Suomen koulutuspolitiikassa on aivan tuoreeltaan tapahtunut yll¨att¨av¨a k¨a¨anne. Hal-lituksen kes¨akuussa 2012 tekem¨a p¨a¨at¨os perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta merkitsi fysiikan ja kemian kohdalla sit¨a, ett¨a niit¨a aletaan opettaa vuosiluokilla 5–6 integroituna Ymp¨arist¨ooppi-nimiseen ainekokonaisuuteen (OKM, 2012a). T¨a-m¨an pro gradu -ty¨on yhten¨a l¨aht¨okohtana ollut vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteisiin tehty muutos, jossa fysiikka-kemia lis¨attiin alakoulun kahdelle viimeisel-le vuosiluokalviimeisel-le erillisen¨a oppiaineena, on t¨aten j¨a¨am¨ass¨a historiaan.
Opetus- ja kulttuuriministeri¨on asettaman ty¨oryhm¨an helmikuussa 2012 julkai-sema mietint¨o (OKM, 2012b) peruskoulun uudesta tuntijaosta sai osakseen kritiikki¨a useilta tahoilta. Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry ilmaisi maalis-kuussa 2012 laatimassaan kannanotossaan tuntijakoesitykseen huolestuneisuutensa fysiikan ja kemian painoarvon oleellisesta pienenemisest¨a ja kokeellisen opetuksen edellytysten heikkenemisest¨a (MAOL, 2012). Uuden Insin¨o¨oriliiton (UIL ry) samoi-hin aikoisamoi-hin j¨att¨am¨a lausunto tuntijakoty¨oryhm¨an muistiosta kummastuttaa hie-man. UIL pit¨a¨a valitettavana, ettei matematiikan osuutta ehdotettu kasvatettavaksi uudessa tuntijaossa. Samalla liitto korostaa matemaattis-luonnontieteellisen pohja-koulutuksen t¨arkeytt¨a, muttei silti ei ota kantaa siihen, tulisiko fysiikka-kemiaa opet-taa alakoulussa erillisen¨a vai integroida osaksi ymp¨arist¨ooppia (UIL, 2012).
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos hyv¨aksyy esitetyn ilmi¨okeskeisyy-den yhteiseksi alustaksi ymp¨arist¨oopin opetukseen, mutta per¨a¨ankuuluttaa eri tie-donalojen ja oppiaineiden luonteiden ja erityispiirteiden huomioimista (HOKL, 2012).
HOKL:n mukaan fysiikan ja kemian yhdist¨aminen biologian, maantieteen ja terveys-tiedon kanssa ”ei v¨altt¨am¨att¨a edist¨a oppiaineille ominaisten menetelmien k¨aytt¨o¨a, kuten toiminnallista kokeellisuutta tai turvallisuuteen liittyvi¨a tavoitteita.” Lausun-nossa todetaan lis¨aksi, ettei integrointi edist¨a my¨osk¨a¨an ”n¨aille tiedonaloille keskeis-ten k¨asitteiden ja periaatteiden oppimista.”
Unohtaa ei sovi my¨osk¨a¨an kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunnan kom-mentteja, joissa ilmaistaan huoli fysiikan ja kemian asemasta ymp¨arist¨ooppi-kokonai-suudessa (LUMA, 2012). Neuvottelukunta ennakoi, ett¨a esitetty tuntijakoratkaisu johtaa fysiikan ja kemian painoarvon merkitt¨av¨a¨an pienenemiseen ja heikent¨a¨a tur-vallisen kokeellisen opetuksen edellytyksi¨a. Samoin Biologian ja maantieteen opet-tajien liitto BMOL ry kritisoi luonnontieteellisten aineiden niputtamista yhdeksi
kokonaisuudeksi (BMOL, 2012). Mik¨ali halutaan, ett¨a tulevaisuudessa olisi riitt¨a-v¨asti luonnontieteiden osaajia, on BMOL:n mukaan vuosiluokilla 5–6 s¨ailytett¨av¨a nykyisen kaltainen oppiaineiden opetus, joka t¨aht¨a¨a kiinnostuksen her¨att¨amiseen luonnontieteisiin jo alakoulussa.
