GLOBALISAATIOKESKUSTELUN LUONNE

Varsinainen tutkielma on nyt päättynyt. Esitän tässä osiossa kuitenkin vielä havaintoja, kysymyksiä, tulkintoja ja puheenvuoroja joista erityisesti luvun 6.2. puheenvuorot eivät välttämättä ole yhtä eksakteja ja tarkasti perusteltavia, kuin tähän asti esitetyt asiat.

Toisaalta niissä yhdistyvät tavalla tai toisella kaikki tähän asti esitetyt globalisaatioon liittyvät asiat ja ne saattavat olla lukijan kannalta tietyssä mielessä hyvinkin mielenkiintoisia, pohdintaa herättäviä ja aiheeseen ehkä jopa kokonaan uuden näkökulman avaavia esityksiä.

Keskusteluosuuden rakenne on seuraavanlainen. Luvussa 6.1.1. tuon esille joukon havaintoja, jotka jossain tutkimuksen vaiheessa onnistuivat yllättämään tutkijan tai jotka muuten ovat mielestäni niin mielenkiintoisia asioita, että niitä on ehdottomasti vielä kommentoitava. Luvussa 6.2.1. esitän taas kaksi erilaista lähestymistapaa, joiden kautta uskon globalisaatiomääritelmien olevan helpompia lukea ja arvioida. Puolestaan luvussa 6.2.2. tarkoituksena on viedä edellisissä luvuissa esitetyt asiat ja kysymykset vielä askeleen pidemmälle; aina oman vertikaalisen tulkintamallini esittämiseen asti.

Kyseisessä tulkinnassa vastaan muun muassa kolmeen aineistossani esiinnousseeseen keskustelun aiheeseen tutkijan omilla puheenvuoroilla. Nämä puheenvuorot käsittelevät esimerkiksi kysymyksiä, mitä sana globalisaatio tarkoittaa, mitä sen kuvaamaan prosessiin sisältyy ja minkälainen on sen ja yhteiskunnan muutoksen välinen suhde sekä mikä globalisaatiossa on toivottavaa ja mikä ei-toivottavaa?

6.1.1. Aineiston tarjoamia yllätyksiä

Perehtyessäni aineistooni koin muutamia suuria yllätyksiä. Ehkä suurin yllätykseni oli se, että globalisaatiosta on, semanttisesta liukuvarajaisuudestaan ja lähinnä sattumanvaraisista määrittelyistä huolimatta, löydettävissä kaikkia keskustelijoita yhdistävä selvä merkitysydin ja siihen liittyvä keskustelua jäsentävä juoni.

Toinen aineiston tarjoama suuri yllätys oli se, että suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä globalisaatiokeskustelussa globalisaation selvästi määritelleet

artikkelit osoittautuivat hyvin harvinaisiksi. Oikeastaan vain poikkeuksiksi, sillä yleensä aineistossani käsitettä ei määritelty lainkaan. Asia on todella yllättävä, kun ottaa huomioon sen, että kaikki artikkelit ovat akateemisia ja käytetty käsite on ainakin periaatteessa hyvin tulkinnanvarainen.

Aineistossa globalisaatiolle annettiin selkeä määritelmä ainoastaan seitsemässä artikkelissa: C8 s. 183, C9 s.271, D2 s.3, D3 s.31, D10 s.3, D16 s.16-7, D18 s.46 (ks. liite 1). Melko selkeä määritelmä käsitteelle annettiin kuudessa artikkelissa: A4 s.42, B1 s.51, D5 s.5-6, D8 s.3, D11 s.5, D12 s.27. Jonkinlaisen joskin tulkintaa vaativan määritelmän käsite sai neljässä artikkelissa: A3 s.5-6, C1 s.235, C7 s.135-6, D13 s.48-9 ja 18 artikkelissa: A1, A2, B2, B3, B4, B5, B6, B7, C3, C4, C6, D1, D4, D6, D7, D9, D14, D15 sanaa ei puolestaan määritelty lainkaan, mutta kunkin kirjoittajan käyttämä henkilökohtainen käsitteen käyttöala teksteistä oli silti havaittavissa.

Artikkelit: A5, A6, C2, D17 jäivät puolestaan kokonaan varsinaisen analyysin ulkopuolelle siksi, että näissä artikkeleissa käsitettä käytettiin täysin irrallisena terminä, jolloin sille ei ole mahdollista hahmottaa minkäänlaista käyttöalaa tai merkitystä.

Koko aineiston selkein ja kattavin määritelmä löytyy mielestäni Pekka Kososen artikkelista C8.

Alustava ja yleinen globalisaation määritys seuraa Robertsonin (1992) ja Watersin (1995, 3) ehdotusta. Se pitää sisällään kaksi elementtiä: (1) Globalisaatio on sosiaalinen prosessi, jossa maantieteelliset ja kansallisvaltiolliset rajoitukset taloudellisille, sosiaalisille ja kulttuurisille yhteyksille vähenevät ja jossa (2) ihmiset tulevat kasvavassa määrin tietoiseksi tästä rajoitusten vähenemisestä ja myös osallistuvat sen toteuttamiseen. […] Yleisimmin käsite kytketään uudenlaisiin taloudellisiin prosesseihin ja valtasuhteisiin. Toisaalta puhutaan yhteisestä planeetastamme, jolloin ympäristökysymykset korostuvat. Tuntuu kuitenkin järkevältä pitää mielessä myös kulttuurinen ja sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus, vaikka globalisaatiosta tällöin muodostuukin varsin laaja-alainen käsite. (Kosonen 1999, 183.)

