Faktorianalyysiin perustuvien minäkäsityksen, itsetunnon,

linnan tunteen ja sisäisen yrittäjän ominaisuuksien ulottuvuuksien yh­

teyksien malli

Yhteenvetona on kuviossa 21 faktorinanalyysiin perustuvien ulottuvuuksien korrelaatioanalyysin tulosten mallintaminen. Malliin on otettu faktorianalyysiin perustuvien ulottuvuuksien välisistä yhteyksistä ne, jotka ylittävät korrelaa­

tiokertoimen 0,30 rajan. Tällä halutaan tuoda esille ne merkittävät riippuvuu­

det, jotka vallitsevat ulottuvuuksien välillä. Kuviossa 23 (alla) esitetään faktori­

analyysiin perustuvien ulottuvuuksien keskinäiset yhteydet. Ulottuvuuksien suunta jää tarkentavan analyysin määriteltäväksi. Yhteyksien suunnat perustu­

vat Pearsonin kaksisuuntaisen tulomomenttikorrelaation osoittamiin yhteyk­

siin. Minäkäsityksen faktoriulottuvuuksilla on yhteyttä itsetunnon faktoriulot­

tuvuuksiin. Itsetunnon faktoriulottuvuuksista muilla paitsi oman heikkouden tunnistaminen ulottuvuudella on riippuvuus elämänhallinnan tunteen sisäisen hallinnan tunteen kanssa. Minäkäsityksen faktoriulottuvuuksien yhteyttä elä­

mänhallinnan tunteen ulottuvuuksiin ei ole haluttu tuoda esille. Riippuvuus on todennäköisesti olemassa. Samoin on menetelty minäkäsityksen ja itsetunnon ulottuvuuksien yhteydestä sisäisen yrittäjän ominaisuuksien kanssa. Itsetunnon faktoriulottuvuudet ovat positiivisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä elä­

mänhallinnan tunteen sisäisen hallinnan tunteen ulottuvuuden kanssa. Sisäisen hallinnan tunne korreloi puolestaan kaikkien sisäisen yrittäjän ominaisuuksien faktoriulottuvuuksien kanssa. Voimakkain riippuvuus on itsenäisen ja ongel­

mia kohtaavan sisäisen yrittäjän ulottuvuuden kanssa. Kohtalon tunteen ulot­

tuvuuden negatiivinen korrelaatio itsenäisen ja ongelmia kohtaavan sisäisen yrittäjän ulottuvuuden kanssa on myös tärkeä tulos. Se vahvistaa näkemystä

yksilön omaan minään ja itsetuntoon luottamisesta hänen kohdatessaan elämän ongelmia. Itseensä luottava henkilö pyrkii ratkaisemaan ongelmat mieluummin itsenäisesti kuin luottamalla kohtalon tai sattuman vaikutukseen. Näkemystä tukee myös toisten apuun turvautumisen ulottuvuuden ja itsenäisen ja ongel­

mia kohtaavan sisäisen yrittäjän ulottuvuuden negatiivinen korrelaatio. Nega­

tiivinen riippuvuus on merkitsevällä tasolla. Kohtalon tunteen ulottuvuudella on myös negatiivinen riippuvuus luovan ja innovatiivisen sisäisen yrittäjän ulottuvuuteen melkein merkitsevällä tasolla.

Pearsonin kaksisuuntaisella korrelaatiolla osoitetaan, että faktorianalyysiin perustuvilla minäkäsityksen ja itsetunnon, itsetunnon ja elämänhallinnan tunteen sekä elämänhallinnan tunteen ja sisäisen yrittäjän ominaisuuksilla on keskinäi­

nen riippuvuus. Keskinäisen riippuvuuden merkitsevyyttä tulee kuitenkin tar­

kastella kriittisesti. Vastaajien suurehko määrä (411) vaikuttaa korrelaatioiden tilastolliseen merkitsevyyteen huomattavasti. Korrelaatiokertoimen tilastollinen merkitsevyys ei tarkoita, että muuttujien välinen yhteys olisi voimakas. Se ilmoit­

taa vain, poikkeaako saatu korrelaatio merkitsevästi nollasta. (Nummenmaa 2004, 280.) Tämä asia puoltaa myös saatujen faktorianalyysin ulottuvuuksien yh­

teyksien tarkempaa jatkoanalyysiä. Alla esitetty faktorianalyysin ulottuvuuksien keskinäisiin yhteyksiin perustuva malli lähestyy viitekehyksessä esitettyä henki­

sestä kasvusta sisäiseksi yrittäjäksi teoreettista näkemystä. Kuviossa 20 esitetty yksilön henkisen kasvun malli sisäiseen yrittäjyyteen lähtee yksilön omien tar­

peiden ja tahdon sekä kasvuun liittyvien oppimisstrategioiden perustalta. Empii­

risen tutkimuksen ongelmanasettelussa ei haluttu tutkia yksilön näitä osa-alueita, koska tutkimus tehtiin poikittaistutkimuksena eikä kasvua mittaavana pitkittäis­

tutkimuksena. Tämän vuoksi lähtökohta on ollut yksilön sen hetkisen minäkäsi­

tyksen, itsetunnon ja elämänhallinnan tunteen sekä sisäisen yrittäjän ominai­

suuksien mittaaminen. Myös taustamuuttujien välinen yhteys näihin muuttujiin jää tässä tutkimuksessa selvittämättä. Kuvion 20 perusajatus minäkäsityksen ja itsetunnon keskinäisestä riippuvuudesta sekä itsetunnon ja elämänhallinnan tun­

teen välisestä riippuvuudesta tulee mittauksessa selvästi esille. Näiden muuttuji­

en vaihtelun mittaus olisi vaatinut pitkäaikaista yksilöiden kehityksen seurantaa.

