6.6 Hälytyshistorian hyödyntäminen vikojen estämiseksi
6.6.2 Hälytyshistorian kehitys
Uudet automaatiojärjestelmät voivat ensimmäisenä ja jopa toisena käyttövuotenaan aiheut-taa hieman normaalia enemmän erilaisia hälytyksiä. Nämä yleensä tasoittuvat, kun säätöjä hieman tarkastellaan. Esimerkiksi kovien pakkasten ja hellejaksojen aiheuttamat ”pistoko-keet” ovat juuri hyvä aika tällaisille tarkasteluille.
Alla taulukossa 5 on esimerkkikohteen hälytyshistoria sijoitettuna aikajanalle. Taulukossa näkyy selkeästi tietynlaisia piikkejä, jolloin hälytyksiä on ollut huomattava määrä enemmän ja eräänlaista aaltoa, joka nousee ja laskee tiettyinä ajanjaksoina. Verrattuna normaaliin vi-kailmoituslistaan, jossa viat ovat yksitellen eri riveillään, on taulukon 5 avulla helpompi pai-kantaa vikaryppäät. Tutkimalla minkälaisia vikoja kyseisinä aikoina esiintyy, voidaan tehdä tutkimusta, onko näitä vikoja mahdollista estää ilmenemästä.
Taulukko 5. Hälytyshistoria ja "huiput"
Automaatiojärjestelmän kuntotutkimuksessa hälytysrekisterin tarkastelu on yksi tehokkaim-mista tavoista, jolla saadaan nopeasti kuvaa järjestelmän heikkouksista. Kenttäkierroksella näihin kohtiin voidaan siten kiinnittää enemmän huomiota. Kenttäkierroksella päästään nä-kemään myös, kuinka hyvin pistetunnusten tiedot pitävät paikkansa. Nykyisin yhä useampi tarkastus joudutaan tekemään sekä kesällä että talvella, koska pitää ottaa huomioon lämmi-tys- ja jäähdytyskausi.
Vianetsintä historiatiedolla
Historiatietojen avulla nähdään helposti juuri ankarien pakkasten ja helteiden vaikutukset ilmoitusten määriin. Historiatiedoilla voidaan myös verrata järjestelmän kuntoa esimerkiksi vikailmoitusten määrään aikaisempana vuonna, joten huomattava muutos hälytyksissä voi kertoa kunnon heikentyneen. Vikojen ennakointi historiatietojen avulla on varmasti melko harvinaista, mutta suuret muutokset hälytysmäärissä ovat merkki, että ainakin tarkempi jär-jestelmän läpikäynti tai huoltokierros on ajankohtainen.
Automaatiojärjestelmissä ilmenee myös hälytyksiä, jotka eivät johdu toimilaitteista, antu-reista tai muista fyysistä laitteista, vaan kyseessä on puhtaasti ohjelmallinen ongelma. Täl-laiset ongelmat voivat vaivata pidempäänkin kiinteistön huoltohenkilöstöä, koska hälytyk-sille ei näytä löytyvän lähdettä. Nämä saadaan yleensä ”korjattua” helposti kuittaamalla, mutta sama hälytys saattaa ilmetä taas seuraavana päivänä tai viikkona. Historiatiedoilla voi-daan varmistua, milloin hälytykset tarkalleen tulevat ja ylittyykö tai alittuuko tietty raja-arvo, mutta ongelman lopullinen ratkaisu vaatii laajaa ymmärrystä järjestelmän tavasta toi-mia, ettei esimerkiksi ohjelmallisia vikoja sekoiteta erilaisiin suojatoimintoihin tai toisin-päin.
Yleinen suojaustoiminto IV koneelle on esimerkiksi seuraavanlaisesti toteutettu:
IV-kone pysäytetään, jos ulkolämpötila on alle 4°C ja jokin seuraavista on samanaikaisesti.
- Lämmitysverkoston pumppu on seis tilassa
- Lämmitysverkoston menoveden lämpötila alle rajan - Lämmitysverkoston painehälytys
Laitevalmistajilla ja automaatiojärjestelmien toteuttajilla on erityyppisiä suojaus- ja enna-kointitoimintoja. Ilman selkeitä toimintaselostuksia käyttäjät voivat nopeasti luulla laitteis-ton olevan viallinen.
7 Johtopäätökset
Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä on hyvin riippuvainen muiden järjestelmien toiminnasta.
