Esitutkinnan rajoittamisesta säädetään ETL 3:10–10a:ssä. Esitutkinnan rajoittaminen tar-koittaa, että syyttäjä määrää tutkinnanjohtajan esityksestä esitutkinnan päätettäväksi. Esi-tutkinnan rajoittaminen käsittää joko jo aloitetun esiEsi-tutkinnan lopettamisen tai esiEsi-tutkinnan toimittamatta jättämisen. Esitutkinnan rajoittaminen menettelynä perustuu proses-siekonomisiin syihin, esitutkinnan rajoittamisen ollessa mahdollista missä esitutkinnan vaiheessa tahansa. Prosessiekonomisista syistä on kuitenkin järkevää, että rajoittamista hyödynnetään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin esitutkintaviranomaisen voimavarat saadaan kohdennettua tarkoituksenmukaisella tavalla.90 Esitutkinnan rajoitta-minen on mahdollista myös ennen esitutkinnan aloittamista, jos esitutkinnan rajoittamisen edellytykset ovat tuolloin jo olemassa (ETL 3:3.2). Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ETL 3:10–10a:n nojalla on kuitenkin mahdollista vasta kun esitutkintakynnys on ylittynyt.
Muussa tapauksessa esitutkinnan toimittamatta jättäminen perustuu ETL 3:3.1:iin.
Esitutkinnan rajoittaminen ei edellytä, että rikos tai sen tekijä olisi kyetty selvittämään.
Myöskään oikeus- tai näyttökysymyksen epäselvyys ei estä esitutkinnan rajoittamista. Vain sellaiset rajoittamisperusteet, jotka nimenomaisesti perustuvat epäillyn henkilöön tai tämän
87 HE 58/2013 vp, s. 15 ja 22.
88 Ks. esim. PeVL 7/2010 vp, s. 3-5.
89 Ks. kokoavasti Pellonpää ym. 2012, s.548–549 ja 565–567.
90 HE 222/2010 vp, s. 188.
menettelyyn, edellyttävät, että epäillyn henkilöllisyys on tiedossa tai edes jollakin tasolla yksilöity.91 Jos epäillyn henkilöllisyys on esitutkintaviranomaisen tiedossa, mitään syytä epäillä -todennäköisyysastetta vahvempaa näyttöä hänen syyllisyydestään ei edellytetä, vaikka päätöksen tekijänä onkin syyttäjä (vrt. syytekynnys). Päätös esitutkinnan rajoittami-sesta ei ole myöskään syyksilukeva.92
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että esi-tutkinta lopetetaan, silloin kun hän tulisi jättämään tutkittavana olevassa asiassa syytteen nostamatta ROL 1:7–8:n tai muun vastaavan lainkohdan perusteella (esim. TLL 104 §; RL 35:7; RL 50:7). (ETL 3:10.1) ETL 3:10.1:n säännösviittauksella viitataan ROL 1:7–8:n harkinnanvaraisiin syyttämättäjättämisperusteisiin. ROL 1:7–8:ssä mainitut perusteet jät-tää syyte nostamatta ovat:
o epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja si-tä on sen haitallisuus tai siisi-tä ilmenevä epäillyn syyllisyys huomioon ottaen pidet-tävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä (vähäisyysperuste)
o kyseessä on epäilty rikos, josta epäilty ei ole tekohetkellä täyttänyt 18 vuotta ja jos-ta ei olisi odotetjos-tavissa ankarampaa rangaistusjos-ta kuin sakko jos-tai enintään kuusi kuu-kautta vankeutta ja jonka katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä koh-taan (nuoruusperuste)
o oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomina ja tarkoituksettomina ottaen huomioon epäillyn ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu epäil-lyn toiminta tekonsa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökoh-taiset olonsa, teosta hänelle aiheutuvat muut seuraamukset, sosiaali- ja terveyden-huollon toimet tai muut seikat (kohtuusperuste), eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista
o epäilty rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun ran-gaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikut-taisi kokonaisrangaistuksen määrään (konkurrenssiperuste), eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista
91 Nissinen DL 2007/1, s. 59–60; VKS 2007:2, s. 3. Ks. myös Jokela 2008, s. 226. Vrt. Jääskeläinen 1997, s.
449–450; Helminen ym. 2014, s. 337.
