• Ei tuloksia

Seurakunta oli tehnyt 1950- ja 1960-luvuilla paljon terveys- ja raittiustyötä ETRA ry-liiton kautta. Veikko Heikkisen tullessa Joensuuhun seurakuntatyön keskiöön nousi evankeliointityö. Heikkisen aikana aloitettiin kokoussarjat, joista tuli erittäin suosittuja seurakunnan jäsenten keskuudessa, mutta joilla tavoitettiin myös ihmisiä adventtiliikkeen ulkopuolelta. Tutkittavalla kaudella kirjeellisen Raamattuopiston kortteja jaettiin koteihin 1980-luvun alkuun saakka.173

Vuodesta 1972 muodostui monenlaisen toiminnan vuosi. Tammikuisten talvijuhlien lisäksi pääsiäisjuhlat olivat jokavuotuinen juhlan aihe. Pääsiäisjuhlille tuli adventisteja eri puolilta Pohjois-Karjalaa ja kirkko oli aivan täynnä. Vuosijuhlat vietettiin Lahdessa. Lokakuussa 1972 Joensuun adventtiseurakunta täytti 25 vuotta.

171 JASA Vuosikok. ptk ja vuosikertomukset sekä johtokunnan ptk 1972–1975.

172 Katso liite 4. JASA Vuosikok. ptk ja vuosikertomukset 1976–1982; Seppo 1983, 30.

173 JASA Vuosikok. ptk ja vuosikertomukset sekä johtokunnan ptk 1972–1982.

62

Juhlat järjestettiin kirkolla. Juhliin oli kutsuttu kaikki seurakunnassa toimineet työntekijät. Paikalla olikin suurin osa entisistä Joensuussa toimineista pastoreista mukaan lukien ensimmäiset evankelistat Elsa Luukkanen ja Aino Lehtoluoto. Juhlassa palkittiin rahastonhoitaja Saimi Miinalainen, sillä hän oli toiminut rahastonhoitajana seurakunnan perustamisesta asti. Seurakunta muisti häntä kukkasin. Lisäksi Juhani Saajanen sai juhlassa vihkimyksen seurakunnan vanhimmaksi.174

Sanomalehdistä Karjalan Maa julkaisi 25-vuotiaasta adventtiseurakunnasta kirjoituksen, joka käsitteli seurakunnan elämää. Kirjoituksessa korostettiin seurakunnan syntyhistoriaa, seurakunnassa olleita työntekijöitä ja niitä seikkoja, jotka seurakunta koki suurimpina Jumalan ihmeinä. Suurimpina ihmeinä seurakunta näki herätyksen, joka oli tapahtunut vuonna 1947, kirkon rakentamisen sekä adventtisanoman nopean leviämisen Pohjois-Karjalan kyliin. Kirjoituksesta ilmeni myös, miten vaikeaa sodan jälkeen oli ollut rakentaa, mutta adventtiseurakunta oli rakentanut itselleen kirkon vaikeuksista huolimatta. Adventtilehti Adventtiairut julkaisi juhlivasta seurakunnasta laajan artikkelin.175

25-vuotisjuhlissa oli mukana paljon entisiä Joensuussa vaikuttaneita työntekijöitä.

Vasemmalla Veikko Heikkinen, Aino Lehtoluoto, Elsa Luukkanen, Toivo Ahonen, Sakari Alftan sekä Wiljam Aittala. Kuva: Joensuun adventtiseurakunnan arkisto.

174 JASA Vuosikertomus 1972.

175Adventtiairut 43/20.10.1972, artikkeli kuvasi seurakunnan perustamista vuonna 1947 sekä seurakunnassa toimineita työntekijöitä. Artikkelissa kerrottiin Joensuun seurakunnan olevan itäisen piirikunnan alueella kolmanneksi suurin seurakunta; Karjalan Maa 7.10.1972.

63

Adventtisanoman levinneisyyttä Pohjois-Karjalassa esittävä kartta. Kuva:

Adventtiairut 43/20.10.1972.

Pastori Heikkinen saapui Joensuuhun elokuussa 1972 eli juuri ennen seurakunnan 25-vuotisjuhlia. Juhlien jälkeen hän ryhtyi suunnittelemaan evankelioivaa kokoussarjaa Lieksaan. Kokousten myötä Lieksan seurakunta sai 18 uutta, kastettua jäsentä.

