Feministinen näkökulma naisten vapaa-aikaan

Pelkkää naisiin kohdistuvaa tutkimusta vapaa-ajan kentällä on melko vähän, jo-ten amerikkalaiset feministitutkimukset ovat meidän tutkimusongelman kannalta keskeisiä. Ne ovat itse asiassa ainoita sellaisia tutkimuksia, joissa vapaa-aikaa, sen sisältöjä tai kokemuksellisuutta on tutkittu ainoastaan naisnäkökulmasta. Itse emme kuitenkaan ottaneet syvällisempää feminististä näkökulmaa naisten va-paa-ajan kokemukseen, vaan pikemminkin sosiaalipsykologisen lähestymistavan.

Liisa Lähteenmäen tekemässä tutkimuksessa pätkätöiden ja äitiyden yhteensovit-tamisesta Lähteenmäki, 2004), on haluttu nähdä naisen aseman muutos työelä-män muutosten, työn ja perheen yhteensovittamisen, naistutkimuksen ja jälkimo-dernistisen yhteiskunnan vaikutusten kautta. Lähtökodat olivat siis melko yhtene-vät oman tutkimuskehyksemme kanssa. Hänen mukaansa sosiologiassa tutki-taan jokapäiväisiä, arkisia ihmisten, miesten ja naisten maailmoja. Hän sanoo omassa tutkimuksessa sosiologian ja naistutkimuksen intressien kohtaavan. Fe-ministinen tutkimus katsoo, että naisten arki, elämä ja kokemukset ovat arvokasta tietoa. Feministinen naistutkimus on myös poliittista, joka Lähteenmäen mukaan mahdollistaa kriittisen puheenvuoron, jossa sukupuolten eriarvoisuudesta puhu-taan sen oikealla nimellä (Lähteenmäki, 2004, 37). Lähteenmäki nimenomaan korostaa ns. standpointfeminismiä, joka painottaa naisten kokemuksia ja toimin-taa. Se tutkii tiedon ja vallan suhteita ja problematisoi ajatusten, kokemusten ja sosiaalisen todellisuuden suhteita.

Amerikkalainen Karla A. Hendersonin vapaa-ajan kokemisen teorian takana usei-ta eri lähteitä, joissa on tehty tutkimuksia eri-ikäisten naisten vapaa-ajasusei-ta ja sii-hen vaikuttavista tekijöistä. Henderson on tehnyt tulkintansa vapaa-ajan koke-muksista perustaen näkökulmansa aiheesta tehtyihin lukuisiin empiirisiin tutki-muksiin. Vapaa-ajan kokemisen tulkinnassa Henderson on käyttänyt useita eri tutkimuksia, myös muita kuin feministitutkimuksia kokemuksista, kuten Iso-Aholan (1979), Shawn (1984) Mannelin ja Bradleyn (1986) tutkimuksia. Hender-son itse on tehnyt haastattelututkimuksia vapaa-ajan kokemuksen merkityksistä

jokapäiväisessä elämässä ja subjektiivisista tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisten käsityksiin siitä, oivaltavatko he tietyn tilanteen olevan vapaa-aikaa. Samaa asiaa ovat tutkineet myös Shaw (1985), Freysinger (1988) ja Samdahl (1988). Kaikkien näiden empiiristen tutkimusten mukaan vapaa-ajan kokemiseen vaikuttaa vapaus valita.

Vaikka meidän tutkimuskohteemme on suomalainen työssäkäyvä nainen, käy-timme Hendersonin tulkintoja kokemuksista soveltaen apuna kun tulkitsimme omaa aineistoamme. Sekä Henderssonin että muiden edellä mainittujen tutkijoi-den tutkimustuloksista voidaan päätellä, ettei esille tullut vapaututkijoi-den kokemisen tarve muuttunut, vaikka kohderyhmä vaihtui. Tutkittavana meillä oli kahdella eri paikkakunnalla asuvat naiset, joten oli mielenkiintoista saada selville, muuttuiko tarve vapauden kokemiseen paikkakuntien välillä?

