6. PÄÄTÄNTÖ
6.4 Etnologisen eläinoikeustutkimuksen mahdollisuuksia
Arvioin tässä kappaleessa oman tutkimukseni onnistumista, ja pyrin osoittamaan kiinnostavia näkökulmia suomalaisen eläinoikeusliikkeen jatkotutkimuksiin etnologisesta näkökulmasta.
Alkuperäinen suunnitelmani oli toteuttaa tämä tutkimus paljon laajemmalla otannalla.
Lukuisista syistä lopullinen informanttien lukumäärä vakiintui kuitenkin vain neljään henkilöön, minkä koen tutkimukseni kannalta ehdottomana puutteena. Näin suppea otanta asetti kiistatta tutkimukseni analyysille lukuisia rajoitteita. Toisaalta onnistuin kuitenkin haastattelemaan erityisen aktiivisesti OE:ssa toimivia tai toimineita henkilöitä. Tämä seikka taas osaltaan syvensi haastatteluja, ja pidän niitä laadullisesti ja sisältönsä puolesta erittäin onnistuneina myös jatkotutkimuksia ajatellen. Myös muistitietotutkimuksen käyttö teoreettisena viitekehyksenä oli analyysin kannalta hedelmällinen ratkaisu. Suppeasta rakenteestaan huolimatta tutkimukseni on näkemykseni mukaan realistinen kuvaus eläinoikeusliikkeen toimijoista tänä päivänä. Ainoastaan ajallisesti koen tutkimustulokseni hieman vanhentuneeksi, sillä esimerkiksi tutkielmassani usein esiin nousseen Vegaanihaasteen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet nähtävissä vasta viimeisen parin vuoden ajalta. Tekemistäni haastatteluista tuorein on vuodelta 2015, jolloin Vegaanihaasteen yllättävä menestys oli vielä edessäpäin.
Kansainvälisen eläinoikeustutkimuksen yksi keskeinen teema on aktivistien sukupuoli, sillä valtaosa liikkeen toimijoista on naisia (ks. esim. Donovan 1990, Kruse 1999, Gaarder 2011). Näin on myös Suomessa (Luukka 1999: 129), ja tämä seikka on mielestäni sekä mielenkiintoinen että jostain syystä kotimaisessa tutkimuksessa syrjään jäänyt aspekti, joka vaatisi ehdottomasti lisää huomiota. Sukupuolijärjestelmät näkyvät kaikkialla yhteiskunnassamme, ja olisi ollut hyvin mielenkiintoista paneutua aiheeseen myös omassa tutkimuksessani, mutta suppean aineiston ja toimijoiden turvaamisen vuoksi en voinut siihen valitettavasti tarttua. Uskon kuitenkin, että eläinoikeusaktivistien naisvaltaisuus olisi erittäin kiinnostava ja hedelmällinen tutkimusaihe myös suomalaisesta näkökulmasta.
Eläinoikeusliike ei rajoitu vain OE:n toimintaan. Laittomaan toimintaan ja sabotaasiin keskittynyt Eläinten vapautusrintama (EVR) on toiminut Suomessa 1990-luvulta saakka.
Olisi mielenkiintoista toteuttaa tutkielmani rakennetta vastaavia teemahaastatteluja myös EVR-aktivistien kanssa, sillä EVR:n merkitystä osana suomalaista eläinoikeusliikettä ei voi
sivuuttaa. EVR:n ja muiden eläinoikeusliikkeeseen liittyvien tahojen tuottama materiaali ansaitsisi myös asianmukaisen tallennuksen arkistoon. Monet aktivistit omistautuvat eläinten oikeuksien puolustamiseen järjestötoiminnan muodossa, mutta lasken eläinoikeusaktivismiksi myös vegaaniseen elämäntapaan keskittyvän yritystoiminnan tai bloggaamisen. Tämän tyyppistä aktivismia olisi kiinnostavaa tutkia niin osana eläinoikeusliikkeen toimintaa kuin yhteiskunnallisen vaikutuksen kannalta.
Uskon, että eläinoikeusliike tulee olemaan tulevaisuudessa vielä entistäkin merkittävämpi vaikuttaja yhteiskunnassamme. Eläinoikeusliike vaikuttaa toiminnallaan kulttuuriimme ja jokapäiväiseen arkeemme, ja se on mukana muuttamassa asenteitamme sekä eettistä ja ekologista ajatteluamme. Etnologinen tutkimusmetodi- ja näkökulma on erittäin monikäyttöinen myös ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjä tutkittaessa.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
Haastattelut
Haastattelut 1–4 tehty vuosina 2014–2015. Haastattelijana Anna Malin. Haastattelut ovat toistaiseksi tekijän hallussa, ja ne tallennetaan Kansan Arkistoon osana tätä tutkielmaa.
