hallin-to)
Kuntayhtymä pystyy palveluvolyymeissä vastaamaan noin 80 % terveyden-huollon palveluista, mutta kallein ja harvinaisten sairauksien hoito joudu-taan ostamaan muualta. Budjetista noin 60 % menee oman palvelutuotan-non kustannuksiin ja 40 % ostopalveluihin. Oma tuotanto ei sinänsä ole itseisarvo, mutta paikallinen päätöksenteko ja tilaajaosaamisen kehittäminen ovat olleet kuntayhtymän strategisia painopisteitä.
Kuntayhtymän ja kuntien välillä on toteutettu sopimusohjausta.
Sopi-musohjausjärjestelmään kuuluu olennaisena osana kuntayhtymän ja kuntien väliset neuvottelut, joita on noin 3–4 kertaa vuodessa. Niissä sovitaan kun-tayhtymän strategisista tavoitteista sekä selvitetään kuntien toiveet tervey-denhuollon palveluitten kehittämiseksi. Vuosittaiset sopimukset ovat olleet kiinteähintaisia. Kunnan seuraavan vuoden maksuosuus on perustunut 2,5 vuoden hinnaston mukaiseen aikaisempaan käyttöön. Kiinteähintaiset vuo-sittaiset sopimukset kuntien kanssa ovat lisänneet kuntayhtymän ja jäsen-kuntien luottamusta eikä kuntayhtymän purkamista ole juurikaan esitetty.
Myös kuntayhtymällä ja sairaanhoitopiirillä on ollut kiinteähintainen vuosi-sopimus, jonka suuruus on määräytynyt samalla tavalla. Kymmenen vuoden aikana sopimuksia ei ole tarvinnut muuttaa kuin kaksi kertaa. Kuntayhty-män taseessa on tällä hetkellä jonkin verran alijäämää, jonka kattamisesta on sovittu kuntien kanssa.
Kuntayhtymä on pärjännyt hyvin asiakastyytyväisyyskyselyissä, joita Kunta-liitto on tehnyt. Myös VATT:in selvityksissä perusterveydenhuollon tuotta-vuudesta ja asiakaslähtöisyydestä kuntayhtymä sijoittui kolmannelle sijalle koko Suomessa.
Kuntayhtymän olemassaolon aikana rakennetta on muutettu niin, että vuonna 2005 muodostettiin mielenterveystyön vastuualue, joka vastaa ai-kuispsykiatrian avo- ja laitoshoidosta, lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoi-dosta, perheneuvonnasta ja perustason psykologi- ja puheterapiapalveluista, oppilashuollon psykososiaalisista palveluista ja A-klinikasta. Näin mielen-terveystyön vastuualueen hallinto on järjestetty yhtenäiseksi.
Kuntayhtymän toiminta-aikana on strategisesti keskitytty lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämiseen, kroonisten sairauksien hoito-mallin parantamiseen, työnjaon kehittämiseen ja vanhustenpalveluiden pa-rantamiseen. Erikoissairaanhoidossa on toiminta painottunut elektiiviseen toimintaan, synnytystoiminta on lopetettu ja lasten somaattinen vuodeosas-tohoito myös. Operatiivisesta yöpäivystyksestä on luovuttu, ja kirurginen toiminta on pääasiassa elektiivistä. Sairaanhoidolliset tukipalvelut, laborato-rio ja röntgen on toistaiseksi tuotettu omina palveluina, mutta kiinteässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.
Terveydenhuollon palveluista lähes 70 % on kohdistunut vanhuksiin. On-gelmana seudulla on ollut, ettei vanhustenpalveluista ole pystytty vastaa-maan kokonaisuutena, vaan jokainen viidestä kunnasta on vastannut van-husten hoiva- ja avopalveluista itsenäisesti. Näin hoitoketjujen rakentami-nen ja prosessien kehittämirakentami-nen on ollut suhteellisen vaikeaa, eikä yhtenäisiin käytäntöihin läheskään kaikissa asioissa ole vanhustenhuollossa päädytty.
Kuntayhtymä on myös vastannut joistakin sosiaalitoimen erityispalveluista, kuten koko päihdehuollosta ja perheneuvolatoiminnasta. Paras-puitelain viidennen pykälän muutosta silmällä pitäen on jo tehty suunnitelmia palve-lurakenneuudistuksesta, jossa kuntayhtymästä muodostuisi hyvinvointikun-tayhtymä. Vastuualueina säilyisivät edelleen perusterveydenhuolto, erikois-sairaanhoito, mielenterveystyö, joiden lisäksi kuntayhtymään tulisi sosiaali-työn vastuualue ja vanhuspalvelut. Uuden hyvinvointikuntayhtymän hallin-tomalli on pohdinnassa. Hyvinvointikuntayhtymä tulee muodostumaan ter-veydenhuollon kuntayhtymän rakenteen pohjalle. Vaihtoehtoina ovat yhden toimielimen malli, kuntayhtymäkokous malli tai nykyisen valtuusto–hallitus -mallin säilyttäminen.
