Fyysisen aktiivisuuden yhteyttä koulun liikuntakerhoon osallistumiseen tutkittiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla. Poikia ja tyttöjä vertailtiin erikseen. Koulun liikuntakerhoon oli osallistunut viimeisen vuoden aikana 15,6 % pojista, joista 8 % usein tai säännöllisesti. Khiin neliötestin mukaan fyysisellä aktiivisuudella, ja liikuntakerhoon osallistumisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys pojilla (p=0,002). Mitä aktiivisempi oppilas oli, sitä todennäköisemmin hän osallistui liikuntakerhoon. Suurin osan kerhojen pojista oli fyysisesti aktiivisia tai erittäin aktiivisia.
Taulukko 11. Koulun liikuntakerhoon osallistuminen aktiivisuusryhmittäin pojilla.
Osallistuminen koulun liikuntakerhoon
Aktiivisuusryhmät Passiiviset Vähän
liikkuvat
Aktiiviset Erittäin aktiiviset
Yhteensä
n % n % n % n % N %
Ei lainkaan 94 91,3 235 89,4 197 81,4 137 77,0 663 84,4
Silloin tällöin 6 5,8 13 4,9 24 9,9 16 9,0 59 7,5
Usein tai säännöllisesti 3 2,9 15 5,7 21 8,7 25 14,0 64 8,1
Yhteensä 103 100 263 100 242 100 178 100 786 100
χ²=20,931; df=6; p=0,002
Koulun liikuntakerhoon oli osallistunut viimeisen vuoden aikana 10 % tytöistä. Hieman yli neljä prosenttia osallistui kerhoon säännöllisesti tai usein. Khiin neliötestin mukaan fyysisen aktiivisuuden ja liikuntakerhoon osallistumisen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tytöillä. Säännöllisesti tai usein kerhoon osallistuneita tyttöjä oli suhteellisesti saman verran kaikissa aktiivisuusryhmissä. Silloin tällöin koulun liikuntakerhoon osallistuneista tytöistä suhteellisesti suurin osa oli aktiivisten ryhmästä.
38
Taulukko 12. Koulun liikuntakerhoon osallistuminen aktiivisuusryhmittäin tytöillä.
Osallistuminen koulun liikuntakerhoon
Aktiivisuusryhmät Passiiviset Vähän
liikkuvat
Aktiiviset Erittäin aktiiviset
Yhteensä
n % n % n % n % N %
Ei lainkaan 54 94,7 225 91,8 250 88,0 173 90,1 702 90,2
Silloin tällöin 0 0,0 9 3,7 24 8,5 9 4,7 42 5,4
Usein tai säännöllisesti 3 5,3 11 4,5 10 3,5 10 5,2 34 4,4
Yhteensä 57 100 245 100 284 100 192 100 778 100
χ²=10,749; df=6; p=0,096
Oppilaan fyysisen aktiivisuuden ja koulun liikuntapäiviin osallistumisen välistä yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla. Poikia ja tyttöjä vertailtiin erikseen.
Koulun liikuntapäivään oli osallistunut viimeisen vuoden aikana 84,5 % pojista. Usein tai säännöllisesti liikuntapäiviin osallistui yli puolet kaikista pojista. Khiin neliötestin mukaan fyysisellä aktiivisuudella ja liikuntapäiviin osallistumisella oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys poikien ryhmässä (p<0,001). Mitä suurempi kokonaisaktiivisuus oppilaalla oli, sitä todennäköisemmin hän oli osallistunut säännöllisesti koulun liikuntapäiviin. Erittäin aktiivisista oppilaista usein tai säännöllisesti liikuntapäiviin osallistui kaksi kolmasosaa, aktiivisista noin 60 % vähän liikkuvista puolet ja passiivista vain kolmannes. Liikuntapäivistä poisjääneitä poikia oli suhteellisesti eniten passiivisissa oppilaissa (34,3 %) ja vähiten erittäin aktiivisissa oppilaissa (8,2 %).
39
Taulukko 13. Koulun liikuntapäiviin osallistuminen aktiivisuusryhmittäin pojilla.
Osallistuminen koulun liikuntapäiviin
aktiivisuusryhmät Passiiviset Vähän
liikkuvat
Aktiiviset Erittäin aktiiviset
Yhteensä
n % n % n % n % N %
Ei lainkaan 36 34,3 45 16,8 28 11,4 15 8,2 124 15,5 Silloin tällöin 34 32,4 91 34,0 74 30,2 51 28,0 250 31,2 Usein tai säännöllisesti 35 33,3 132 49,3 143 58,4 116 63,7 426 53,2
Yhteensä 105 100 268 100 245 100 182 100 800 100
χ²=47,952; df=6; p=0,001
Tytöistä 72,8 % oli osallistunut viimeisen vuoden aikana koulun liikuntapäivään.