Internet-sivut
Animalia toimii. 2014. http://www.animalia.fi/animalia-toimii/kampanjat [viitattu 1.4.2014]
Facebook.Sipsikaljavegaanit.2017.
https://www.facebook.com/groups/1701571030062709/?fref=ts [viitattu 22.5.2017]
Facebook. VFC Leaks – Vegan Fight Club. 2017.
https://www.facebook.com/groups/1703101206613110/ [viitattu 12.5.2017]
Fingerroos, Outi 2003: Refleksiivinen paikantaminen kulttuurien tutkimuksessa. – Elore 29 http://www.elore.fi/arkisto/2_03/fin203c.html [viitattu 1.4.2014]
Mitä on Oikeutta eläimille? 2014 http://oikeuttaelaimille.net/oikeutta-elaimille [viitattu 1.4.2014]
Oikeutta eläimille: Osallistu! 2015 http://www.oikeuttaelaimille.net/osallistu [viitattu 7.5.2015]
Takku. 2017. Öinen vierailu Pohjolan Matkan varikolla.
https://takku.net/article.php/2016061000495676#comments [viitattu 11.5.2017]
Vegaanihaaste. 2017. http://vegaanihaaste.fi/info/ [viitattu 8.5.2017]
Wikipedia. Sipsikaljavegaanit.2017. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipsikaljavegaanit [viitattu 11.5.2017]
Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES). 2017.
https://elaintutkimus.wordpress.com/ [viitattu 22.5.2017]
Sanomalehdet
Helsingin uutiset. ”Kansanedustaja Kärnä: Onko Oikeutta eläimille -yhdistys rikollisjärjestö?
2017. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/475249-kansanedustaja-karna-onko-oikeutta-elaimille-yhdistys-rikollisjarjesto [viitattu 10.5.2017]
Pasanen, Anni. ” Jako ihmisiin ja eläimiin pitäisi lopettaa – Se vähentäisi myös rasismia ja naisten syrjintää, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola”. Helsingin Sanomat. 2017.
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005179938.html (vaatii lukijatunnukset) [viitattu 10.5.2017]
Kirjallisuus
Aaltola, Elisa 2013 (toim.) Johdatus eläinfilosofiaan. Suom. Johanna Koskinen. Helsinki:
Gaudeamus.
Anttila, Veikko 1982. Jyväskylän Tourula. Pienyhteisötutkimus. Suomi 123. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aro, Laura 1999. Identiteetti ja perinne. – Teoksessa Lönnqvist, Bo; Kiuru, Elina; Uusitalo, Eeva (toim.), Kulttuurin muuttuvat kasvot – Johdatusta etnologiatieteisiin. 1999. Tietolipas 55. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 178–187.
Donovan, Josephine 1990. ”Animal Rights and Feminist Theory”. Signs 15(2): 350–375.
Fingerroos, Outi ja Peltonen, Ulla-Maija 2006: Muistitieto ja tutkimus. – Teoksessa Fingerroos, Outi; Haanpää, Riina; Heimo, Anne & Peltonen Ulla-Maija (toim.), Muistitietotutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 7–24.
Fingerroos, Outi ja Peltonen, Ulla-Maija 2006: Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä. – Teoksessa Fingerroos, Outi; Haanpää, Riina; Heimo, Anne & Peltonen Ulla-Maija (toim.), Muistitietotutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 25–48.
Gaarder, Emily 2011. Women and the Animal Rights Movement. New Brunswick, N.J.:
Rutgers University Press.
Gothóni, Rene 1997: Eläytyminen ja etääntyminen kenttätutkimuksessa. – Teoksessa
Viljanen, Anna Maria & Lahti, Minna (toim.), Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä. Helsinki: Suomen antropologinen seura, 136–148.
Happonen, Marjo. 2005. Matkalla yhteisöllisyyteen - näköaloja koulutuksen ja etnisyyden maisemiin. Opetushallitus. Ammatillisen koulutuksen linja. Ohjaus- ja menetelmäyksikkö, 3.
Hyyppä, M. T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. Jyväskylä: PS Kustannus.
