hankkeita on viivästynyt. Alhainen öljynhinta tekee kaasuntuotannon aloittamisen epäedulliseksi, ja voi aiheuttaa kannattavuusongelmia jo käynnissä olevalle tuotannolle. (Tekniikka ja Talous 2014)
Erääksi syyksi liuskekaasun tuotannon kehityksen hitaudelle Euroopassa on esitetty ympäristöjärjestöjen aktivoitumista ennen energiayhtiöitä liuskekaasuun liittyen.
Ympäristöjärjestöjen vahva lobbaaminen on vaikeuttanut huomattavasti liuskekaasuyhtiöiden toimintaympäristöä Euroopassa. Liuskekaasuntuotannon yleisen hyväksyttävyyden tulee kasvaa ennen kuin liuskekaasua voidaan hyödyntää tehokkaasti.
(Marleena Ahonen 2014)
Puolalla on Euroopan suurimmat liuskekaasuresurssit. Näiden liuskekaasuvarojen hyödyntäminen energianlähteenä hiilen sijaan voisi auttaa Puolaa leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä, sekä vähentämään maan riippuvuutta Venäjän maakaasusta.
(Weijermars 2013)
Liuskekaasun kehitystä vastustetaan eniten maissa jossa se uhkaa korvata jo aiemmin laajan kannattajakunnan keränneen energianlähteen. Ranskalla on toiseksi suurimmat varainnot, mutta liuskekaasun vastustus maassa on ollut huomattavaa eikä aikeita ydinenergian korvaamisesta ole tiedossa. Norjalla on laajat liuskekaasuresurssit, mutta niiden kehittäminen voi olla hidasta, koska liuskekaasu joutuu kilpailemaan tuottoisamman konventionaalisen öljyntuotannon kanssa. (Weijermars 2013)
Ukrainassa on Euroopan neljänneksi suurimmat liuskekaasuvarat, mutta niiden hyödyntäminen on pysähdyksissä epävakaisuuksien takia. Ruotsi on Euroopan pienin kaasunkuluttaja, eikä omaa kehittyneitä kaasumarkkinoita. Liuskekaasutuotannon kehittäminen edellyttäisi myös toimivien kaasumarkkinoiden kehitystä ja laajan infrastruktuurin rakentamista. Ruotsin maakaasuesiintymät ovat myös vaikeasti hyödynnettäviä. Tanska, Iso-Britannia, Alankomaat sekä Saksa ovat kaikki suuria kaasunkuluttajia ja omaavat laajat kaasuinfrastruktuurit ja markkinat jo valmiiksi. Maiden omat konventionaaliset kaasuvarannot ovat ehtymässä, joten valtiot olisivat erinomaisessa asemassa omien liuskekaasuvarojensa hyödyntämiseksi ja samalla kalliin tuontikaasun osuuden vähentämiseksi. (Weijermars 2013)
7 LIUSKEKAASUN TULEVAISUUS
Liuskekaasutuotannon kehittämisestä hyötyisivät erityisesti kaksi ryhmää valtioita.
Ensimmäinen ryhmä sisältää valtiot jotka ovat tällä hetkellä hyvin riippuvaisia maakaasun maahantuonnista ja joilla on jo valmiiksi jonkintasoista kaasuntuotantoinfrastruktuuria sekä joiden liuskekaasuresurssien koko on merkittävä suhteutettuna kulutukseen. Toiseen ryhmään kuuluvat valtiot joilla on maaperällään suuret hyödyntämättömät liuskekaasuresurssit ja jo olemassa oleva infrastruktuuri kaasuntuotantoon joko maan sisäiseen käyttöön tai vientiä varten. Valmis infrastruktuuri auttaisi muuttamaan nopeammin resurssit tuotannoksi, mutta se voisi myös johtaa kilpailuun muiden maakaasulähteiden kanssa. (James G. Speight, 2013, s. 57–58).
International Energy Agency arvioi vuoden 2014 New Policies – skenaariossaan että epäkonventionaalisista lähteistä tuotetun maakaasun osuuden nousevan 17 %:ta yli 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Kuvassa 7.1 on arvioitu maakaasun tuotannon jakautumista tyypeittäin tähän saakka. Voimakkaimmin kasvava maa suurista maakaasuntuottajista tulee olemaan todennäköisesti Kiina. Maakaasuntuotanto laajenee huomattavasti myös Keski-Idässä ja Euraasiassa. Itä-Afrikasta kehittyy 2020-luvun puolivälissä tärkeä kaasunvientialue Mosambikin ja Tansanian ansioista. OECD:n alueista Pohjois-Amerikan ja Australian kaasuntuotanto jatkavat kasvuaan. Ainoana poikkeuksena on Eurooppa jossa tuotannon arvioidaan laskevan tasaisesti. (IEA 2014, s.
137)
Kuva 7.1: Arvio maakaasun tuotannosta tyypeittäin. Yksikkönä gigakuutiometriä (109 m3). (IEA 2014)
8 YHTEENVETO
Liuskekaasu on erinomainen ratkaisu maakaasun kulutuksen kasvun tyydyttämiseksi.
Epäkonventionaalisista maakaasuvaroista jotka ovat nykyisellä teknologialla hyödynnettävissä, liuskekaasua on eniten ja myös tyypillisesti helpoiten saatavilla ympäri maapalloa. Liuskekaasun hyödyntämiseen tarvittavat menetelmät on jo testattu käytännössä ja todettu toimiviksi. Teknologian kehitys tulevaisuudessa tulee mahdollistamaan entistä tehokkaamman ja edullisemman tuotannon yhä suuremmasta määrästä esiintymiä.
