Fokusryhmäluotainmenetelmän prosessi on hyvin samankaltainen yleisen luotainmenetelmän prosessin kanssa. Kuvassa 6 näkyy prosessin eri vaiheet. Prosessi alkaa aiheeseen tutustumisella ja luotainpaketin suunnittelulla. Samalla tulee suunnitella millaisia henkilöitä tutkimukseen halutaan osallistujiksi. Kun suunnitelmat on tehty, tulee rekrytoida osallistujat. Kaikkien osallistujien kanssa käydään lyhyt alkuhaastattelu ja heille toimitetaan luotainpaketti. Tehtäväjakson aikana osallistujat tekevät tehtäviä ja keskustelevat verkossa niihin liittyen. Tutkijan rooli on tehtäväjakson aikana toimia keskustelun ohjaajana. Tehtävien analysoimisen voi aloittaa jo
31 tehtäväjakson aikana. Kun tehtävät ovat ohi, on osallistujien kanssa työpaja tai ryhmäkeskustelu, jossa aiheeseen syvennytään uudestaan. Kaiken tämän jälkeen analysoidaan kerätty materiaali.
Kuva 4. Fokusryhmäluotainmenetelmän prosessi.
Tutustuminen aiheeseen ja luotainpaketin suunnittelu
Aiheeseen tutustumisen voi tehdä monin eri tavoin: havainnoimalla nykytilaa, haastattelemalla asiasta tietäviä, lukemalla aiheesta ja mahdollisista olemassa olevista vaihtoehtoisista tavoista tai ratkaisuista ja kokeilemalla tai kokemalla itse. Aiheeseen tutustuminen fokusryhmäluotaimen osalta ei eroa muiden tutkimusmenetelmiin verrattuna.
Kun aiheeseen on perehdytty, on vuorossa luotainpaketin suunnittelu. Fokusryhmäluotainpaketin suunnittelussa on tulee huomioida samat asiat kuin luotainpaketin suunnittelussa yleensä:
• Grafiikkaan ja kuviin panostetaan, jotta paketti saisi aikaan positiivisia tunteita.
(Mattelmäki 2006, s. 49, Gaver 1999)
• Ensimmäinen tehtävä ovat helppo, jotta se motivoi osallistujia seuraavien tehtävien tekemiseen (Wyeth ja Diercke 2006) ja viimeisenä on vapaamuotoisin tehtävä.
• Tehtävät on suunniteltu siten, että niihin on helppo ryhtyä, eikä niiden tekemiseen vaadita erityistaitoja.
• Osallistujia muistutetaan tutkimusjakson aikana tehtävistä ja niiden palauttamisesta.
Fokusryhmän luonteen vuoksi on huomioitava, että verkkokeskustelun tulee alkaa itsensä esittelyllä, jolla osallistujat saadaan tutustumaan toisiinsa ja saadaan rikottua jäätä (Kuniavsky 2003, s. 220). Paketin mukana kuljetettavuus tulee huomioitua sitä kautta, että tehtävänannot ja niihin tarvittavat materiaalit ovat saatavilla sähköisesti. Tällöin niihin pääsee käsiksi missä ja milloin tahansa.
Fokusryhmäluotaimen sähköisen luonteen vuoksi on hyvä miettiä tehtävien suunniteltaessa miten tehtävistä ja aktiviteeteista saa mielenkiintoisempia, kuin että ne olisivat vain verkossa ja vain tietokoneella tehtäviä. Aktiviteettien materiaalit voivat olla printattavia. Osallistuja printtaa materiaalin, tekee sen piirtämällä (ja kirjoittamalla) ja ottaa kuvan valmiista tehtävästä.
Luotainpaketin aktiviteeteista voi osa olla verkkokeskusteluita. Tämä auttaa siihen, että osallistujat voisivat olla valmiimpia keskustelemaan myös tekemistään tehtävistä.
32 Osallistujien rekrytointi ja osallistujaprofiili
Rekrytoinnin periaatteet ovat samat kuin muissakin tutkimuksissa: osallistujien tulee vastata profiililtaan sitä mitä etsitään. Tässä työssä määritellyn fokusryhmäluotainmenetelmän ominaispiirteitä ovat sähköinen jakaminen ja keskustelu, joten osallistujien tulee olla aiempaa kokemusta verkossa keskustelemisesta sekä tiedostojen lataamisesta verkkosivulle ja lähettämisestä sähköisesti.
Fokusryhmäluotainmenetelmän osallistujaprofiili:
• Tietokoneen käyttö on tuttua ja osallistujalla on käytettävissään Internet-yhteys sekä tietokone tai siihen verrattavissa oleva laite (tabletti, älypuhelin tai muu vastaava).
• Verkossa keskusteleminen on tuttua ja mahdollisesti myös valittu sähköinen ympäristö on tuttu.
• Digitaalisten valokuvauslaitteen (kamera, älypuhelin tai muu laite) käyttö ja digitaalisen valokuvan lähettäminen sähköiseen ympäristöön on tuttua.
• Osallistuja käyttää sähköpostia ja Internetiä lähes päivittäin.
• Tutkittavan aiheen tuomat rajaukset Alkuhaastattelu ja luotainpaketin toimitus
Alkuhaastattelussa selvitetään osallistujan taustoja tutkittavaan aiheeseen liittyen ja siinä on hyvä vielä varmistaa, että osallistuja vastaa profiililtaan sitä, mitä etsittiin. Alkuhaastattelun yhteydessä kerrotaan tutkimuksesta olennaisin osin: tutkimuksen tavoitteet, aikataulu ja tutkijan yhteystiedot.
Luotainpaketti toimitetaan osallistujalle alkuhaastattelun yhteydessä.