Muuttujien välinen keskinäinen riippuvuus on yhteydessä kuvion 20 mallinnuk­

sen ajatukselliseen perustaan. Myöhemmän nuoruusiän nuoret (18-25 vuotta) ovat joko opiskelijoita tai ovat siirtyneet työelämään. Heidän elämänsä keskeisiä haasteita ovat oman paikan ja roolien löytäminen, läheisyyden tunteen jakami­

nen pari- ja ystävyyssuhteissa, kodista irtautuminen, koulutuksen ja uran suun­

nittelun toteuttaminen, arvomaailman jäsentyminen ja sosiaalisesti vastuullisen oman toiminnan omaksuminen. Varhaisaikuisuudessa (26-35 vuotta) yksilöllä alkaa uusien sitoutumisten, kuten ammatin, avioliiton ja perheen vaihe. Jokaises­

sa ikävaiheessa yksilön on ratkaistava sille vaiheelle tyypilliset tehtävät. Elämän­

hallinnan tunne on tällöin ratkaisevassa asemassa. Elämänhallinnantunne muo­

dostuu sitä vahvemmaksi, mitä paremmin nuori on ratkaissut aikaisemmat kehi­

tystehtävänsä ja miten hyvin hän pystyy toteuttamaan omaan kehitysvaiheeseen­

sa liittyvät tarpeet ja tavoitteet. Myöhemmän nuoruusiän ja varhaisaikuisuuden nuoren tarpeet ja tavoitteet keskittyvät pääasiassa neljään kokonaisuuteen koulu­

tukseen, työhön ja perheeseen sekä ystävyyssuhteisiin ja harrastuksiin Gaari

2004, 79-80, 175.) Jokainen edellä mainituista asioista voidaan nähdä yksilön kannalta elämän murrokseksi, johon sisältyy myös yksilön minän kasvua. Hypo­

teettisessa mallissa esitettyä kuvausta tukee tulosten osalta se, että itsetunnon heikkouden tunnistaminen faktoriulottuvuus on yhteydessä emotionaalisen mi­

näkäsityksen faktoriulottuvuuteen, mutta heikosti yhteydessä sosiaaliseen ja so­

siaalinen-emotionaalinen minäkäsityksen faktoriulottuvuuksiin, erityisen heikos­

ti suoritusminäkäsitykseen. Rosenbergin (1965) mukaan vahvaan itsetuntoon liit­

tyvät pätevyyden ja onnistumisen kokemukset sekä sosiaalinen ja empaattinen käyttäytyminen.

Kun hypoteettisen mallin ja saatujen tuloksien mukaisia sisäisen yrittäjän ominaisuuksia rinnastetaan keskenään muuttujien tasolla nähdään, että ris­

kinottokyky -muuttuja jää faktoriulottuvuuksien ulkopuolelle. Tämä on ym­

märrettävissä nuoren kehitysvaiheen avulla. Nuori on kasvamassa itsenäisyy­

teen ja vastuuseen, tämän vuoksi riskinotto voi tuntua hänestä vielä liian vaati­

valta. Riski on tässä tilanteessa nähtävä turvattomuutta luovana asiana ja siksi nuori ei ole sisäistänyt sitä ominaisuutenaan. Tällä on merkitystä mietittäessä nuorten työllistymistä yrittäjyyden avulla. Oman yrityksen perustamiseen liit­

tyvä riski voi olla nuorelle vielä ylivoimainen asia kannettavaksi.

Faktorianal_yysiin

Itsenäinen ja Luova ja ongelmia koh- innovatiivi-taava sisäinen nen sisäinen yrittäjä yrittäjä

� �

atiot 0,637 0,332

,, ,,

Sisäisen hallinnan tunne

·�

Henkinen turvallisuus

,,

Sosiaalinen turvallisuus Minuus

Itsensä ilmaisu Yhteisöllisyys tavoitteellisuus

Itsenäis_yys ja vastuullisuus Pätev_yys ja kelpoisuus

Sosiaalinen Sosiaalinen-minäkäsitys

-

_nen emotionaali-

t-minäkäsitys KUVIO 21 Faktorianalyysiin perustuvien ulottuvuuksien yhteydet Pearsonin kaksisuun­

taisen tulomomenttikorrelaation mukaan

6.3.3 Faktorianal_yysiin perustuvien ulottuvuuksien jatkoanal_yysi

In document Minäkäsitys, itsetunto ja elämänhallinnan tunne sisäisen yrittäjyyden determinantteina (sivua 155-158)