Liuskekaasuntuotanto ei kuitenkaan ole aina kannattavaa. Jos konventionaalisin menetelmin tuotettu maakaasu ei pysty kilpailemaan vaihtoehtoisia energianlähteitä vastaan, ei siihen pysty myöskään liuskekaasu. Epäkonventionaalisena resurssina liuskekaasuntuotanto on tietenkin kalliimpaa kuin konventionaalisen maakaasun, sillä konventionaalinen tuotanto on yksinkertaisempaa ja esiintymät ovat tyypillisesti helpommin hyödynnettävissä. Liuskekaasuesiintymät luovat kuitenkin mahdollisuuksia paikallisesti tuotetun kaasun hyödyntämiselle myös niille valtioille joiden alueilla joko ei ole konventionaalisia maakaasuesiintymiä tai ne ovat ehtymässä. Liuskekaasulla on mahdollista myös vähentää riippuvuutta maahantuotavasta kaasusta tai osaksi korvata suuremmat kasvihuonepäästöt omaavan hiilen osuutta energiantuotannosta.
Liuskekaasun hyödyntämisen suurimpina esteinä Euroopassa ovat tiukat ympäristömääräykset ja maankäyttöä säätelevät lait, kielteinen asenne vesisärötystä kohtaan, sekä liuskekaasuesiintymien Pohjois-Amerikkaa haastavampi sijainti ja koostumus. Todennäköisesti liuskekaasua ei tulla hyödyntämään laajamittaisesti Euroopassa ennen kuin öljyn ja konventionaalisen maakaasun hinta ovat nousseet huomattavasti tai teknologia kehittyy tarpeeksi mahdollistaen liuskekaasun edullisemman tuotannon.
9 LÄHDELUETTELO
Juha Forsström & Tiina Koljonen. 2013. Arvioita liuskekaasun kehitysnäkymistä ja vaikutuksista Euroopassa. VTT Technology 104.
British Petroleum. 2015. BP Statistical Review of World Energy June 2015, 64th Edition
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2015] Saatavilla
http://www.bp.com/content/dam/bp/pdf/energy-economics/statistical-review-2015/bp-statistical-review-of-world-energy-2015-natural-gas-section.pdf
Sofia Virtanen, Tekniikka ja Talous. 2014. Byrokratia vaivaa - Eurooppa on Yhdysvaltoja armottomasti jäljessä liuskekaasun hyödyntämisessä. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2015] Saatavilla http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2014-11-
18/Byrokratia-vaivaa---Eurooppa-on-Yhdysvaltoja-armottomasti- j%C3%A4ljess%C3%A4-liuskekaasun-hy%C3%B6dynt%C3%A4misess%C3%A4-3257202.html
Ruud Weijermars. 2013. Economic appraisal of shale gas plays in Continental Europe.
Applied Energy Volume 106, June 2013, s. 100-115.
Tushar K. Ghosh & Mark A. Prelas. 2009. Energy Resources and Systems. Springer.
Treveo Crone, Rigzone News. Horizontal Drilling: How Do They Get It To Go Sideways?
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2015] Saatavilla
https://rigzonenews.wordpress.com/2015/02/25/horizontal-drilling-how-do-they-get-it-to-go-sideways/
National Research Council. 2013. Induced Seismicity Potential in Energy technologies.
The National Academic Press, Washington, D.C. ISBN: 978-0-309-25367-3
International Energy Agency (IEA). 2015. Key World Energy Statistics.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2015] Saatavilla
http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/key-world-energy-statistics-2015.html
Marleena Ahonen. 2014. Liuskekaasuvallankumouksen johdannaisvaikutukset suomeen vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa. Diplomityö. Saatavilla https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/13442/master_Ahonen_Marleena_
2014.pdf?sequence=1
Qiang Wang, XiChen, Awadhesh N. Jha & Howard Rogers. 2014. Natural gas from shale formation – The evolution, evidences and challenges of shale gas revolution in United States. Renewable and Sustainable Energy Reviews, vol. 30, s. 1–28.
Market Observatory for Energy of the European Commission. 2015. Quarterly Report on European Gas Markets Q2 2015. Bryssel. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 22.11.2015]
Saatavilla
https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/quarterly_report_on_european_ga s_markets_q2_2015.pdf
James G. Speight. 2013. Shale Gas Production Processes. Gulf Professional Publishing, Laramie WY.
U.S. Energy Information Administration (EIA). 2013. Technically Recoverable Shale Oil and Shale Gas Resources: An Assessment of 137 Shale Formations in 41 Countries Outside the United States. [verkkodokumentti]. [Viitattu 19.11.2015] Saatavilla https://www.eia.gov/analysis/studies/worldshalegas/archive/2013/pdf/fullreport_2013.p df
Kent Perry & John Lee. 2007. Unconventional Gas Reservoirs—Tight Gas, Coal Seams, and Shales. National Petroleum Council, Topic Paper #29, s. 5.
International Energy Agency (IEA). 2014. World Energy Outlook 2014. ISBN: 978-92-64-20805-6
OPEC. 2013. World Proven Natural Gas Reserves by Country [Verkkodokumentti].
[Viitattu 18.11.2015] Saatavilla
http://www.opec.org/library/Annual%20Statistical%20Bulletin/interactive/current/FileZ /XL/T32.HTM
U.S. Energy Information Administration (EIA). 2015. World Shale Resource Assessments [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.11.2015] Saatavilla http://www.eia.gov/analysis/studies/worldshalegas/