Esityst¨a puoltavaa n¨akemyst¨a edustaa esimerkiksi Tampereen yliopiston kasva-tustieteiden yksik¨on kannanotto: ”Luonnontieteellisten oppiaineiden ilmi¨okeskeisyyt-t¨a korostava integraation¨ak¨okulma on alakoulun puolella kannatettava ja se tulisi ulottaa my¨os vuosiluokille 7–9” (TaY, 2012). Niin ik¨a¨an Luokanopettajaliitto pit¨a¨a ymp¨arist¨oopin tuloa alakouluun ”yhteiseksi eheytt¨av¨aksi aineeksi” hyv¨an¨a (Luokan-opettajaliitto, 2012).
Luokanopettajaliiton lausunto saattaa olla heijastuma siit¨a, ett¨a valtakunnalli-sesti tarkasteltuna alakoulun opettajat suhtautuvat yh¨a jokseenkin kielteivaltakunnalli-sesti fysiikka-kemiaan erillisen¨a oppiaineena. Voisiko se olla heid¨an kannaltaan paluu tut-tuun ja turvalliseen ymp¨arist¨o- ja luonnontietoon (ymp¨arist¨ooppiin), mik¨a v¨ahent¨aisi tarvetta paneutua tarkemmin fysiikan ja kemian oppisis¨alt¨oihin? TaY:n kasvatustie-teiden yksikk¨o taas puoltaa integraatiota vedoten luonnontieteellisten oppiaineiden ilmi¨okeskeisyyteen. On aiheellista kysy¨a, onko se kuitenkaan riitt¨av¨a peruste, kun otetaan huomioon fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen hyvinkin erityyppiset ilmi¨omaailmat sek¨a n¨aille tieteenaloille luonteenomaiset tutkimusmenetelm¨at.
Monista integroidun ymp¨arist¨oopin palauttamista kritisoineista kannanotoista huolimatta OKM ei tehnyt tuntijakoon fysiikan ja kemian osalta ratkaisevia muu-toksia. Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen, jonka mukaan n¨ait¨a aineita opete-taan vastaisuudessa vuosiluokilla 1–6 osana ymp¨arist¨oopin opetusta (integroituina biologiaan, maantietoon ja terveystietoon). Asetuksen mukaiset opetussuunnitelman perusteet otetaan k¨aytt¨o¨on kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien (Valtioneuvosto, 2012).
OPM:n ty¨oryhm¨a perustelee ehdottamaansa uudistusta alakoulun tuntijakoon luonnontieteellisten aineiden osalta sill¨a, ett¨a t¨an¨a vuonna toteutetun seuranta-arvioinnin ennakkotietojen mukaan oppilaiden oppimistulokset ovat j¨a¨aneet muun muassa fysiikassa ja kemiassa ainoastaan tyydytt¨av¨alle tasolle (OKM, 2012b). Ty¨o-ryhm¨a vetoaa my¨os siihen, ett¨a luonnontieteellisiin aineisiin voidaan ”soveltaa sa-mansuuntaista ilmi¨okeskeist¨a pedagogiikkaa, joka vahvistaa oppilaan laaja-alaista ymm¨arryst¨a luonnontieteellisist¨a ilmi¨oist¨a, niiden v¨alisist¨a vuorovaikutussuhteista ja seurauksista.”
Alakoululaisten vaatimattomaksi j¨a¨aneen luonnontieteellisten aineiden osaami-sen taustat lienev¨at kuitenkin monisyisemm¨at. Ensinn¨akin fysiikka ja kemia ovat eriytyneet omaksi yhdistetyksi oppiaineeksi 5–6 luokilla vasta muutaman vuoden ajan. Viitaten johdannossa mainitsemaani Ahtinevan ja Kankareen tutkimukseen (2007) monilla luokanopettajilla ei ole ollut tarvittavaa kompetenssia fysiikan ja ke-mian opettamiseen. Viel¨a kolme vuotta sitten opettajien t¨aydennyskoulutus ei ol-lut pystynyt riitt¨av¨asti korjaamaan ep¨akohtaa (Opetushallitus, 2009). Vaikka kaikki luokanopettajat olisikin t¨ah¨an menness¨a t¨aydennyskoulutettu ja opetuksessa tarvit-tavaa tieto- ja taitotasoa onnistuttu sen avulla parantamaan, olisi mielest¨ani liian optimistista odottaa, ett¨a se n¨akyisi l¨ahes v¨alitt¨om¨asti oppilaiden osaamistason ko-hentumisena. Lis¨aksi OKM:n tuntijakoratkaisu v¨ahensi — ellei poistanut — mahdol-lisuuksia fysiikan ja kemian aineenopettajien antamaan opetukseen vuosiluokilla 5–6 (BMOL, 2012). Voidaan perustellusti kysy¨a, tehtiink¨o muutos tuntijakoon sittenkin ennenaikaisesti antamatta opettajille riitt¨av¨asti aikaa perehty¨a fysiikan ja kemian k¨asitteist¨o¨on ja ilmi¨oihin sek¨a totuttautua niille ominaisiin opetusmenetelmiin.