Brittiläisten sosiologien ja feministitutkijoiden Aileen Greenin, Sandra Hebronin ja Diana Woodwardin tutkimuksen Womens Leisure, What leisure (1990), mu-kaan, vapaa-ajan käsite on yksinkertaisesti ylimääritelty. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suurimmalle osalle naisista vapaa-aika on vähiten olennaisinta kun he tasapainottelevat työn, lastenhoidon ja muun perhe-elämän välillä puristaak-seen aikaa itselleen. Voidaanko johtopäätöksiä vetää ja missä määrin optimaali-sista tai vapauden kokemukoptimaali-sista vapaa-ajassa saadaan siitä tunnista, joka nai-sille jää itselleen työn, lastenhoidon ja kotiaskareiden jälkeen? Aikaa ja huo-miotahan vaatii tietysti myös aviomies ja muu perhe (Green, Hebron, Woodward, 1990, 7-9).

Woodward ym. omat kokemukset ja tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, ettei naisilla olisi aikaa viettää vapaa-aikaa. Tässä tutkimukssa (Womens leisure, what leisure) teoreettinen näkökulma pohjautuu sekä feministiseen, että sosiaa-liseen näkökulmaan, jonka kautta tutkijat itse yrittivät analysoida sosiaalisia ra-kenteita, joita naisten vapaa-ajan kokemiselle on asetettu. Periaatteessa sa-maan tyyliin naisten vapaa-ajan kenttää ovat analysoineet myös Henderson,

nykyisin huomioon feministien näkökulma, jotta naisten ääni saataisiin kuuluviin ja että pystytttäisiin luomaan vapaa-ajan tutkimukselle viitekehys, jolla myös suu-rimpia muutoksia naisten vapaa-ajassa pystyttäisiin analysoimaan paremmin.

Kun vertasimme Greenin,Hebronin ja Woodwardin tutkimuksia Kellyn päätelmiin, totesimme, että Kelly on osittain samoilla linjoilla määritellessään vapaa-aikaa.

Kelly olettaa, että työn kautta vapaa-aikaan leviää sosiaalisia suhteita, taitoja, kiinnostusta ja vieläpä niin, että työ ja vapaa-aika sulautuvat yhteen. Green ym.

tutkimus ottaa kuitenkin kriittisemmän otteen ja selkeästi feministisen näkökul-man; naisten vapaa-aikaa ei voida erottaa muusta elämästä, eikä sitä voida lo-keroida tai tutkia erillisenä osana muista elämän osa-alueista. He perustelevat ajatustaan sillä, että vapaa-aikaan liittyvät aika, resurssit ja sitoutuminen toimivat osana laajempia sosiaalisia rakenteita, johon nämä naisen elämän eri osa-alueet sulautuvat. Näin on tutkijoiden mukaan erityisesti naisilla, jotka kokevat jonkin-laista epätasa-arvoisuutta elämässään.

Naisilla ei ole aikaa viettää oikeata vapaa-aikaa vapauden kokemuksineen, kos-ka se heidän mielestään on riippuvaista patriarkos-kaalisesta yhteiskunnasta ja sen mukanaan tuomista rajoitteista naisille. Näissä johtopäätöksissä taustalla on ollut naisten vapaa-ajan tutkimus, joka toteutettiin Englannissa vuosien 1984-1987 välillä. Tutkimuksessa näkökulmana ei ollut niinkään vapaa-ajan ja vapaa-ajan muodot tai määrä, vaan vapaa-ajan kulttuurillinen ja sukupuoleen perustuva ulot-tuvuus. (Green, ym. 1990, 10). Omalla tavallaan myös Roberts yhtyy tähän, sillä hänen mukaansa naisilla on vaikea vetää rajaa palkkatyön ja vapaa-ajan välille.

Mielestämme Green, Hebron ja Woodward edustavat radikaalia feministiä, kun taas Henderson, Bialescki, Freysinger ja Shaw postmodernia feministiä⁴.

4Postmoderni feministi kts. Rosemarie Tong, 1989. Feminist Thought: A Comprehensive

Intro-duction. Westview Press: Boulder

moderni feministi kritisoi juuri tällaisia Woodwardin ym. kaltaisia patriarkaalisia näkemyksiä : ”Naisen oikeus vapauteen vapaa-ajassa riippuu hänen työnanta-jastaan ja tulotasostaan, perhetilanteestaan ja ennen kaikkea naisen omasta statuksen puutteestaan patriarkaalisessa yhteiskunnassa” vastaan. Tällaisen näkökulman emme aivan uskoneet toteutuvan suomalaisessa yhteiskunnassa jossa omaa tutkimustamme teimme.