92 HE 222/2010 vp, s. 187.
o asian käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen (kustan-nusperuste), eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista
o syyteharkinnassa on saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia kaksi tai useampi ja hän on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittä-mistä (ns. syyteneuvottelu), eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista
Luettelon kaksi viimeistä harkinnanvaraista syyttämättäjättämisperustetta ovat uusia ja ne ovat tulleet voimaan 1.1.2015. ETL 3:10.2:n mukaan syyttäjä voi määrätä esitutkinnan lo-petettavaksi, jos esitutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epä-suhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä odotettavissa olevaan seuraamukseen.
Tätä kutsutaan kustannusperusteiseksi rajoittamiseksi, mikä perustuu yksinomaan proses-siekonomisiin syihin. Esitutkinta lopetetaan, koska rikoksen selvittäminen tulisi yhteiskun-nalle liian kalliiksi rikoksen vakavuuteen nähden. Kuten säännöksen sanamuodosta ilme-nee, epäsuhdan odotettavissa olevien kustannusten ja rikoksen selvittämisintressiin välillä tulee olla selvä. Tämä johtaa käytännössä siihen, että etenkin lievät rikokset ovat kustan-nusperusteisen rajoittamisen keskeisintä käyttöalaa.93
Kustannusperusteen lisääminen ROL 1:8.1:iin on aiheuttanut lakiteknisen ristiriidan ETL 3:10.2:n kanssa. Esitutkinnan toimittamatta jättämistä ei ole pidetty mahdollisena ETL 3:10.2:n perusteella, sillä säännöksessä mainitaan vain esitutkinnan lopettaminen kustan-nusperusteella.94 ETL 3:10.1:n viittaus ROL 1:8:ään (johon siis kustannusperuste on otettu uutena syyttämättäjättämisperusteena) puolestaan mahdollistaisi esitutkinnan toimittamatta jättämisen myös kustannusperusteella. Lex posterior -periaatteen mukaisesti voitaneen läh-teä siitä, että esitutkinnan toimittamatta jättäminen ETL 3:10.1 säännösviittauksen johdosta on mahdollista nykyään myös kustannusperusteella. Prosessiekonomiankin näkökulmasta on vaikea löytää perusteita, miksi näin ei olisi. Usein esitutkinnasta aiheutuvat kohtuutto-mat kustannukset ovat todettavissa ennen kuin yhtäkään esitutkintatoimenpidettä on tehty.
Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan
93 HE 222/2010 vp, s. 187–188; VKS 2007:2, s. 8–9.
94 HE 222/2010 vp, s. 186.
mailla tapahtuneesta rikoksesta. Paras prosessiekonominen hyöty saadaan, kun esitutkinta voidaan jättää kokonaan toimittamatta myös kustannusperusteella.95
Edellä kerrottujen perusteiden lisäksi syyttäjä voi määrätä esitutkinnan lopetettavaksi, jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta muulla kuin ETL 3:10.1:ssa mainitulla perusteella (ETL 3:10.2). Näillä säännöksessä mainituilla muilla perusteilla viitataan prosessuaaliseen rajoittamiseen. Prosessuaaliset rajoittamisperusteet ovat käsillä kun syytteen nostamiselle on tai tulisi olemaan jokin prosessuaalinen este. Näin on esimerkiksi silloin kun asiassa ei syyttäjän arvion mukaan ole tapahtunut rikosta, asiassa ei ole saatavissa (todennäköistä) näyttöä rikoksesta tai sen tekijästä tai kun syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta esimer-kiksi syyteoikeuden vanhentumisen tai asianomistajarikoksen asianomistajan syyttämis-pyynnön puuttumisen vuoksi (ROL 1:6–6a).96
Prosessuaalisen rajoittamisen tarkoitus ei ole siirtää esitutkinnan toimittamisen edellytyk-siin tai ETL 10:2.2:n mukaiseen esitutkinnan päättämiseen liittyvää harkintaa esitutkintavi-ranomaiselta syyttäjälle. Näiden ratkaisujen tekeminen kuuluu edelleen esitutkintaviran-omaiselle.97 Prosessuaalinen rajoittaminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa esitutkintavi-ranomainen on jo aloittanut esitutkinnan, mutta esitutkinnan edetessä käy ilmi, ettei rikosta ehkä olekaan tehty, ettei rikoksesta tai epäillyn syyllisyydestä tulla saamaan riittävää näyt-töä syytteen nostamiseksi tai ettei syyttäjällä ole asiassa syyteoikeutta. Kyse on nimen-omaan ratkaisujen tekemisestä sellaisissa epäselvissä asioissa, jotka edellyttävät syyttäjän toimivaltaan kuuluvaa oikeudellista harkintaa. Jos on selvää, ettei rikosta ole tehty tai ettei asiassa ole syyteoikeutta, toimivalta päätöksentekoon kuluu esitutkintaviranomaiselle. Ri-kosprosessin systematiikan vuoksi prosessuaalisessa rajoittamisessa voidaan päättää vain esitutkinnan lopettamisesta, ei sen jättämisestä kokonaan toimittamatta (ETL 3:10.2).98
95 Tosin on huomattava, ettei esitutkinnan aloittaminen ole kytketty mihinkään tiettyihin esitutkintatoimenpi-teisiin, vaan esitutkinta voidaan katsoa aloitetuksi jo esim. tehtyjen tiedustelujen tai muiden vähäisten toi-menpiteiden myötä, Ks. esim. Nissinen DL 2007/1, s. 60. Tämän vuoksi ETL 3:10.1-2:ien ristiriita ei muo-dostune ongelmaksi, koska esitutkintaviranomainen voi muodollisesti aloittaa esitutkinnan vaikka vain soit-tamalla asianomistajalle.