***
Viime vuosina luokanopettajien k¨aytett¨aviss¨a ollut t¨aydennyskoulutus on askel kohti kattavampaa ammatillista osaamista. Kuten t¨ass¨a tutkimuksessa on tullut esiin, t¨ay-dennyskoulutuksella on parantuneen aineenhallinnan lis¨aksi my¨onteisi¨a vaikutuksia my¨os opettajien asenteisiin kyseisi¨a tiedonaloja kohtaan. Opettajien asenteilla taas on vaikutusta niin oppimistuloksiin kuin oppilaiden saamiin k¨asityksiin kyseisist¨a op-piaineista. K¨asitysten pohjalta muodostuvat vuorostaan asenteet, jotka m¨a¨aritt¨av¨at osaltaan kasvavan sukupolven ainevalintoja ja suuntautumista ammattiin. Yhteen-vetona voidaan todeta, ett¨a opettajien lis¨akoulutus on sijoitus, joka kasvaa korkoa monella tapaa. Sen hy¨odyt eiv¨at rajoitu yhteen oppilaskohorttiin.
Viitteet
Ahtee, M. & Halkka, K. 2004. Primary teacher trainees’ attitudes toward teaching of physics. Teoksessa A. Laine, J. Lavonen & V. Meisalo (toim.),Current research on mathematics and science education, osa 253, 233–247.
Ahtee, M. & Johnston, J. 2006. Primary Student Teachers’ Ideas about Teaching a Physics Topic. Scand. J. Educ. Res., 50(2), 207–219.
Ahtee, M. & Rikkinen, H. 1995. Luokanopettajaksi opiskelevien mielikuvia fysiikas-ta, kemiasfysiikas-ta, biologiasta ja maantieteest¨a. Dimensio,59(2), 54–58.
Ahtineva, A. & Kankare, S. 2007. Luokanopettajan fysiikka ja kemia. Teoksessa K. Merenluoto, A. Virta & P. Carpelan (toim.), Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet. Ainedidaktinen symposium 9.2.2007, 101–110.
Allport, G. W. 1935. Attitudes. Teoksessa C. Murchison (toim.),Handbook of social psychology, 798–844. Clark University Press, Worcester, MA.
Appleton, K. 2003. How Do Beginning Primary School Teachers Cope with Science?
Toward an Understanding of Science Teaching Practice. Res. Sci. Ed., 33(1), 1–25.
Baker, D. & Leary, R. 1995. Letting girls speak out about science. J. Res. Sci.
Teach., 32(1), 3–27.
BMOL 2012. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausun-to perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sek¨a perusopetuksen
tuntijaon uudistamista valmistelleen ty¨oryhm¨an (OKM 2012:6) ehdotuksista.
www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/182084_Biologian_ja_maantie teen_opettajien_liitto_BMOL_ry.doc. (Voimassa 3.10.2012).
Bricheno, P., Johnston, J. & Sears, J. 2000. Children’s attitudes to science: beyond the men in white coats. Teoksessa J. Sears & P. Sorensen (toim.),Issues in Science Teaching. RoutledgeFalmer, London.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Jyv¨askyl¨a.
Fairbrother, R. 2000. Strategies for learning. Teoksessa R. M. Sorrentino & E. T.
Higgins (toim.), Good practice in science teaching: What research has to say.
RoutledgeFalmer, London.
Ginns, I. S. & Watters, J. J. 1995. An analysis of scientific understanding of preser-vice elementary teacher education students. J. Res. Sci. Teach.,32(2), 205–222.
Gogolin, L. & Swartz, F. 1995. A quantitative and qualitative inquiry into the at-titudes toward science of nonscience college students. J. Res. Sci. Teach.,29(5), 487–504.
Halim, L. & Meerah, S. M. 2002. Science trainee teachers’ pedagogical content know-ledge and its influence on physics teaching. Research in Science & Technological Education, 20(2), 215–225.
Harlen, W. & Hol-royd, C. 1997. Primary teachers’ understanding of concepts of science: Impact on confidence and teaching. Int. J. Sci. Educ.,19(1), 93–105.
