När denna undersökning gjordes var Move!-mätningarna för grundskolan dvs. åk 5, en relativt ny grej som införts till gymnastikundervisningen. För åk 8 hade mätningarna officiellt ännu inte börjat när intervjuerna gjordes. De som intervjuades undervisade alla på årskurserna 7–9, alltså hade inte mätningarna börjat för deras del på allvar. Det var genomtänkt att endast hålla fokus
66
på lärare som endast undervisar på högre klasser. Några av lärarna påpekade att jag skulle återkomma om några år och fråga dem på nytt vad de tycker och anser om mätningarna.
Därför ger detta arbete en bra grund till fortsatt forskning. Ifall man gjorde samma undersökning om fem till tio år, när lärarna vant sig med Move! får man säkert ännu mera ut av det. Då kunde man jämföra resultaten med det som kommit fram i det här arbetet. Att såhär såg lärarna på mätningarna innan de ens hade börjat och i dagens läge är åsikterna och attityderna följande.
Kanske det sker förändringar gällande mätningarna under de kommande åren? Några av lärarna påpekade att det ska bli intressant att se hur allt ser ut om några år. Har något ändrats mot det bättre alt. sämre och har lärarna blivit effektivare med att utföra mätningarna.
Man kunde även göra samma, eller liknande forskning i finska skolor och sedan jämföra resultaten med de som denna undersökning kommit fram till. Det vore intressant att se om det finns skillnader mellan svenskspråkiga- och finskspråkiga skolor eller är det rätt så lika oberoende språk och kultur. Och varför inte undersöka om det finns skillnader i åsikterna gällande mätningarna beroende på var i landet man undersöker. Denna forskning gjordes i södra Finland, i rätt så stora skolor som hade rätt bra med utrymme och tillgång till idrottsfaciliteter.
Kanske åsikterna är annorlunda i andra delar av landet? Eller så kunde man forska i om det finns skillnader mellan lärare som undervisar för de lägre årskurserna jämfört med de som undervisar årskurserna 7–9.
67
Ahonen, T., Hakkarainen, H., Heinonen, O., Kannas, L., Kantomaa, M., Karvinen, J., Laakso, L., Lintunen, T., Lähdesmäki, L., Mäenpää, P., Pekkarinen, H., Sääkslahti, A., Stigman, S., Tammelin, T., Telama, R., Vasankari, T. & Vuori, M. 2008. Lasten fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 – 18 – vuotiaille. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008.
Ahtiainen, J. 2007. Hermo-lihasjärjestelmän mittaaminen. Tasapaino. I verket: K-L. Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen. (Red.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki:
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161. 2. uudistettu painos, 187 – 188.
Ahtiainen, J. & Häkkinen, K. 2007. (Hermo-lihasjärjestelmän mittaaminen. Kestovoima). I verket: K-L., Keskinen, K., Häkkinen & M., Kallinen. (Red.) Kuntotestauksen käsikirja.
Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161. 2. uudistettu painos. 169 – 172.
Almvärn, P-E. & Fäldt C. 2001. Idrott & hälsa. Lund: Studentlitteratur.
Annerstedt, C., Peitersen, B. & Rönholt H. 2001. Idrottsundervisning – ämnet idrott och hälsas didaktik. Göteborg: Mulitcare Förlag AB och Forlaget Hovedland.
Anttila, A. & Ruokonen J. 2004. Liikuntamotivaatio ja sen tukeminen. Jyväskylän yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Citerat 14.4.2018.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10295/G0000596.pdf?sequence=1 Anttila, S., Hänninen, H., Kotiranta K., Lehtinen, T. & Paunonen A. 2013. Juoksijan
harjoitusopas – askelet cooperista maratoniin. Jyväskylä: Docendo Oy.
Autio, T. & Kaski S. 2005. Ohjaamisen taito. Helsinki: Edita Prima.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2010. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. I verket J. Aaltola, J. &
Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 3. uudistettu ja täydennetty painos. Jyväskylä: PS-Kustannus, 26–44.
Faskunger, J. & Nylund K. 2014. Motivation för motion – hälsovägledning för ökad fysisk aktivitet. Stockholm. SISU idrottsböcker. Första upplagan, första tryckningen.
68
Finlands svenska lärarförbund (FSL) 2017. Planering, utvärdering & fortbildning. Hänvisat 18.3.2018. https://www.fsl.fi
Forsman, B. 2002. Vetenskap och moral. Nora: Nya Doxa.
Forsman, B. 2004. Forskarens frihet – om makt och moral. Lund: Studentlitteratur.
Gestrin, A. 2009, YLE Fst, Obs. 19.11.2009
Heikinaro – Johansson, P. & Hirvensalo, M. 2007. Liikunnanopetuksen suunnittelu. I verket:
P. Heikinaro – Johansson & T. Huovinen. (Red.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
Helsinki: WSOY, 94 – 113.
Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15 uudistettu painos.
Helsingfors: Tammi.
Hjerm, M. & Lindgren, S. 2010, Introduktion till samhällsvetenskaplig analys, 1. upplagan, Malmö: Gleerup.
Holopainen, S., Lumiaho, P., Pehkonen M. & Telama R. 1982. Koululiikunnan taitotutkimus:
lähtökohdat ja toteutus. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 35.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuslaitos.
Huhtiniemi, M. 2017. Move! – pedagoginen työkalu toimintakyvyn edistämiseen. I verket: T.
Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti. (Red.) Liikuntapedagogiikka. PS-kustannus, 367 – 385.
Huotari, P-R-T., Nupponen H., Laakso L. & Kujala U-M. 2001. Secular trends in aerobic fitness performance in 13 – 18-year-old adolescents from 1976 to 2001. British Journal of Sports Medicine 2010 44: 968 – 972.
Ilmanen, K., Föreläsning på Jyväskylä universitet 26.10.2016.
Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J. & Iivonen S. 2012. Koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo – opettajan käsikirja. Jyväskylän yliopisto. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta.
Jacobsen, D-I. 2017. Hur genomför man undersökningar? – introduktion till samhällsvetenskapliga metoder. Studentlitteratur 2017. Upplaga 2:1.
Johansson, H. 2005. Elevernas uppfattning om den feedback de får av läraren under gymnastiklektionen. Jyväskylä universitet. Idrottspedagogik. Pro gradu -arbete. Citerat 15.4.2018. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9589/URN_NBN_fi_j yu-2005256.pdf?sequence=1
69
Justensen, L. & Mik-Myer N. 2011. Kvalitativa metoder – från vetenskapsteori till praktik.
Sudentlitteratur AB, Lund. Upplaga 1:1
Kalaja, T. & Kalaja S. 2007. Fyysinen toimintakyky ja sen kehittäminen koululiikunnassa. I verket: P. Heikinaro – Johansson & T. Huovinen. (Red.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, 232 – 254.
Kananen, J. 2008. Kvali – kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja – sarja. Jyväskylän yliopistopaino.
Kantaneva, M. 2010. Liiku ympäri vuoden – parhaat ulkoliikuntalajit. WSOYpro Oy.
Keskinen, O. 2007. EUROFIT-testistöt. I verket: K-L. Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen.
(Red.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161.
2. uudistettu painos, 195 – 203.
Kokko, S., Mehtälä A., Villberg J.,Ng K. & Hämylä, R. 2016. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja – sovellukset. I verket: S.
Kokko & A. Mehtälä. (Red.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. 11 – 13
Korkiakangas E., Taanila A., Jokelainen J. & Keinänen-Kiukaanniemi S. 2009.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46. Liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät eri- ikäisten naisvoimistelijoiden kuvaamina, 95 – 108.
Kvale, S. 1997. InterViews. Köpenhamn. Hans Reitzels Forlag.
Kyrö, P. 2003. Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja.
Tamperen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Saarijärven Offset.
Kyröläinen, H. 2007. Hermo-lihasjärjestelmän mittaaminen. Nopeusvoima. I verket: K-L.
Keskinen, K. Häkkinen & M. Kallinen. (Red.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki:
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161. 2. uudistettu painos, 164 – 166.
Laasonen, K., Ahonen, T., Cantell, M., Rintala, P. & Nissinen A. 2005. Liiku ja opi. Jyväskylä:
PS-kustannus.
Lammassaari, J. 2010. Liian vähän liikunta, publicerad i Uusimaa, 3.5.2010
Larsen, F. & Mattson M, 2013. Kondition och uthållighet – för träning och hälsa, SISU Idrottsböcker
Leskinen, E., Konttinen, R., Kuusinen, J. & Nummenmaa, T. 1996. Tutkimusaineiston analyysi.
Helsinki: WSOY 1. Painos.
70
Léger, A. & Lambert, L. 1982. A multistage 20 m shuttle run test to predict VO2max. European Journal of Applied Physiology 49, 1–12.
Lorentzi, U. & Håkansson E. 2011. ”När lär man sig att man lär sig?” – en kvalitativ studie om feedback vid GIH. Gymnastik och idrottshögskolan. Lärarprogrammet 2008 – 2012.
Examensarbete. Citerat 15.4.2018. http://www.diva-portal.org/smash/get/diva 2:474029/FULLTEXT01.pdf
Mero, A. 2007. Hermo-lihasjärjestelmän mittaaminen. Nopeus. I verket: K-L. Keskinen, K.
Häkkinen & M. Kallinen. (Red.) Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 161. 2. uudistettu painos, 164 – 166.
Miettinen, M. 2000, Haasteena huomisen hyvinvointi – miten liikunta lisää mahdollisuuksia?, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES).