Kuusikymmentä prosenttia (59,9 %) oli osallistunut liikuntapäiviin usein tai säännöllisesti.
Khiin neliötestin mukaan fyysisellä aktiivisuudella ja liikuntapäiviin osallistumisella oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys tyttöjen ryhmässä (p=0,001). Osallistuminen aktiivisesti koulun liikuntapäiviin oli yleisintä erittäin aktiivisten ryhmässä, joista 67 % osallistui liikuntapäiviin usein tai säännöllisesti, ja vähäisintä passiivisten ryhmässä, joista vain 41 % osallistui liikuntapäiviin usein tai säännöllisesti. Liikuntapäivistä poisjääneitä tyttöjä oli suhteellisesti eniten passiivisten ryhmässä (26,8 %) ja suhteellisesti vähiten erittäin aktiivisten ryhmässä (7,8 %).
40
Taulukko 14. Koulun liikuntapäiviin osallistuminen aktiivisuusryhmittäin tytöillä.
Osallistuminen koulun
8.7 Liikuntamotiivit ja harrastamisen esteet erittäin aktiivisilla ja passiivisilla liikkujilla
Erittäin aktiivisten ja passiivisten oppilaiden välistä eroa liikunnan motiiveissa tarkasteltiin t-testillä. Kaikki harrastamisen motiivit olivat erittäin aktiivisille tärkeämpiä liikkumisen syitä kuin passiivisille (p<.001). Merkittävin ero ryhmien välillä oli väitteellä: ”Nautin harjoittelusta”, joka oli aktiiviliikkujille selvästi tärkeämpi syy. Tämän väitteen d-arvo oli 1.37. Toiseksi merkittävin ero ryhmien välillä oli väitteellä ”Haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa” (d=1.33) ja kolmanneksi suurin väitteellä ”Se rentouttaa minua” (d=1.05). Cohenin d-arvon perusteella ryhmien väliset erot olivat suuret myös muissa liikkumisen motiiveissa.
Motiivien tärkeysjärjestys oli hieman erilainen erittäin aktiivisten ja passiivisten oppilaiden välillä. Erittäin aktiivisten ryhmässä tärkein liikkumisen motiivi oli ”Haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa” ja toiseksi tärkein oli ”Voin saada vartaloni hyvään kuntoon”. Nämä kaksi motiivia olivat myös tärkeimmät passiivisten ryhmässä, jossa ne olivat keskenään yhtä tärkeitä. Kolmanneksi tärkein motiivi oli erittäin aktiivisilla ”Nautin harjoittelusta”, kun taas passiivisilla se oli ”Voin tavata ystäviä”. Molemmille ryhmille vähiten tärkein motiivi oli ”Haluan siitä itselleni uran”, joskin erittäin aktiivisten ryhmässä se sai korkeimman keskihajonnan (1.10) eli osalle oppilaista se oli tärkeä syy liikkumiselle. Passiivisilla oppilailla suurin keskihajonta (kh=1.25) löytyi väittämästä ”Se antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun”.
41
TAULUKKO 15. Harrastamisen motiivit tärkeysjärjestyksessä passiivisilla ja erittäin aktiivisilla liikkujilla.
Passiiviset oppilaat Erittäin aktiiviset oppilaat
Liikkumisen motiivi n ka kh Liikkumisen motiivi n ka kh
Nautin harjoittelusta 162 2,06 .95 Pidän joukkueessa olemisesta
378 2,76 1.06
Pidän joukkueessa olemisesta 161 1,91 .94 Se tekee minut fyysisesti viehättäväksi
378 2,75 .86
Tapaan uusia ihmisiä 161 1,85 .75 Nautin kilpailemisesta 380 2,65 1.05
Se antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun
162 1,85 1.25 Se antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun
379 2,62 .92
Nautin kilpailemisesta 162 1,68 .84 Tapaan uusia ihmisiä 379 2,50 .82
Haluan siitä itselleni uran 162 1,33 .75 Haluan siitä itselleni uran 378 2,15 1.10
Vastausasteikko neliportainen (1-4)
42
TAULUKKO 16. Passiivisten ja erittäin aktiivisten oppilaiden liikuntamotiivien keskiarvojen erot (t-testi) sekä erojen merkittävyys (Cohenin d).
Muuttujat n ka kh t-arvo df
Haluan olla fyysisesti hyvässä kunnossa
Erittäin aktiiviset 380 3.63 .55
43
Myös liikuntaa estäviä tekijöitä vertailtiin erittäin aktiivisten ja passiivisten liikkujien välillä.