Harp, S. F. & Meyer, R. E. 1997. The Role of Interest in Learning from Scientific Texts and Illustrations: On the Distinction Between Emotional Interest and Cog-nitive Interest. J. Educ. Psychol.,89(1), 92–102.
Hidi, S. & Baird, W. 1986. Interestingness — A Neglected Variable in Discourse Processing. Cognitive Sci., 10, 179–194.
Hidi, S. & Harackiewizc, J. M. 2000. Motivating the academically unmotivated: A critical issue for the 21st century. Rev. Educ. Res., 70(2), 151–179.
Hirsj¨arvi, S. 1982.Ihmisk¨asitys kasvatusajattelussa. Jyv¨askyl¨an yliopiston kasvatus-tieteen laitos, Jyv¨askyl¨a.
Hirvonen, P. E. & Asikainen, M. 2000. K¨ayt¨ann¨on ty¨oskentely¨a oppimisessa. Di-mensio, 69(1), 60–63.
HOKL 2012. Lausunto asiakirjasta Tulevaisuuden perusopetus — valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako: Opetus- ja kulttuuriministeri¨on ty¨oryhm¨amuistioita ja sel-vityksi¨a 2012:6. www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/182074_Helsin gin_yliopiston_opettajankoulutuslaitos.pdf. (Voimassa 3.10.2012).
H¨aussler, P. & Hoffmann, L. 2000. A Curricular Frame for Physics Education: De-velopment, Comparison with Students’ Interests, and Impact on Students’ Achie-vement and Self-Concept. Sci. Educ.,84, 689–705.
Jarrett, O. S. 2000. Science Interest and Confidence Among Preservice Elementary Teachers. Journal of Elementary Science Education,11(1), 47–57.
Johnston, J. & Ahtee, M. 2006. Comparing primary student teachers’ attitudes, subject knowledge and pedagogical content knowledge needs in a physics activity.
Teach. Teach. Educ., 22, 503–512.
Johnston, O. S. 2005. Early Explorations in Science, Second Edition. Open Univer-sity Press, Buckingham, UK.
Jones, M. G., Howe, A. & Rua, M. J. 2006. Gender Differences in Students’ Expe-riences, Interests, and Attitudes toward Science and Scientists. Sci. Educ.,84(2), 180–192.
Kelly, A. 1987.Science for girls. Open University Press, Philadelphia.
Koehler, M. J. & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content know-ledge? Contemporary Issues in Technology and Teacher Education,9(1), 60–70.
Krapp, A. 1999. Interest, Motivation and learning: An educational-psychological perspective. Eur. J. Psychol. Educ., 14(1), 23–40.
Krapp, A., Hidi, S. & Renninger, K. A. 1985. Interest, Motivation and learning:
An educational-psychological perspective. Teoksessa K. A. Renninger, S. Hidi &
A. Krapp (toim.), The Role of Interest in Learning and Development. Laurence Elbraum Associates, Inc., Hillsdale, NJ.
Kurki-Suonio, K. & Kurki-Suonio, R. 1994.Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, Helsinki.
Lavonen, J., Meisalo, V. & Co. 2006. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ty¨otapaopas. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, K¨aytt¨ayty-mistieteellinen tiedekunta. Matemaattisten aineiden opetuksen tutkimus- ja ke-hitt¨amiskeskus. www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tyotapa/. (Voimassa 19.10.2012).
Levitt, K. E. 2002. An Analysis of Elementary Teachers’ Beliefs Regarding the Teac-hing and Learning of Science. Sci. Educ.,86(1), 1–22.
LUMA 2012. Kansallisen LUMA-verkoston neuvottelukunnan kannanotto peruso-petuksen tavoitteisiin ja tuntijakoesitykseen. www.hare.vn.fi/upload/Asia kirjat/17759/182804_Kansallisen_LUMA-verkoston_neuvottelukunta.docx.
(Voimassa 3.10.2012).
Luokanopettajaliitto 2012. Luokanopettajaliiton lausunto Tulevaisuuden perusope-tus — Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako -ty¨oryhm¨an ehdotuksiin (OKM 2012:6). www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/182053_Luokanopettaja liitto_ry.doc. (Voimassa 3.10.2012).
Makkonen, T. 2003. Luokanopettajat ja fysiikka. Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos.
MAOL 2012. Kannanotto perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa pohtineen ty¨o-ryhm¨an esitykseen. www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/181976_Mate maattisten_Aineiden_Opettajien_Liitto_MAOL_ry.pdf. (Voimassa 3.10.2012).