Fokusryhmäluotain-menetelmässä tehtäväjakson aikainen kommunikaatio tapahtuu sähköisesti, joten myös alkuhaastattelu voi tapahtua sähköisesti, esimerkiksi sähköpostitse tai Internetin kautta tapahtuvana puheluna tai videopuheluna. Luotainpaketin lähettäminen sähköisesti voi tapahtua samalla kun alkuhaastattelukysymykset lähetetään. Alkuhaastattelukysymyksistä tosin saattaa selvitä, että henkilö ei vastaakaan etsittyä osallistujaprofiilia, joten voi olla parempi lähettää luotainpaketti vasta, kun henkilön vastaukset alkuhaastattelukysymyksiin saatu.
Tehtäväjakso: aktiviteettien tekeminen, osallistujien ohjaus ja tehtävien analysointi
Tutkijan rooli ohjaajana tehtäväjakson aikana on suurelta osin keskustelun ohjaajan rooli. Kuten fokusryhmissä yleensä, tutkija voi ohjata keskustelua esittämällä kysymyksiä, antamalla positiivista palautetta keskustelun mennessä hyvään suuntaan, tarjoamalla materiaaleja keskustelun herättäjiksi. Yksi rooli ohjaajana on myös tehtävien tekemisestä ja verkkokeskusteluun osallistumisesta muistuttaminen. Muistuttamiset voi tehdä verkossa henkilökohtaisesti, jolloin muistuttamisviestit eivät ole keskellä verkkokeskustelua ja mahdollisesti häiritse sitä.
Tutkijan on hyvä käydä tehtäviä läpi heti kun osallistujat niitä palauttavat, jotta saman tien tulee tarkistettua, onko henkilö ymmärtänyt tehtävänannon oikein. Samoin voi heti kysyä lisäkysymyksiä, jos osallistujan tekemästä tuotoksesta ei selviä kaikki tutkijaa kiinnostavat asiat. Tehtävien
33 alustavaa luokittelua ja analysointia voi aloittaa jo tehtäväjakson aikana. Ennen tehtäväjakson jälkeistä työpajaa tarvitsee tehtävistä koota jonkinlaista yhteenvetoa.
Työpaja tai ryhmäkeskustelu osallistujien kanssa
Tehtäväjakson lopuksi voi järjestää joko ryhmäkeskustelun eli perinteisen fokusryhmän tai työpajan, jossa osallistujat osallistuvat aktiivisemmin. Ennen ryhmätapaamista on hyvä toimittaa osallistujille jonkinlainen ennakkomateriaali ja selitys mitä asioita tapaamisessa käsitellään.
Ennakkomateriaali voi olla kooste tehdyistä tehtävistä ja tutkijan näkemys verkossa käytyjen keskustelujen pääasioista tai tutkijan mielestä mielenkiintoisimpien aiheiden nostoja.
Tehtäväjakson aikana voi osa tehtävistä olla melko kokeellisia ja avoimia, joten on hyvä selvittää mihin asioihin osallistujien halutaan keskittyvän tapaamisessa. Ennakkomateriaalin tulee tukea ryhmätapaamista.
Ryhmätapaamisessa voi esimerkiksi varmistaa tutkijan tekemiä alustavia tulkintoja, voi kysyä tarkennuksia, mutta voi käsitellä uusiakin asioita. Ryhmätapaaminen on hyvä suunnitella sillä tapaa jatkumoksi tehdyille tehtäville ja verkkokeskusteluille, että osallistujat kokevat tekemiensä tehtävien olleen merkityksellisiä lopputuloksen tai kokonaisuuden kannalta. Kuten fokusryhmät yleensä, voi ryhmätapaamiseni tallentaa videolle tai äänenä.
Tulosten koonti, analysointi ja toimitus
Fokusryhmäluotainmenetelmä ei itsessään määrittele millä menetelmillä ja miten sen avulla saatua aineistoa tulisi analysoida. Analysoimiseen sopivat samat menetelmät kuin luotain- ja fokusryhmämenetelmiinkin, esimerkiksi erilaiset aineiston luokittelut, ryhmittelyt ja samankaltaisuusdiagrammit.
34
6 Hommat Purkissa -luotaintutkimuksen toteutus
Tässä luvussa käydään läpi fokusryhmäluotainmenetelmän toteutus tässä tutkimuksessa. On hyvä huomioida, että toteutettu tapa ei ole ainoa tapa toteuttaa fokusryhmäluotainmenetelmää, vaan edellisen luvun alaluvussa 3.2 on kerrottuna menetelmän periaatteet, joita noudattamalla voi fokusryhmäluotaimen toteuttaa. Tutkimuksessa toteutetussa versiossa on toki pyritty noudattamaan mahdollisimman tarkkaa luvun 3.2 kuvausta menetelmästä. Tässä luvussa kerrotaan melko tarkasti tämänkertaisen fokusryhmäluotaintutkimuksen toteutus, jotta tutkimuksen lukija voi arvioida tutkimuksen toteutuksen sisältöä ja sitä, johtuivatko jotkut tapahtumista fokusryhmäluotain-menetelmän yleisestä luonteesta vai tämänkertaisesta toteutuksesta.
Luvussa esitellään ensin kontekstina toiminut extranet-järjestelmä Purkki ja sen käyttäjätaho Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry sekä Purkin kehityksen aiemmat vaiheet. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen osallistujien profiili, käydään läpi luotainpaketin tehtävät ja fokusryhmäluotainmenetelmän prosessin eteneminen tässä tapauksessa. Luvun lopussa esitellään lyhyesti myös menetelmällä saatuja Purkin kehittämisideoita. Tutkimuksen kontekstiksi löytynyt Purkki on olemukseltaan sähköinen palvelu, joten fokusryhmäluotainmenetelmän sähköinen muoto sopi hyvin asian tutkimiseen.