96 VKS 2007:2, s. 5–7.
97 Nissinen DL 2007/1, s. 60; VKS 2007:2, s. 5–7. Tämän vuoksi esitutkinnan rajoittamisen sillä perusteella, ettei asiassa ole tapahtunut rikosta, ei pitäisi tulla kyseeseen saman aineiston pohjalta, jonka perusteella esi-tutkintaviranomainen on katsonut esitutkintakynnyksen ylittyvän. Jos näin pääsee käymään, esitutkintaviran-omainen on laiminlyönyt ETL 3:3.2:ssä tarkoitetun velvollisuutensa neuvotella syyttäjän kanssa tulkinnanva-raisesta oikeuskysymyksestä ennen esitutkinnan aloittamista.
98 Ks. tarkemmin VKS 2007:2, s. 5–7.
1.1.2015 käyttöön otetun syyteneuvottelun johdosta on myös ETL:iin otettu uusi esitutkin-nan rajoittamista koskeva säännös, ETL 3:10a. Jos esitutkinnassa on tutkittavana useampi saman henkilön tekemäksi epäilty rikos ja epäilty on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman rikoksen selvittämistä, syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta kaikista rikoksista tai että esitutkinta näiden osalta lopetetaan. Päätet-täessä esitutkinnan rajoittamisesta kyseisen säännöksen nojalla on otettava erityisesti huo-mioon asian laatu, esitettävät vaatimukset, asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset ja sii-hen kuluva aika. (ETL 3:10a.1) Syyteneuvotteluun perustuvan esitutkinnan rajoittamisen käyttöalaa on kuitenkin rajoitettu. Esitutkinnan rajoittaminen syyteneuvottelun perusteella ei tule käytettäväksi vakavien rikosten osalta (yli 6 vuotta vankeutta) eikä erikseen mainit-tujen seksuaalirikosten tai henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta (ETL 3:10a.5).
Lähtökohtana esitutkinnan rajoittamiselle tunnustuksen perusteella on, että kun esitutkinta-viranomaisella on tutkittavanaan useita samaa epäiltyä koskevia rikoksia ja ainakin osa näistä tutkittavana olevista rikoksista on vaikeasti tai hitaasti selvitettäviä, voidaan esitut-kinta rajoittaa joidenkin epäiltyjen rikosten osalta, jos epäilty tunnustaa muun tai muita ri-koksia. Keskeistä on, että rikosten tunnustamisella saavutetaan selkeitä prosessiekonomisia etuja.99 Säännöksen tarkoituksena on, että epäilty joka tunnustaa muutoin vaikeasti tai hi-taasti selvitettävän rikoksen, hyötyy siitä, että joidenkin hänen tekemäksi epäiltyjen vähäi-sempien rikosten osalta esitutkinta lopetetaan. Esitutkinnan rajoittaminen ETL 3:10a.1:n perusteella ei siis tule kyseeseen sellaisissa tapauksissa, joissa epäilty on tunnustanut ri-koksen, jonka selvittäminen esitutkinnassa olisi muutoinkin ollut jokseenkin selkeää ja no-peaa.100
Kaikille esitutkinnan rajoittamisperusteille on yhteistä, että rajoittamismenettelyn käyttä-minen edellyttää aina tutkinnanjohtajan syyttäjälle tekemää esitystä (ETL 3:10.1–2; ETL 3:10a.1). Esitutkinnan rajoittaminen ei tule myöskään milloinkaan kyseeseen, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista (ETL 3:10.1–2; ETL 3:10a.5).