Työssä esiteltiin ilmanvaihtojärjestelmän ja muiden järjestelmien toimintaa ja rakennetta tii-vistetysti, mutta jo niiden perusteella pystytään havaitsemaan, että ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa ja huollossa vaaditaan nykyisin erittäin laajaa erityisosaamista. Automaa-tiojärjestelmän vastuu muiden järjestelmien toiminnan ohjaamisesta ja seuraamisesta kasvaa jatkuvasti. Automaatiojärjestelmän toiminnan ymmärtäminen alkaakin olla minimivaatimus huoltohenkilöille, jotka haluavat ymmärtää kiinteistön teknisten järjestelmien toimintoja.
Automaatiojärjestelmä osaa paikantaa viat, joita se on ohjelmoitu huomaamaan. Kaikkia vir-hetilanteita huomaavaa automaatiojärjestelmää ei ole, eikä automaatiojärjestelmän tietoihin pidä luottaa sokeasti. Automaation avulla pystytään kuitenkin seuraamaan vaivattomasti sen hallinnassa olevien laitteistojen toimintaa ja laitteistojen tarkastukset paikan päällä on saatu vähenemään. Työn loppupuolella läpikäydyt esimerkit automaatiojärjestelmän sokeista alu-eista kuvastavat kuitenkin, että yleisen huollon ja laajojen tarkastusten tärkeys on erittäin suuri toiminnan ja luotettavuuden kannalta.
LÄHTEET
1. ABB Motors and Generators. 2016. Pienjännitemoottorien käyttöohje. [Viitattu
20.4.2021].Saatavissa:https://library.e.abb.com/pub- lic/058798821a234a3eb5292853e6a8b54b/Standard_Manual_LV_Mo-tors_FI_revG%20web.pdf.
2. ABB. 6/2013. ACS800 Laiteopas. [Viitattu 25.4.2021]. Saatavissa:https://lib-
rary.e.abb.com/public/bc76f338d0f2f7f2c1257c16004c6825/FI_ACS800-01_HW_K_A4_screen.pdf
3. Angelvuo, M. 2021. Toimitusjohtaja/Rakennusterveysasiantuntija. Euro-Service Oy.
Haastattelu 9.4.2021
4. Antti Koponen. 2007. Taajuusmuuttajien käytön ongelmakohdat kiinteistöautomaa-tiossa. Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu. Helsinki. Sivuja 107. Saata-vissa: http://lib.tkk.fi/Dipl/2007/urn007838.pdf
5. CADMATIC OY. 2021. LVI-suunnitelu CADMATIC HVAC. [Verkkosivu]. [Vii-tattu 5.10.2021]Saatavissa:https://www.cadmatic.com/fi/construction/ohjelmistorat-kaisut/cadmatic-hvac/lvi-suunnittelu/
6. ETS NORD. 2021. Recair ilmankäsittelykoneet. [Verkkosivu]. [Viitattu 20.10.2021]
Saatavissa: https://www.etsnord.fi/tuoteryhm%C3%A4t/recair
7. Fidelix Academy. 2021. Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmointikoulutus:
FxEditor ja ohjelmoinnin perusteet. Fidelix Oy.
8. FläktGroup. 2021. Mittaus- ja säätölaite IRIS. [Tekninen esite]. [Viitattu 17.10.2021]. Saatavissa: https://www.flaktgroup.com/api/v1/Documents/d7f44e38-ab65-40f2-afef-7369d7c4fb84?search=0
9. FläktGroup. 2021. Tehostusventtiili KSOM. [Tekninen esite]. [Viitattu 17.10.2021].
Saatavissa: https://www.flaktgroup.com/api/v1/Documents/631662b2-512a-42ce-b23c-3d603036dc3b?search=0
10. Halton Oy. 2021. Halton Max One Circula (MOC). [Verkkosivu]. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://www.halton.com/fi/products/moc-fi_fi/
11. Halton Oy. 2021. Halton PTS. [Verkkosivu]. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa:
https://www.halton.com/fi/products/pts-fi_fi/
12. Heinonkoski, R. 2013. Kone- ja prosessiautomaation kunnossapito. Opetushallitus.
13. Helen Oy. 2020. Hukkalämpö hyötykäyttöön poistoilmalämpöpumpulla. [Verkko-sivu]. [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa:https://www.helen.fi/taloyhtiot/lampoa-talo-yhtiolle/energiatehokas-lammitys/poistoilmalampopumppu
14. Hengitysliitto Ry. 2021. Ilmanvaihdon suodattimet. [Verkkosivu]. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa:https://www.hengitysliitto.fi/kodin-sisailma-ja-kunnossa-pito/ilmanvaihto/ilmanvaihdon-suodattimet/
15. Nandi, S ; Toliyat, H.A ; Li, X. 2005. Condition Monitoring and Fault Diagnosis of Electrical Motors—A Review. Vol.20, No. 4. [Viitattu 10.4.2021]. Saata-villa:https://ieeexplore-ieee-org.ezproxy.cc.lut.fi/document/1546063
16. Onninen Oy. 2021. Ilmanvaihtokanavat. [Verkkosivu]. [Viitattu 5.10.2021]. Saata-vissa: https://www.onninen.fi/ilmanvaihto/ilmanvaihtokanavat/c/710