Miles, M. B. & Huberman, M. A. 1984. Qualitative data analysis: A sourcebook of new methods. Sage Publications, Beverly Hills.
Moilanen, P. 1998. Opettajan toiminnan perusteiden tulkinta ja tulkinnan todelli-suuden arviointi. Studies in Education, Psychology and Social Research, (144).
MOT 2012. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
http://mot.kielikone.fi.ezproxy.uef.fi:2048/mot/uef/netmot.exe. (Voi-massa 26.10.2012).
Nespor, J. 1987. The Role of Beliefs in the Practice of Teaching. J. Curriculum Stud.,19(4), 317–328.
Nilsson, P. & van Driel, J. 1987. How Will We Understand What We Teach? — Primary Student Teachers’ Perceptions of their Development of Knowledge and Attitudes Towards Physics. Res. Sci. Ed., 41, 541–560.
OKM 2012a. Opetus- ja kulttuuriministeri¨on tiedote, 28.6.2012: Hallitus p¨a¨atti pe-rusopetuksen tuntijaosta. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/06/VN_tunti jako.html. (Voimassa 3.10.2012).
OKM 2012b. Tulevaisuuden perusopetus — valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako.
Opetus- ja kulttuuriministeri¨on ty¨oryhm¨amuistioita ja selvityksi¨a 2012:6.
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tulevaisuuden_perusopetus.html.
(Voimassa 3.10.2012).
Opetushallitus 2003. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus, Vammala.
Opetushallitus 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetus-hallitus, Vammala.
Opetushallitus 2009. LUMA — Suomen menestystekij¨a nyt ja tulevaisuudessa. Ma-tematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan muistio 2009. Opetushallitus, Helsinki.
Osborne, J., Simon, S. & Collins, S. 2003. Attitudes toward science: A review of the literature and its implications. Int. J. Sci. Educ.,25, 1049–1079.
Palmer, D. H. 2001. Factors Contributing to Attitude Exchange Amongst Preservice Elementary Teachers. Sci. Educ., 86(1), 122–138.
Rasinaho, A. & Asunta, T. 2006. Luokanopettajat ja alaluokkien kemian opetus.
Polkuja tutkimukselliseen opettamiseen ja oppimiseen matemaattisissa aineissa.
Tutkimuksia (84). Jyv¨askyl¨an yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Shulman, L. S. 1986. Those Who Understand: Knowledge Growth in Teaching.
Educational Res., 15(2), 4–14.
Shulman, L. S. 1987. Knowledge and Teaching: Foundations of the New Reform.
Harvard Educ. Rev., 57(1), 1–22.
Sormunen, K. 2004. Seitsem¨asluokkalaisten episteemiset n¨akemykset luonnontietei-den opiskelun yhteydess¨a. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisi¨a julkaisuja. 95.
Strauss, A. & Corbin, J. 1998.Basics of Qualitative Research: Techniques and Proce-dures for Developing Grounded Theory, 2nd Edition. Sage Publications, Inc., CA.
Syrj¨al¨a, L., Ahonen, S., Syrj¨al¨ainen, E. & Saari, S. 1994. Laadullisen tutkimuksen ty¨otapoja. Kirjayhtym¨a, Helsinki.
TaY 2012. Lausunto perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden sek¨a perusope-tuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen ty¨oryhm¨an (OKM 2012:6) ehdotuk-sista. www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/182051_Tampereen_yli opisto.pdf. (Voimassa 3.10.2012).
Trumper, R. 2003. The need for change in elementary teacher training: A cross-college age study of future teachers’ conceptions of basic astronomy concepts.
Teach. Teach. Educ., 19, 309–323.
Tuomi, J. & Saraj¨arvi, A. 2006. Laadullinen tutkimus ja sis¨all¨onanalyysi. Tammi, Helsinki.
Tynj¨al¨a, P. 1999.Oppiminen tiedon rakentamisena: Konstruktivistisen oppimisk¨asi-tyksen perusteita. Kirjayhtym¨a, Helsinki.
UIL 2012. Lausunto perusopetuksen uudistamista pohtineen ty¨oryhm¨an muistiosta (OKM 2012:6). www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17759/182266_Uusi_
Insin%C3%B6%C3%B6riliitto_UIL_ry.docx. (Voimassa 3.10.2012).
Valtioneuvosto 2012. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuk-sen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetukopetuk-sen tuntijaosta 28.6.2012/422.
www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20120422. (Voimassa 4.10.2012).