Ryhmien välistä eroa tarkasteltiin t-testillä. Liikunnan esteiden kokemisessa oli tilastollisesti erittäin merkitsevät erot passiivisten ja erittäin aktiivisten liikkujien välillä (p<.001) kaikissa muissa esteissä paitsi ”Sairaus tai vamma estää (p=.950)” sekä ”Se vie liiaksi aikaa läksyjen luvulta” (p=.722).
Merkittävin liikkumisen este passiivisille oli se, etteivät he kokeneet itseään liikunnallisiksi.
Toiseksi merkittävin syy oli, helposti väsyminen liikkuessa ja kolmas syy liikkumattomuudelle oli ajan kuluminen muissa harrastuksissa. Erittäin aktiivisten liikkumiselle ei juuri ollut esteitä. Aktiivisten liikkumista haittasi eniten muut harjoitukset ja niissä kuluva aika, mutta myös tämän syyn keskiarvo jäi alhaiseksi. Ajatus liikunnan hyödyttömyydestä ei ollut kummallekaan ryhmälle liikkumisen este. Sairaudet tai vammat eivät vaikuttaneet ryhmätasolla liikkumiseen, mutta ne saattavat silti olla merkittävä este yksilön liikkumiselle.
Erittäin aktiivisten oppilaiden vastausten keskihajonnat jäivät pienemmiksi kuin passiivisten oppilaiden. Passiivisten oppilaiden keskuudessa mielipide-erot olivat siis suurempia.
Passiivisilla oppilailla eniten hajontaa oli väittämissä ”Aikani kuluu muissa harrastuksissa”
(kh=.85) sekä ”En ole liikunnallinen tyyppi” (kh=.82). Erittäin aktiivisilla oppilailla suurin hajonta (kh=.65) löytyi listan ensimmäisen sijan väittämästä ”Aikani kuluu muissa harrastuksissa”. Ryhmät erosivat eniten toisistaan väittämissä ”En ole liikunnallinen tyyppi”
(d=1.37), ”Se on ikävää” (d=0.95) sekä ”Väsyn helposti” (d=0.89).
44
TAULUKKO 17. Liikkumisen esteet tärkeysjärjestyksessä passiivisilla ja erittäin aktiivisilla liikkujilla.
Passiiviset oppilaat Erittäin aktiiviset oppilaat
Liikkumisen este n ka kh Liikkumisen este n ka kh
En ole liikunnallinen tyyppi
154 2,08 .82 Aikani kuluu muissa harrastuksissa
370 1,45 .65
Väsyn helposti 154 1,97 .67 Väsyn helposti 370 1,34 .55 Aikani kuluu muissa
harrastuksissa
156 1,88 .85 Se vie liiaksi aikaa läksyjen luvulta
371 1,31 .55
Se on ikävää 153 1,78 .74 Se on ikävää 371 1,21 .44
Kaveritkaan eivät harrasta
152 1,61 .73 Kaveritkaan eivät harrasta
370 1,21 .46
Siinä kilpaillaan 149 1,57 .76 Siinä kilpaillaan 366 1,21 .48 Se vie liiaksi aikaa
läksyjen luvulta
149 1,33 .65 Sairaus tai vamma estää 371 1,20 .46
Siitä ei ole hyötyä 152 1,32 .61 En ole liikunnallinen tyyppi
368 1,19 .47
Sairaus tai vamma estää 154 1,21 .49 Siitä ei ole hyötyä 367 1,06 .29 Vastausasteikko kolmiportainen (1-3)
45
TAULUKKO 18 Passiivisten ja erittäin aktiivisten oppilaiden liikkumisen esteiden keskiarvojen erojen vertailu (t-testi) sekä erojen merkittävyys (Cohenin d).
Muuttujat n ka kh t-arvo df p-arvo d-arvo
Se vie liiaksi aikaa läksyjen luvulta
Erittäin aktiiviset 371 1.31 .55
46 9 POHDINTA
Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat seuraavat: Suositusten mukaan liikkuvista nuorista valtaosa osallistui urheiluseuran harjoituksiin usein tai säännöllisesti. Koulun liikuntakerhoihin osallistuvista pojista suurin osa oli aktiivisia. Passiiviset oppilaat lintsasivat koulun liikuntapäivistä kaikkein useimmin. Vapaa-ajan liikuntaharrastuksista yleisimmät olivat lenkkeily kävellen tai juosten, pyöräily, sekä kuntosali tai puntti. Tärkeimmät liikkumisen syyt olivat sekä aktiivisille että passiivisille oppilaille mahdollisuus saada vartalo hyvään kuntoon ja halu olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Passiivisten oppilaiden merkittävimmät esteet liikkumiselle olivat: ”En ole liikunnallinen tyyppi” sekä ”Väsyn helposti”.