Juppi, Pirita 2004. ”Keitä me olemme, mitä me haluamme?” Eläinoikeusliike
määrittelykamppailun, marginalisoinnin ja moraalisen paniikin kohteena suomalaisessa sanomalehdistössä. Jyväskylä studies in humanities 29. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Korkiakangas, Pirjo 2006: Etnologisia näkökulmia muistiin ja muisteluun. – Teoksessa Fingerroos, Outi; Haanpää, Riina; Heimo, Anne & Peltonen Ulla-Maija (toim.),
Muistitietotutkimus. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 120–144.
Korkiakangas, Pirjo. 1996. Muistoista rakentuva lapsuus. Kansatieteellinen arkisto 42.
Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Kruse, Corwin R. 1999. ”Gender, Views of Nature, and Support for Animal Rights”. Animals and Society 7(3): 179–199. Cambridge: The White Horse Press.
Kuula, Arja 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen tutkimus, säilytys ja käyttö. Tampere:
Vastapaino.
Lundbom, Pia. 2009. Kun pihdit kameraan vaihtuivat…: eläinoikeusaktivistien poliittinen tyylinmuutos. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 51. Helsinki:
Valtiotieteellinen yhdistys.
Lundbom, Pia. 2016. Eläinten puolustajat – Suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Reseach 570. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House, 27.
Lundqvist, Eveliina 2014. Salainen päiväkirja eläintiloilta. Helsinki: Into-kustannus.
Luukka, Panu 1998. Ei ole oikeutta, on vain me! Radikaali eläinoikeusliike Suomessa. Pro gradu. Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, valtio-oppi.
Malm, Toni 2011. Aktivistin eetos. Seurantatutkimus 1990-luvun radikaalitoimijoista. Pro gradu. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologia.
Portelli, Alessandro 2009. What Makes Oral History Different – Teoksessa Perks, Robert;
Thomson, Alistair (toim.), The Oral History Reader. 2. painos. London: Routledge, 32–42.
Vilkka, Leena 1996. Eläinten tietoisuus ja oikeudet. Helsinki: Yliopistopaino.
Vilkka, Leena 1998. Oikeutta luonnolle. Helsinki: Yliopistopaino
Liite: Haastattelurunko
Kerro eläinten merkityksestä sinulle, lapsuudesta nykyhetkeen?
Kuinka päädyit mukaan eläinoikeustoimintaan?
Millainen merkitys eläinoikeusfilosofialla on sinulle ollut, onko tapahtunut muutoksia vuosien aikana?
Kerro sosiaalisista suhteista muiden eläinoikeusaktivistien kanssa
Mitä mieltä perheesi ja ystäväsi ovat siitä että olet mukana aktivistitoiminnassa?
Kerro millaisessa eläinoikeustoiminnassa olet ollut mukana? (mielenosoitukset, katukampanjat, laiton toiminta)
Millaista palautetta olet saanut toiminnastasi liikkeen ulkopuolisilta, vaikkapa katukampanjoiden aikana?
Oletko osallistunut eläinoikeusleireille? Vaikuttiko kokemus omaan toimintaasi liikkeessä?
Onko leiritoiminta muuttunut vuosien saatossa?
Mitä on suoran toiminnan aktivismi?
Oletko osallistunut suoran toiminnan aktivistitekoihin? Jos, niin millaisia kokemuksia ne ovat olleet?
Millainen yhteisöllisyys eläinaktivistien keskuudessa vallitsee?
Mikä muu kuin eläinoikeusaate aktivisteja yhdistää? Onko alakulttuurissa tiettyjä leimallisia piirteitä?
Onko miehillä ja naisilla havaittavissa erilaisia rooleja aktivistiyhteisössä?
Onko Suomen eläinoikeustoiminnassa näkyvissä vähemmistöjä kuten vammaisia, maahanmuuttajia tai seksuaalivähemmistöjä?
Miten eläinaktivismi on vaikuttanut elämänvalintoihisi kuten työuraan, parisuhteeseen tai ystävyyssuhteisiin?
Onko suhtautumisesi eläimiin ja niiden oikeuksiin muuttunut omien elämänmuutosten vaikutuksesta?
Kerro mieleenpainuvimpia muistoja liittyen omaan aktivismihistoriaasi?
Miksi eläinten oikeuksia pitää puolustaa?
Millainen on suhtautumisesi eläimiin verrattuna kanssaihmisiin?
Millaisen kuvan media on antanut eläinoikeusaktivismista Suomessa? Onko suhtautuminen muuttunut oman aktivismisi aikana?