V¨ais¨anen, P. & Silkel¨a, R. 1999. Kokemukset ja merkitykset opettajaksi kasvussa.
Teoksessa H. Niemi (toim.), Opettajankoulutus modernin murroksessa, 217–234.
Tampereen yliopisto.
V¨ais¨anen, P. & Silkel¨a, R. 2000. Uskomukset opettajaksi opiskelevien ammatillisessa kehityksess¨a. Teoksessa J. Enkenberg, P. V¨ais¨anen & E. Savolainen (toim.), Opet-tajatiedon kipin¨oit¨a. Kirjoituksia pedagogiikasta, 132–153. Verkkojulkaisu. Savon-linnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto.
Young, K. 1946. Handbook of social psychology. Routledge & Kegan Paul Ltd., London.
Liite A
Aineiston indeksointi
Koodiavain:
J = Joensuu M = mies
K = Kuusamo N = nainen
L = Lappeenranta Y = yliopisto
P = peruskoulu T = ty¨oel¨am¨a
L = lukio (j¨arjestysnumeron j¨aljess¨a) A = aikuisik¨a Taulukko A.1
Ennen koulutusta (alkuessee).
Henkil¨okoodi Indeksi
J01NP J06NP J13NP K04MPL K05NPL K06NP K08NP K11MP L07MP L11NP L16MPL19MP
positiivinen kokemus
J01NP J02NP J03NP J06NP K04MP L02MP L10NPLY L11NP L16MPL19MP
p¨atev¨a opettaja K05NPL K12MP L10NY L11NP L16MP
L19MP
motivoiva ja innostava opettaja
J01NP J05NL runsaasti laskuteht¨avi¨a
J01NL J03NY J04ML J05NL J08NL J09NP J11NP J12NL J14NP J16NP K01NP K03NP K03NL K06NL K09NP K10MP K13MP L01NP L03ML L04MP L06MP L08NP L09MP L13NL L14NL L16MLL17NP
negatiivinen kokemus
J01NL L15MPLY opetuksen taso alhainen
J01NA K04MAL19MA jatkuva kiinnostus fysiikkaan
Henkil¨okoodi Indeksi
J01NA ristiriitaiset ennakko-oletukset
fys:n opettamisesta J02NP K01NT K02NT L13NP fys ep¨asuosiossa
J13NT K02NT ymm¨art¨aminen oppilaille vaikeaa
J02NL K06NP fys loogista
J02NL J06NP K04MP K07MP K11MP L02MP L05MYT L15MP
kiinnostunut fysiikasta
J02NY L05MY L10NLY opetus tasokasta
K05NL L05MP L13NT oppimateriaali tasokasta
J02NT J05NT J06NT K06NT K08NT L03MT L04MT L15MT
kiinnostunut fysiikan opettamisesta
J02NT opettaminen positiivinen haaste
K11ML oppimateriaalin taso alhainen
J03NP L05MP neutraali kokemus
J03NP J09NP J11NP J14NP J15NP J16NP K09NP L04MP L06MP L09ML L13NY L14NA
kiinnostuksen puutetta fysiikkaan
J03NP J06NP J13NP K01NY K05NPL K06NP K07MP K08NP K11MP K12MP L02MP L05MY L07MP L11NP L15MP
kokeellisuutta tunneilla
J05NL J10NPL J14NP J16NP K01NL K10MP K12ML L03MPL L16ML
ei kokeellisuutta
J03NA fys edelleen vierasta ja vaikeaa
J03NT L08NT halu antaa positiivinen mielikuva
fysiikasta J03NT J08NT J10NT J13NT K05NT K06NT
K07MT K08NT K10MT L03MT L04MT L09MT L13NTL17NT
kokeellisuus t¨arke¨a¨a opetuksessa
L01NT L03MT k¨ayt¨ann¨onl¨aheisyys t¨arke¨a¨a ope-tuksessa
J03NT J08NTL19MT konstruktivistinen n¨akemys opetta-misesta