Hyvä esimerkki epäselvästä ja paljon tulkintaa vaativasta globalisaation määritelmästä löytyy nähdäkseni Pekka Räsäsen Globalisaatioloukkua referoineesta artikkelista C1.

Väite kuulu, että maailmanlaajuinen vapaakauppa hävittää länsimaisessa tuotannossa vielä jäljellä olevat työpaikat ja murskaa vähitellen hyvinvointivaltiot. Ylikansalliset mediaimperiumit puolestaan yhdenmukaistavat viihdetarjonnan ja tuhoavat lopulta eri maiden kulttuuriperinteet.

(Räsänen 1998, 235.)

Koska kyseisessä artikkelissa ei missään kohdassa anneta tätä tekstikatkelmaa tarkempaa selvitystä sille, mitä globalisaatio on, on tässä katkelmassa esitetyt tulevaisuudennäkymät tulkittava artikkelin globalisaatiomääritelmäksi. Todettakoon

vielä, että 18 artikkelissa ei puolestaan ollut löydettävissä edes tämän veroista globalisaation määritelmää. Niissä kirjoittajan käsitys globalisaation sisällöstä oli siis hyvin implisiittinen ja aina muuhun tekstiin piilotettu.

Kolmas tekijä, joka minut aineistossa suuresti yllätti oli se, että koko 90-luvun suomalainen yhteiskuntatieteellinen globalisaatiokeskustelu on käyty vain noin 40 artikkelissa ja nämäkin artikkelit on kirjoitettu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vasta 90-luvun loppupuolella. Neljäs aineistossa yllättänyt tekijä oli se, että kirjoittajat suhtautuvat teksteissä globalisaatioon yleensä kielteisesti ja että nimenomaan talouden globalisaatio on asia, jota laajasti kritisoidaan tai vastustetaan.

Yllättävää oli myös se, miten vähän suomalaisissa artikkeleissa puhutaan kulttuurin globalisaatiosta ja globalisaation psykologisesta ulottuvuudesta sekä yleensä keskinäisriippuvaisuuden lisääntymisestä. Jonkin verran hämmennystä aiheutti myös se, että monet kirjoittajat pystyvät tuomitsemaan globalisaation vaikutukset demokratiaan yhdessä paikassa musertaviksi, mutta toisessa asiayhteydessä he onnistuvat kehumaan globalisaatiota demokratian etenemisen mahdollistavaksi voimaksi (esim. Kosonen 1999, 187-8). Sama kaksijakoisuus saattaa tulla toisinaan esille myös monien muidenkin globalisaatioon liittyvien aiheiden yhteydessä.

Edellä mainittujen aineiston tuottamien yllätysten lisäksi havaitsin aineistossa myös muutamia muita erityisen huomionarovoisia asioita. Ensimmäisenä näistä mainittakoon suhteellisen selvän sisällöllisen yhdenmukaisuuden löytyminen globalisaatiokeskustelun ja -kirjallisuuden väliltä. Kun suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä globalisaatiokeskustelussa globalisaation merkitysytimen muodostavat globalisaation taloudellinen, poliittinen ja kansallisvaltion muutokseen liittyvä ulottuvuus (ks. luku 4.2.), niin globalisaatiokirjallisuudessa konsensuksen mainitaan eri tutkijoiden välillä vallitsevan siitä, että talous, kansallisvaltion heikkeneminen ja deterritoriaalisuuden lisääntyminen ovat erottamaton osa globalisaatiota (ks. luku 2.4.). Kun näiden eräänlaisten globalisaation ytimien lisäksi myös muut globalisaatioon liittyvät aihealueet vastasivat molemmissa ryhmissä melko hyvin toisiaan, voitaneen sanoa, että yhdenmukaisuutta käyttöaloissa on todellakin

olemassa. Tosin tämä havainto on tietenkin vain suuntaa antava, koska asian selvittämiseen käyttämäni metodit eivät olleet yhdenmukaisia.

Toisena huomionarvoisena havaintona, jonka tein globalisaatiokeskustelusta ja kirjallisuudesta, mainittakoon se että puhe globalisaatiosta näyttää kyseenalaistavan kansallisvaltion aseman universaalisuutta yhteiskunnan synonyyminä. Kirjoittajat liittävät globalisaatioon jatkuvasti kansallisvaltion aseman heikkenemisen ja pohtivat hyvin usein uusien hallinnollisten ratkaisujen mahdollisuutta¹⁷. Sama koskee yleensä myös niitä kirjoittajia, jotka ilmoittavat toivovansa kansallisvaltion säilymistä nykyisellään. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että puhe globalisaatiosta pakottaa kirjoittajat varsin helposti luopumaan kansallisvaltio lähtöisestä perspektiivistä ja ottamaan tilalle asioiden globaalin tarkastelutavan. Tämä asia tulee erityisen selvästi esille luvussa 4.3., josta on nähtävissä, että vain 14 aineiston artikkelissa globalisaation vaikutuksia on tarkasteltu ensisijaisesti kansallisvaltion näkökulmasta. 21 artikkelissa näkökulma on jokin muu - yleensä juuri globaali. Erityisen hallitseva globaali näkökulma on sosilogia-lehdessä (ks. s. 58), jonka artikkeleista peräti 86%:ssa on globaali muutoksen tarkastelun perspektiivi.