Seuraavana vuonna Heikkinen siirtyi Joensuuhun evankelioimaan. Kokouksia pidettiin muun muassa urheilutalolla. Adventistinen kreationismi ilmeni 1970-luvulla arkeologian alueella. Raamatun arvovaltaa haluttiin puolustaa arkeologisilla ja geologisilla todisteilla. Evankeliointikokousten aiheena olivat uudet arkeologiset löydöt. Israelista löydetyt muinaiset rauniot ja kirjakääröt toivat uutta tietoa Jeesuksen ajan elämästä ja kristinuskosta. Uudella evankeliointimenetelmällä pyrittiin osoittamaan Jumalan sanan luotettavuus. Arkeologia- ja raamattuaiheinen julistamistapa kuuluivat 1970-luvulla adventtiseurakuntien työmuotoihin ympäri Suomen.176

Heikkinen aloitti kokousten pidon aiheenaan ”Kuolleet kertovat outoja asioita”. Tämä esitys oli värikuvaesitys. Seuraavana päivänä adventistit järjestivät

176 http://www.tampereenadventtikirkko.com/wp-content/uploads/Paimenen-kirje-syksy-20121.pdf;

JASA Vuosikertomus 1973; Seppo 1983, 382.

64

samanaiheisen evankeliointikokouksen kaupungintalolla. Yhteensä näissä kokouksissa oli 1 500 kuulijaa. Pastori Heikkisen opetustapa oli hyvin julistava ja se näkyi seurakunnan jäsenmäärän kasvavassa kehityksessä. Mielenkiinto adventtityötä ja Heikkisen puheita kohtaan kasvoi ja kokouksia järjestettiin Karjalantalolla, elokuvateatteri Aallottaressa, työväentalolla ja tyttölyseolla. Heikkinen järjesti lisäksi raamattuseminaarin Karjalantalolla. Seminaari organisoitiin mahdollisimman hyvin, osanottajille jaettiin kansioissa sen aineisto ja lisäksi seurakunta järjesti ruokatarjoilun.

Opetuksen päätteeksi osanottajille järjestettiin kirkossa kokous ja sali oli täynnä kuulijoita. Kokousavustajana tilaisuuksissa toimi seurakuntatyöntekijä Irja Korpijärvi.

Lisäksi nuorisotyöstä vastaava Pekka Tähti antoi musiikillisen panoksensa seurakunnalle. Heikkinen totesi työnsä tuloksista: ”Suuret joukot yleisöä käy kokouksissa seuraten kasvavalla mielenkiinnolla esityksiä josta sydämissämme kiitimme elon herraa!!” Kokousten päätyttyä seurakuntaa liitettiin kasteen kautta 32 henkeä ja myös kuusi jo ennen kastettua liittyi seurakuntaan.177

Heikkisen aikana Joensuun kaupunki järjesti linja-autokuljetuksen Mutalasta kokousvieraille. Heikkisen puheet olivat herättäneet suurta innostusta ja jopa Joensuun kaupunki tuki seurakunnan toimintaa omalta osaltaan linja-autokyydin muodossa. Erityisesti sunnuntai-iltaisin kirkko oli täynnä kuulijoita. Joensuun lisäksi Heikkinen evankelioi edelleen myös Lieksan seurakunnassa.178

Heikkisen aikana järjestettiin myös 1960-luvulta tuttuja telttakokouksia.

Kuusipäiväiset telttajuhlat vuonna 1973 olivat adventisteille menestys, sillä ne vietettiin kauniin sään vallitessa ja ”suuri yleisö täytti avaran teltan ilta illan jälkeen”.

Puhujat kokouksissa olivat sekä miehiä että naisia. Kokouksissa puhuivat naisevankelista Margit Süring Turusta, miehistä Keijo Kukkola sekä Mustonen ja Rehumäki Helsingistä.179

Vuoden 1974 aikana adventistit järjestivät Joensuussa kaksi suurta evankelioimiskampanjaa. Toista kampanjaa veti pastori Heikkinen ja toista Erkki Haapasalo seurakuntalaisten avustamana. Vuonna 1975 Heikkinen kävi yhdessä seurakuntatyöntekijä Maila Miettisen kanssa pitämässä kokoussarjan Varkaudessa aiheenaan ”Raamattu ja arkeologia”. Sama teema, joka oli innoittanut Heikkistä jo monta vuotta aiemmin, sai vielä jatkoa Joensuun ulkopuolella. Varkauden