J03NA J15NYT fys aikaisemmin tarpeeton, nyt
tar-peellinen
J03NT ep¨avarma p¨atevyydest¨a¨an
J04MP J06NL J04MY K06NY L04MY ei muistikuvaa
J08NL opettajan kiinnostus yksipuolista
J04ML J08NL J10NPL J12NL K03NL K09NL L08NP
kaavojen opettelua J12NL K11MP K13MP L08NT L09MP
L13NP L15MT
kokeellisuus mielenkiintoista J04MT J06NT J12NT J15NT K03NT K05NT
K08NT K13MT L04MT L06MT L07MT L08NT L09MT L11NT L12MT L14NT L16MTL17NT
motivoitunut opettamaan
J04MT J09NT J11NA J15NT L03MA L08NT suhtautuminen muuttunut postiivi-seksi
Henkil¨okoodi Indeksi
J12NY K09NL L01NA L08NA L15MA kielteinen asenne fysiikkaan J05NL J10NL J14NP K11ML L01NP L02MP
L03MP L06MP L08NP L12ML L14NL L16MLL19ML
fys teoreettista
J05NY J06NY J07NY J09NY K11MY K13MY L01NL L03MY L04ML L08NY L13NY L14NYL17NL
ei fysiikan opintoja
J16NA L08NP L09MY opetus/koulutus ei vastannut tar-peita/odotuksia
J03NY J05NA J12NA J06NA K09NY K10MY L05MY L09MT L10NY L13NA L14NT
kiinnostus fysiikkaan her¨a¨a
J12NL opettajan v¨alitt¨am¨a negatiivinen
kuva fysiikasta
J16NP opettajan palaute halventavaa
J05NT J09NT J11NT J15NT K01NT K02NT K03NT K08NT L01NT L03MT L08NT L10NT L11NT L12MT L15MT L17NT L19MT
oppilaat kiinnostuneita
J07NP J07NL J12NT J16NP K03NY K06NL K09NP K09NL K10ML L04MP L10NL L15MPLYAL17NP
fys hankalaa
K13MP puutteelliset opiskelutilat
J07NT J13NT opettaminen vaativaa
J07NT K05NTK13MT kynnys kokeelliseen ty¨oskentelyyn opetuksessa
J07NT J08NT J12NT J15NT K06NT K12MT L01NT L04MT L10NT L11NT L12MT L14NT L15MTL18MT
aineenhallinnassa parannettavaa
J08NL J10NL J11NP J12NP J15NY K01NP K03NP
kokeellisuus v¨ah¨aist¨a J04MT J09NT J13NT J14NT J16NT K06NT
K10MT K11MP L08NT L09MTL19MT
fys hy¨odyllinen oppiaine J08NT K02NT K03NT L08NT fys tarpeellinen oppiaine
J08NT J12NT K06NT L06MT L16MT fys kiinnostava opetettavana ainee-na
J09NP J16NP L15MP opettaja ei innostava
J10NPL J12NL K13MP L05MP L14NP L16MPL17NP
kokeellisuus rajoittunut demoihin J10NT J14NT J15NT K01NT K06NT L07MT
L16MT
fysiikan opettaminen haastavaa/
ty¨ol¨ast¨a K06NT L02MT L04MT L06MT L08NT
L11NT L12MT
puutteelliset opetusmateriaalit/
-v¨alineet/ -tilat
J13NP fys helppoa
J13NY J15NYL17NY yliopistossa fysiikkaa niukalti J13NT K03NY K09NY yliopisto-opetus riitt¨am¨at¨ont¨a K01NY K08NY L15MY yliopistossa ei ainedidaktiikkaa
Henkil¨okoodi Indeksi J13NT J14NT K01NT K03NT K05NT
K12MP L11NT L12MT L16MTL19MT
fys k¨ayt¨ann¨onl¨aheist¨a J14NP K09NP L04MA L08NPL17NP asiasis¨alt¨o j¨asentym¨at¨on K06NL K11ML K12ML L01NP L09MP
L19ML
mielenkiinto h¨avi¨a¨a/romahtaa
Taulukko A.2
Koulutuksen j¨alkeen (loppuessee).