4.5.3 Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomesta löytyy lähekkäin kolme erilaista sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämistapaa.
Vuoden 2009 alussa Kouvolan kuntaliitos tuotti 88 000 asukkaan suur-kunnan, kun Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Valkeala, Jaala ja Kuusankos-ki yhdistyivät.
Kouvolan perusturvan toimiala rakentuu tilaaja–tuottaja-mallin pohjalle.
Tuotanto-organisaatiossa perusturvan palvelut on jaettu erikoissairaanhoi-toon, terveydenhuolerikoissairaanhoi-toon, kotihoidon- ja vanhuspalveluihin, aikuissosiaali-palveluihin ja lapsiperheaikuissosiaali-palveluihin. Perusturvan tilaajaorganisaatio on jaet-tu terveyspalveluihin, vanhuspalveluihin, sosiaalipalveluihin ja perhepalve-luihin.
Kouvolassa on kehitetty mm. ikäihmisten moniammatillista ja innovatiivista palvelukokonaisuutta. Palvelualue on organisoitu alueellisiin moniammatilli-siin tiimeihin, jolloin palvelu on asiakkaalle lähipalvelua ja työ tehdään pää-osin kotikäynneillä. Ikäihmisten hyvinvointipalvelut sisältävät mm. hyvin-vointia edistävät kotikäynnit, muistipoliklinikkapalvelut, gerontologisen so-siaalityön, ikäaseman, senioriterveysneuvonnan ja palveluohjauksen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) on tuottanut erikois-sairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut eteläkarja-laisille. Sosiaali- ja terveyspiiriin kuuluvat, Lappeenrannan, Lemin, Luumä-en, Parikkalan, RautjärvLuumä-en, RuokolahdLuumä-en, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat ovat antaneet Eksotelle sosiaali- ja terveyspalveluidensa järjestämis-vastuun. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvam-maisten erityishuollon osalta. Eksoten väestöpohja on 133 000 asukasta.
Suurin kunta on Lappeenranta (72 000 asukasta) ja pienin Lemi (3000 asu-kasta).
Organisaatio jakautuu perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueeseen (perhe-palvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut), terveyspalvelujen vastuualueeseen (avoterveydenhuolto, sairaala, akuutti,
mielenterve-ys/päihde ja sairaanhoidon tukipalvelut) sekä vanhustenhuollon vastuualu-eeseen (kotiin annettavat palvelut, asumispalvelut ja laitospalvelut). Vaikka vastuualuetasolla sosiaali- ja terveydenhuolto on erillään, on tulosaluetasolla ja perustason työssä integroituja työtapoja.
Esimerkkinä integroidusta, liikkuvasta palvelusta Eksoten alueella on me-nossa oleva liikkuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokeilu. Vanhuspalvelu-jen palveluohjaajan ja avoterveydenhoitajan palveluja viedään maakuntaan yhteisellä Mallu-palveluautolla. Liikkuvaa palvelua järjestetään alueilla, joista on vaikea kulkea Eksoten kiinteisiin palvelupisteisiin. Mallu-autosta on saa-nut mm. terveysneuvontaa, pieniä terveydenhuollon toimenpiteitä, lääke-reseptien uusintaa, pikalaboratoriotutkimuksia, palveluneuvontaa, Kelan etuuksien neuvontaa ja apua etuuksien hakuun (asumis- ja hoitotuet), omaishoidon tuen asioita ja apuvälineiden hankintaa.
Eksotessa oli ainakin alussa ongelmana, ettei kuntatasolla ollut kokonaisvas-tuuta kantavaa koordinaattoria, mikä koettiin esim. Rautjärvellä paikallisia palveluita heikentäväksi tekijäksi, koska niiden kesken ei ollut juuri koordi-naatiota. Nyt asiaa oltaneen korjaamassa.
Etelä-Kymenlaakson 88 000 asukkaan yhteistoiminta-alueeseen kuulu-vat Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Yhteistoiminta-alueen sisällä Miehikkälä isäntäkuntana tuottaa Viro-lahdelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Kaakon Sote-into -hankkeessa Etelä-Kymenlaakson osahanke kehittää sosi-aali- ja terveydenhuollon yhteneviä palvelurakenteita viiden kunnan yhteis-työllä yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on integ-roitujen palveluprosessien ja rakenteiden luominen sosiaali- ja terveyden-huoltoon. Hankkeessa keskeistä on ajatus siitä, että arkisen työn ymmärtä-minen on tärkeää ja muutosten saaymmärtä-minen siellä aikaan on yhtä tärkeää kuin suuret hankkeet.