177 JASA Vuosikertomus 1973.

178 JASA Vuosikertomus 1973.

179 JASA Vuosikertomus 1973.

65

evankeliointi jäi Heikkisen viimeiseksi evankelioimiskampanjaksi, sillä syksyllä hän vaihtoi työkenttää.180

Itäisen piirikunnan vuosijuhlat järjestettiin kesäkuun alussa 1975 Joensuussa. Juhlat järjestettiin urheilutalolla ja adventistien mukaan ne olivat

”suurtapahtuma”. Telttakokouksia suunniteltiin, mutta ne vaihtuivat kesäjuhliksi kirkolle heinäkuun alussa.181

Maallikkotoimikunta kokoontui 1970-luvulla yleensä kolme kertaa vuodessa yhteen keskustelemaan työmuodosta ja tarkastamaan maallikkotyön tilin.

Toimikunnan pitkäaikainen sihteeri ja rahastonhoitaja Toini Jumppanen erosi tehtävästään vuonna 1972. Hän oli toiminut sihteerin tehtävissä jo 11 vuotta.

Maallikkotyötä hän ei kuitenkaan lopettanut vaan jatkoi vapaaehtoistyötään.182 Maallikkotyöntekijät järjestivät evankelioivia kokouksia vuoden 1974 aikana Outokummussa, Kaltimossa, Uimaharjun lähellä Siikavaarassa sekä Rääkkylässä. Maallikkotyön muodot olivat moninaisia. Hengellisten adventtilehtien myynti kohosi 1970-luvulla, sillä seurakunta panosti työmuotoon voimakkaasti. Lehtiä myytiin ovelta ovelle ja jaettiin ihmisten koteihin. Maallikkotyöhön kuuluva Sympatiakeräys tuotti vuoden aikana 21 449 markkaa, joten lisäystä edelliseen vuoteen tuli 6 000 markkaa. Maallikkotoiminnan vastuulle kuului lehtien tilaaminen ja myynti. Adventtiseurakunnan lehteä Nykyaikaa myytiin keväisin ja syksyisin kiertäen ihmisten luona. Lehteä myytiin sympatiakeräyksen yhteydessä. Vuonna 1974 Nykyaika -lehden joulunumeroa myytiin 650 kappaletta. Maallikkotoiminnassa mukana olleet kiersivät lisäksi myymässä ihmisten luona Hyvää vointia -lehteä, joka liittyi samannimiseen kampanjaan. Tätä lehteä myytiin 1 700 kappaletta.183

Nuorten toiminta synnytti pastori Heikkisen aikana innostusta ja nuorten leireillä oli monena vuonna lähes sata osanottajaa. Ennätyksensä nuorten leiri koki 1973, kun mukana oli peräti yli sata lasta ja nuorta. Nuoret avustivat Heikkistä evankelioimistyössä. He avustivat muun muassa Varkaudessa, kun Heikkinen piti siellä kokoussarjaa vuonna 1975. Nuorisoiltoja järjestettiin tutkittavalla kaudella keskimäärin kerran viikossa. Lisäksi nuoret osallistuivat jokakesäiselle Mertalammen leirille sekä kävivät Kallioniemen nuortentapahtumissa. Nuoret keksivät monenlaisia tapoja kertoa Jeesuksesta ja evankelioida. Vuonna 1974 he tekivät gallupia kaduilla.

Joensuulaisilta nuorilta kyseltiin mielipiteitä hengellisistä asioista. Nuoret osallistuivat

180 JASA Vuosikertomukset 1974–1975.

181 JASA Vuosikertomus 1975.

182 JASA Vuosikertomukset ja johtokunnan ptk 1972–1979.

183 JASA Vuosikertomukset 1974–1975.

66

myös Operaatio jouluiloon, jonka yhteydessä he keräsivät eri liikkeiltä lahjoituksia seurakunnan vähävaraisille jäsenille. Nuortenleirillä kesäkuussa 1982 koettiin erikoinen hetki, kun taivaalta satoi lunta paikoin jopa viisi senttimetriä. Pastori Pekka Tähden johtamat 30 leiriläistä hytisivät kylmyydestä, mutta leiri jäi kaikille ikimuistoisena mieleen.184