Henkil¨okoodi Indeksi
J01NT J03NT L15MTL19MT L20NT koulutus hy¨odyllinen
J01NT positiivinen suhtautuminen fysiikan
opettamiseen
L07MA L15MA negatiivinen asenne fysiikan
opetta-miseen J01NT J02NT J05NT J13NT K09NT K12MT
L14NT
lis¨akoulutus tarpeen J01NT J09NT J14NT J15NT K08NTK14NT
L20NT
kokeellisuus t¨arke¨a¨a opetuksessa
L12MT opetusmateriaali tasokasta
J02NT L15MT v¨ah¨an opetusmateriaalia/
resursse-ja opettamiseen J02NT J05NT J11NT K01NT K08NT L06MT
L12MT
oppilaat kiinnostuneita J02NT J03NT J07NT J09NT K01NT K11MT
L08NT
fys tarpeellinen oppiaine
K03NT kokeellisuus ty¨ol¨ast¨a opettajalle
J07NT J08NT J10NT J14NT K05NT L01NT L05MT L10NT L12MT
fysiikan opettaminen haastavaa/
ty¨ol¨ast¨a J03NT J13NT J15NT K01NT K12MT
L12MT L13NT L15MT
fys hankala/vaikea/vaativa opetet-tava aine
K05NT aineenhallinnassa parannettavaa
J03NT K03NT ep¨avarma p¨atevyydest¨a¨an
J03NT K02NT K06NT K08NT L05MT L08NT L11NTL19MT
kurssi vahvisti my¨onteist¨a suhtau-tumista
J03NT J04MT J14NT K01NT K05NT K09NT K11MTK15MTL05MT L19MT
motivoitunut opettamaan J04MT J06NT J07NT K03NT K09NT
K10MT K14NT L02MT L03MT L04MT L06MT L14NT
koulutus muokkasi suhtautumista positiivisempaan
K15MT teorian opiskelu tarpeellista
J13NT fys kiehtovaa
J05NT J10NT J11NT K04MT fys hy¨odyllinen oppiaine
Henkil¨okoodi Indeksi J08NT J09NT J11NT K02NT K04MT
K06NT K12MT K14NT K15MT L02MT L03MT L04MT L06MT L07MT L09MT L11NT L15MTL16MT L20NT
koulutus lis¨asi valmiuksia opettaa
J11NT J14NT K04MT K05NT K09NT fys k¨ayt¨ann¨onl¨aheist¨a
J13NT asiasis¨alt¨o j¨asentym¨at¨on
J08NT K02NT K15MPLYA L16MPLYA L19MAT
kiinnostunut fysiikasta J13NT K03NT K06NT K07MT K08NT
K09NT L12MT
koulutus lis¨asi kiinnostusta fysiik-kaan
J09NT K07MT K14NT K15MT L02MT L04MT
koulutus motivoi kokeellisuuteen J10NT J12NT J13NT J14NT K01NT K05NT
K06NT K07MT K09NT L02MT L06MT L07MT L08NT L10NT L11NT L13NT L19MT
koulutus vahvisti aineenhallintaa
J10NT J11NT J12NT J13NT K03NT K07MT K12MT L01NT L03MT L04MT L07MT L14NT
koulutus lis¨asi motivaatiota
J10NT J12NT J15NT K10MT kiinnostus fysiikkaan her¨a¨a
Liite B
Indeksien ryhmittely
Indeksit on niputettu yleisempien nimikkeiden alle 9 luokkaan. Niist¨a luokat 4, 5 ja 6 koskevat kohdehenkil¨oiden suhtautumista fysiikkaan ja kemiaan sek¨a niiden opet-tamiseen.
Koodiavain:
Kirjainkoodit: Joensuu, Kuusamo, Lappeenranta Mies, Nainen
Peruskoulu, Lukio (numeron j¨aljess¨a), Yliopisto, Aikuisik¨a, Ty¨oel¨am¨a
V¨arikoodit: Alkuessee, Loppuessee, Vain alkuessee, Vain loppuessee, Opettajatyypit
** Positiivinen kokemus
* Negatiivinen kokemus
Taulukko B.1
Indeksit on niputettu yleisempien nimikkeiden alle 9 luokkaan. Niist¨a luokat 4, 5 ja 6 koskevat kohdehenkil¨oiden suhtautumista fysiikkaan ja kemiaan sek¨a niiden opetta-miseen.
1 YLEINEN KOKEMUS
J01NPB J06NPA J13NPA K04MPLA K05NPLA K06NPB K08NPB K11MPA L07MPCL11NPAL16MPAL19MPB
Positiivinen**
J03NPDL05MPE Neutraali
J01NLB J03NYD J04MLE J05NLE J08NLE J09NPD J11NPD J12NLE J14NPD J16NP K01NPD K03NPLE K06NLB K09NPD K10MPD K13MP L01NPC L03MLE L04MPE L06MPEL08NPEL09MPBL13NL L14NLFL16MLAL17NP
Negatiivinen*
J04MPYEJ06NLAK06NYBL04MYE Ei muistikuvaa
2 KOKEMUS OPETTAJASTA/
OPE-TUKSESTA/ KOULUTUKSESTA J01NPBJ02NPAJ03NPDJ06NPAK04MPA
OPE-TUKSESTA/ KOULUTUKSESTA J01NPBJ02NPAJ03NPDJ06NPAK04MPA