Miettinen, P. 1999, Liikuva lapsi ja nuori. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Mikkelsson, L. 2007. Koulun kuntotestistö aikuisiän kunnon ja terveyden ennustajana – 25 vuoden pitkittäistutkimus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Jyväskylä.
Myhr, U. 2015. Sittande barn – trender, utmaningar och dynamiskt sittande. Lund:
Studentlitteratur AB. Upplaga 1:1
Numminen, P. & Laakso L. 2001. Liikunnan opetusprosessin ABC. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylä.
Nupponen, H. 1997. 9 - 16 – Vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. LIKES-Research Center for Sport and Health Sciences. Jyväskylä.
Nupponen, H., Penttinen S., Pehkonen N., Kalari J. & Palosaari A-M. 2010. Koululiikunnan vaikuttavuus-tutkimus: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Turku
Digipaino 2010.
Nupponen, H., Soini, H. & Telama R. 1999. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen – Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 118, LIKES-tutkimuskeskus.
Nupponen, H., Telama R. & Töyli V-M. 1977. Koulun kuntotestistö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 19.
Oksanen, J. 2016. Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä: Testistön validiteetti ja reliabiliteetti. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Citerat 17.4.2018
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS). Citerad 15.3.2018.
71
Opetushallitus. 2018. Move! – järjestelmän verkkosivut. Citerad 27.3.2018.
http://www.edu.fi/move/tulokset/2017.
Paajanen, M. 2016. Liikuntaneuvosto.fi. Hämtad 31.5.2017.
Palomäki, S. & Heikinaro-Johansson P. 2011. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuskessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:4. Opetushallitus. Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino.
Pihlainen, K. Santtila, M. Ohrakämmen, O. Ilomäki, J. Rintakoski, M. & Tiainen, S.
2009. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja. Helsinki: Pääesikunta, henkilöstöosasto. Suomen puolustusvoimat.
Pietilä, M. 2000. Psykomotorinen ryhmäkuntoutus osaksi päiväkotitoimintaa. Jyväskylä:
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 128.
Pietilä, M. 2000. Liikutaan yhdessä – vaikka olisi oppimisvaikeuksia. I verket: P. Rintala, T.
Ahonen, Cantell M. & Nissinen A. (Red.) Liiku ja opi. Jyväskylä: PS-kustannus, 217 – 222.
Plowman, S.A. & Meredith, M.D. 2013. Fitnessgram/Activitygram reference guide (4. painos).
Internet resource. Dallas, TX: The Cooper Institute.
Polvi, M. 2015. Palautteen merkitys oppimisen edistäjänä yliopisto-opiskelijoiden näkemyksen valossa. Lapin yliopisto. Luokanopettajan koulutus. Pro gradu -tutkielma. Citerat 15.4.2018. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62121/Polvi.Marianna.pdf?
sequence=2&isAllowed=y
Puoskari, M., Palomäki, S. & Hirvensalo, M. 2012. Liikunnanopettajien kokemuksia liikunnan oppilasarvioinnista. LIITO Liikunnan ja terveystiedon opettaja 1, 10 – 12.
Raustorp, A. 2004, Att lära fysisk aktivitet, Kunskapsföretaget.
Seidman, I. 1998. Interviewing as qualitative research. New York. Teachers college press.
Seppänen, L., Aalto, R. & Tapio, H. 2010, Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu. Helsinki:
WSOY pro.
Sääkslahti, A., Jaakkola, T., Iivonen, S., Huotari, P. & Pietilä, M. 2015. Move! on räätälöity suomalaiseen kouluun. Liikunta & Tiede 52 (4), 55 – 59.
Tammelin, T. 2017. Liikuntasuositukset. I verket: T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti.
(Red.) Liikuntapedagogiikka. PS-kustannus, 54 – 64.
72
Tammelin, T., Laine K. & Turpeinen S. 2013. Liikkuva koulu – ohjelman piloottivaiheen 2010-2012 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261.
Trost, J. 2010. Kvalitativa intervjuer. Den fjärde upplagan. Lund: Studentlitteratur AB.
Turpeinen, S., Lakanen, L., Hakonen, H., Havas, E. & Tammelin, T. 2013. Matkalla kouluun.
Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Waasa Graphics Oy, Vaasa, 2013.
Vehkamäki, P., Lahtinen, M. & Tamminen-Dahlman, A. 2013. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Oppaat ja käsikirjat 2013:7.
Helsinki: Opetushallitus. Citerad 25.4.2017 http://www.oph.fi/download/152370_
julkisuus ja _tietosuoja_opetustoimessa.pdf.
Vuori, I. 2003. Lisää liikuntaa! Helsinki: Edita Prima.
Wuolio, E-L. & Jääskeläinen L. 1993. Kyykkyyn ylös! – 150 vuotta koululiikuntaa. Tampere:
Paino.
www.edu.fi/move