Seurakunta oli siunannut lapsia sapattikouluissa seurakunnan perustamisesta saakka. Suomen unionilla oli tarjolla uusia lapsensiunaustodistuksia ja Joensuun seurakunta päätti tilata niitä itselleen. Vaikka vanhemmat eivät kastaneet lapsiaan, he saivat siunaustilaisuudesta muistoksi todistuksen. Seurakunta piti yllä omaa kortistoa, johon lapset rekisteröitiin.185

Lokakuussa 1977 oli juhlan aika, sillä seurakunta täytti 30 vuotta.

Juhlassa oli monia vanhoja, tuttuja puhujia, kuten Toivo Markkanen ja Veikko Heikkinen. Talvijuhlia järjestettiin edelleen, kristillinen vastuu nousikin pääaiheeksi vuoden 1979 juhlilla. Aiheesta puhuttiin sekä hengellisestä että käytännöllisestä näkökulmasta.186

Naiset olivat aktiivisesti mukana seurakunnan vapaaehtoistyössä 1970-luvulla. Avustuspalvelu Ada:n perinteinen vaatekeräys tuotti vuonna 1977 koko Suomen laajuisesti 200 000 vaatekappaletta, joista Itä-Suomessa jaettiin suuri osa.

Vaatekeräys toteutettiin lähettämällä ihmisille kirje, jossa kerrottiin miksi ja minne vaatteet kerättiin. Vaatekeräyksellä tuettiin vähävaraisia, työttömiä ja sairaita sekä perheitä. 1970-luvun alkupuolella seurakunta osallistui Tampereella ja Helsingissä pidetyille käsityömessuille, joiden tuotto meni ADA:lle. Ompeluseuran naiset osallistuivat 1970-luvulla Joensuussa kerran vuodessa pidetyille käsityömessuille, jotka järjestettiin urheilutalolla. Lähes kaikki joensuulaiset naisjärjestöt osallistuivat messuille. Lisäksi seurakunnan naiset osallistuivat maaliskuussa 1979 Joensuussa järjestetyille naisten yhteisille rukouspäiville. Tapahtuma oli yhteiskristillinen ja saavutti hyvän suosion. Avajaiset pidettiin adventtikirkolla ja iltatapahtuma järjestettiin luterilaisessa kirkossa187

Erkki Haapasalo veti 1978 kokoussarjaa, jonka teemana oli ”Kristuksen puolesta”. Kokoussarja kesti kuukauden ja kuulijoita oli runsaasti. Muutama ihminen kastettiin adventtiseurakunnan jäseneksi. Perustoiminnan lisäksi seurakunnassa järjestettiin vuoden aikana hengellisen musiikin ilta. Vieraita kävi Puolasta asti ja

184 JASA Vuosikertomukset 1972–1982.

185 JASA Johtokunnan ptk ja ehdollepanovaliokunnan kokouksen ptk 1981.

186 JASA Vuosikok. ptk vuosikertomukset 1977−1979.

187 JASA Vuosikertomukset 1971–1972; JASA Vuosikertomukset 1976−1979.

67

Laina Miinalainen vieraili Sierra Leonesta, missä hän oli toiminut terveyden- ja sairaanhoidon kouluttajana.188

3. ”Raitis kirkko, raitis kansa” - terveyttä ja hengellistä sanomaa levitetään kasettien ja ETRA ry:n avulla

Maallikkotyöntekijä Maria Suokas oli käynyt vanhainkodissa kasettinauhuri mukanaan vuonna 1976 ja huomannut sen toimivaksi evankeliumin levittämisen tavaksi. Kasetit tulivat osaksi seurakunnan toimintaa maallikkotoimikunnan aloitteesta. Maallikkotoimikunta ehdotti, että käytäisiin niiden henkilöiden luona, jotka olivat olleet kokouksissa. Heidän luonaan pidettäisiin raamatuntutkiskeluja kasettien avulla. Lisäksi suunniteltiin pidettäväksi kasettityön seminaaria, jotta työmuotoa saataisiin leviämään. Maallikkotoimikunnan jäsenet ymmärsivät kasettityön mahdollisuudet kunnolla vasta vuonna 1980, jolloin todettiin: ”Kasettityö on uusin työmuoto viedä Jumalan totuutta ihmisille.” Kasettien tarjonta oli myös vähäistä ennen vuotta 1980.189