17. Ouman Oy. 16.4.2015. Ouman Ouflex vapaasti ohjelmoitava automaatiojärjestelmä.
https://ouman.fi/tuote/ouman-ouflex/
18. Ouman Oy. 2020. Ounetin tietoturva paranee entisestään. [Verkkosivu]. [Viitattu 6.8.2021]. Saatavissa: https://ouman.fi/ounetin-tietoturva-paranee-entisestaan/
19. Oy Halton Group Ltd. 2021 . Halton Max One Circular (MOC) – Ilmamääräsäädin.
[Viitattu 14.4.2021]. Saatavissa https://www.halton.com/fi/products/moc-fi_fi/
20. Sandberg, E. 2016. Ilmastointilaitoksen mitoitus. Toinen painos. Talotekniikka-Jul-kaisut Oy. Ilmastointitekniikka osa 2. Talotekniikka-JulTalotekniikka-Jul-kaisut Oy. ISBN 978-952-99770-9-3
21. Sandberg, E. 2016. Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät. Toinen painos. Talotek-niikka-Julkaisut Oy. Ilmastointitekniikka osa 1. TalotekTalotek-niikka-Julkaisut Oy. ISBN 978-952-99770-8-6
22. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2017. Pienjännitesähköasennukset. Osa 5–53:
Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Erottaminen, kytkentä ja ohjaus. SFS 6000-5-53:2017. 4 painos. SESKO Ry. Helsinki.
23. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 2017. SFS 6000-4-43:2017. Pienjännitesähkö-asennukset. Osa 4–43: Suojausmenetelmät. Ylivirtasuojaus. 4 painos. SESKO Ry.
Helsinki.
24. Sähkötieto Ry. 15.1.2018. ST 98.17. Rakennusautomaatiojärjestelmän kuntotutki-musohje. Espoo. Sähköinfo Oy.
25. Sähkötieto Ry. 2005. ST 97.00. SÄHKÖ- JA TIETOJÄRJESTELMIEN KUNTO-TUTKIMUS. Sähköinfo Oy.
26. Sähkötieto Ry. 2017. ST 17 Rakennusautomaatiojärjestelmät. Espoo. Sähköinfo Oy.
27. Sähkötieto Ry. 2017. ST 710.10 Rakennusautomaatiojärjestelmän hyödyntäminen.
Espoo. Sähköinfo Oy.
28. Sähkötieto Ry. 24.3.2017. ST 98.61 Rakennusautomaatiojärjestelmät. Käyttö, yllä-pito ja huolto. Espoo. Sähköinfo Oy.
29. Sähkötieto Ry. 29.11.2017. ST-käsikirja 22 Kiinteistöjen valvomojärjestelmät. Es-poo. Sähköinfo Oy.
30. Sähkötieto Ry. ST 21.33 EC- ja PM-moottorit taloteknisissä järjestelmissä. Säh-köinfo Oy.
31. Systemair Oy. 2021. Mitoitusohjelmat. [Verkkosivu]. [Viitattu 25.10.2021]. Saata-vissa: https://www.systemair.com/fi/tuki/mitoitusohjelmat/mitoitusohjelmat/
32. Vallox Oy. 2021. Vallox Pureo TX 900. [Verkkosivu]. [Viitattu 18.10.2021]. Saata-vissa: https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_ilmankasittelykoneet/vallox_pu-reo_tx_900.html
33. Vilpe Oy. 2021. Eco200S Flow huippuimuri. [Verkkosivu]. [Viitattu 18.10.2021].
Saatavissa: https://www.vilpe.com/fi/product/eco200s-flow-huippuimuri-as-sarja-400x400/
34. W T W, C. Elsevier, Roles & Associates Ltd. 2005. Fans & Ventilation A Practical Guide. Roles & Associates Ltd. ISBN 0-080-44626-4
35. Ympäristöministeriö. 2020. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö.
[Verkkosivu].[Viitattu 16.5.2021]. Saatavissa: https://ym.fi/rakennusten-energiate-hokkuus. 16.1.2021.
Luvat kuvien käyttämiseen on annettu:
Vilpe Oy: 19.10.2021 Vallox Oy: 19.10.2021
FläktGroup Finland Oy: 19.10.2021 Halton: 18.10.2021
Recair ETS NORD: 26.10.2021