Yleinen etu viittaa etenkin rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävään luonteeseen.
99 Uusi syyteneuvottelu on saanut osakseen myös kritiikkiä. Esim. Tapani ja Tolvanen ovat pitäneet mahdol-lisena, että jatkuva pyrkimys prosessiekonomiaan saattaa johtaa tärkeän yleisen ja yksityisen edun käsitteen
”venyttämiseen” syyteneuvottelun mahdollistamiseksi. Ks. Tapani – Tolvanen DL 2015/2, tässä viittaus s.
234. Ks. myös Linna DL 2015/3, tässä viittaus s. 423–424.
100 HE 58/2013 vp, s. 13 ja 35.
kosoikeudellisen järjestelmän on pidettävä yllä yleistä oikeustajua ja järjestelmän nautti-maa luottamusta.101 Harkittaessa esitutkinnan rajoittamista on siis otettava huomioon myös kriminaalipoliittiset näkökohdat.102 Yleisen edun nimissä esitutkinnan toimittamista voivat edellyttää esimerkiksi jutun saama yhteiskunnallinen huomio, rikosvahinkojen korvaami-nen valtion varoista, sovittelumenettelyn käyttämikorvaami-nen, menettämisseuraamuksen tuomit-seminen, oikeuskysymyksen yleinen epäselvyys, rikollisen toiminnan jatkuminen tai jutun kuuluminen laajempaan juttukokonaisuuteen. Tärkeä yksityinen etu, joka voi vaatia esitut-kinnan toimittamista, liittyy yleensä asianomistajan vahingonkorvausoikeuden toteutumi-seen. Mitä suuremmasta taloudellisesta intressistä on kyse, sitä pidättyvämmin esitutkinnan rajoittamiseen tulisi suhtautua.103 Sama pätee sen arviointiin, kuinka vakavasti rikoksella on loukattu asianomistajan oikeuksia. Tärkeään yksityiseen etuun voidaan nähdä kuuluvan senkin, jos epäilty itse pyytää esitutkinnan toimittamista loppuun saakka hälventääkseen häneen kohdistuvat aiheettomat rikosepäilyt.104
Päätös esitutkinnan rajoittamisesta ei estä esitutkinnan aloittamista uudelleen. Esitutkinta, joka on jätetty toimittamatta tai lopetettu ETL 3:10.1–2:n nojalla, on aloitettava uudelleen, jos siihen on asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi perusteltua syytä (ETL 3:10.3).
Sen sijaan jos esitutkinnan rajoittaminen on perustunut ETL 3:10a.1:n mukaiseen syyte-neuvotteluun, voidaan tällainen päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä tai lopetta-mista peruuttaa vain, jos epäilty peruuttaa tunnustuksensa tai jos päätös on asiassa ilmen-neen uuden selvityksen perusteella perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin (ETL 3:10a.4). Koska päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta tekee syyttäjä, kuu-luu myös harkinta- ja päätösvalta esitutkinnan uudelleen aloittamisesta näissä tilanteissa syyttäjälle (SjäL 7 §).105 Esitutkinnan rajoittaminen on etenkin asianomistajan kannalta sii-nä mielessä merkittävä esitutkintapäätös, että – päinvastoin kuin ETL 3:9.1:n mukainen toimenpiteistä luopuminen – esitutkinnan rajoittaminen on mahdollista, vaikka asianomis-tajalla olisikin asiassa vaatimuksia.
101 HE 222/2010 vp, s. 187.
102 Ks. esim. Tolvanen 2005, s. 115, jossa on aiheellisesti todettu, että jos varastamisen voisi sovittaa palaut-tamalla anastetun esineen omistajalle tai korvaamalla sen arvon, rikokseen ryhtyminen olisi kannattavaa, koska rikoksesta ei välttämättä jää kiinni. Tällöin rikoksen kannattavuuden voi poistaa vain siitä aiheutuvalla rangaistuksella. Vastaavasti jos esitutkinta järjestelmällisesti rajoitettaisiin aina kun epäilty on jollakin tavoin hyvittänyt tekonsa, se olisi omiaan heikentämään rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävää vaikutusta.
103 HE 222/2010 vp, s. 187; Helminen ym. 2014, s. 337–338.
104 Jokela 2012, s. 181.
105 HE 222/2010 vp, s. 188; HE 286/2010 vp, s. 18; VKS 2007:2, s. 13-15.