Keväällä 1980 seurakunta tilasi Matti Miettisen kasetteja. Kasetit sisälsivät terveysesitelmän ja evankeliointiosuuden. Saman kevään aikana seurakuntalaiset jakoivat kasetteja eri ihmisille. Vuonna 1980 seurakunta tilasi myös Vilho Makkosen 25-osaisen koti-iltasarjan. Sarja sisälsi Miettisen kasettien tapaan kunkin illan kohdalle ensin terveysesitelmän ja sen jälkeen hengellisen sanoman. Sarja maksoi 4 000 markkaa kappale190. Seurakunta perusteli kasettien ostoa sillä, että sen avulla oli ”mahdollisuus voittaa sieluja”, vaikka sarjan kallista hintaa kauhisteltiinkin.

Pastori Tähden vetämänä seurakunta järjesti sunnuntai-iltaisin kokouksia, joissa esitettiin Vilho Makkosen diasarjaa ”Kristillinen vaihtoehto”. Maallikkotyöntekijät esittivät samaa diasarjaa Juuassa sekä Polvijärvellä. Diasarjat tavoittivat kuulijoita myös seurakunnan ulkopuolelta. Pitkäaikaisen sympatiakerääjän Kaija Miinalaisen mielestä sympatiatyö ja kasettityö kulkivat ”käsi kädessä”. Miinalaisen mukaan evankelioimistyö oli helppo aloittaa ensin sympatiatyöstä, josta voitiin jatkaa kasettityöhön. Monet kasettien kuulijat olivat entisiä sympatiatyössä tavattuja henkilöitä.191

188 JASA Vuosikertomus 1978.

189 JASA Vuosikertomukset 1970–1980.

190 Kasettien arvo on vuoden 2014 rahanarvolla 1 953 euroa.

191 JASA Vuosikertomukset 1970–1982.

68

Kasettityö toi uudella lailla hengellistä sanomaa ihmisten pariin, terveyttä unohtamatta. Samaan aikaan seurakunta jatkoi perinteistä työmuotoaan, ETRA ry:n kautta tehtävää terveysvalistusta. ETRA ry:n järjestämä kasvisruokakurssi järjestettiin keväällä 1976. Kurssille osallistui 40 henkeä. Terveysaihe sai jatkoa ETRA ry:n toimesta heti seuraavana vuonna, kun adventtikirkolla järjestettiin ETRA ry:n valtakunnallinen raittiusseminaari aiheenaan ”Raitis kirkko, raitis kansa”.

Seminaarin saapui ihmisiä ympäri Suomen. Luennoitsija, raittiusjaoston apulaissihteeri Milo Sawvel korosti sitä, että raittius oli enemmän myönteinen kuin kielteinen asia. Myös nuoret saivat osallistua raittiusseminaarin järjestämiseen. He järjestivät seminaarin ruokailun yhdessä vanhempien seurakuntalaisten johdolla.192

Joensuun seurakunta antoi 1970-luvun puolessavälissä kurinpalautusta seurakuntalaisille tupakanpolton vuoksi. Kuin vastauksena tähän asiaan adventistit järjestivät 1977 ETRA ry:n aloittaman ”Irti tupakasta viidessä päivässä” -kurssin vanhan poikalyseon juhlasalissa. Kurssille osallistui noin 70 henkeä, joista moni jätti tupakoinnin adventtilähteiden mukaan.193

Seurakunnan jäsenet osallistuivat erilaisiin raittiusaiheisiin tapahtumiin.

ETRA ry järjesti paikallisosaston kesäleirin Joensuussa. Lisäksi seurakunnan johtokunnan jäsen vieraili Tampereen raittiuspäivillä. ETRA ry:n Joensuun paikallisyhdistys toimi adventistien varassa, vuonna 1980 puheenjohtajaksi valittiin adventisti Matti Räsänen ja sihteeriksi Mirja Räsänen. ETRA ry:n toiminta oli alkanut 1950-luvulla ja työ jatkui 1980-luvulla kaikkien seurakunnan jäsenten kuuluessa ETRA ry:hyn. ETRA ry:n työstä oli tullut kiinteä osa adventtiseurakunnan jäsenten elämää.194