Tutkimuskritiikkiä on esitetty erityisesti liittyen metodologisiin ja menetelmällisiin kysymyksiin, tut-kimusasetelmiin ja analyysiin sekä tutkimustulosten tulkintaan, esittämiseen ja raportointiin.144
Taiteen ja hyvinvoinnin alan tutkimuksia on myös kritisoitu yleisesti heikosta laadusta.145 Tutki-muksia koskevan kritiikin mukaan on lisäksi vaikea erottaa, mittaavatko tutkimukset terveys-vaikutuksia vaiko terveys-vaikutuksia koettuun terveyteen (perceived health, self-rated health) tai hyvinvointiin (well-being) ja elämänlaatuun (Quality of Life, QoL), koska käsitteiden määritel-mät vaihtelevat tutkimuksissa tai käsitteet jäävät kokonaan määrittelemääritel-mättä.146 Tutkimuksissa on tuotu myös esille, että erityisesti taiteen vaikutuksiin liittyvä teoreettinen ymmärrys on vielä vähäistä, mitä on pidetty tutkimuksellisena haasteena.147 Taiteen ja hyvinvoinnin välisen suhteen vähäisen teoreettisen ymmärtämisen on katsottu johtavan siihen, että tutkimuksissa voidaan ohittaa ja jättää huomiotta juuri niitä taiteen piirteitä, ominaisuuksia tai laatuja, jotka voivat olla ratkaisevia sen terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvien hyötyjen muodos-tumisessa.148
Tutkimuksissa on tuotu esille, että taiteen ja hyvinvoinnin alan tutkimuksia koskeva kritiikki koh-distuu usein metodologisiin kysymyksiin ja haasteisiin pikemminkin kuin ontologisiin tai episte-mologisiin kysymyksiin.149 Metodologisten kysymysten lisäksi olisi kuitenkin keskeistä suunnata huomio kysymykseen tarkasteltavan ilmiön luonteesta ja siitä, millaista tietoa taiteen ja hyvin-voinnin moniulotteisesta ilmiöstä on mahdollista tuottaa, sekä pohtia, millainen tutkimus sopii parhaiten taiteen moniulotteisten ja tilanteisten vaikutusten tutkimiseen.150
JatkotutkimustarpEita
Tutkimuksissa on tuotu esille mm. tarve toteuttaa laadukkaita kontrolloituja tutkimuksia, joissa on riittävän suuret otokset, sekä tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään vaikutusten pitkäai-kaisuutta.151 Tutkimuksissa on tuotu esille myös erityisesti tarve taiteen moniulotteisten vaiku-tusten tutkimiselle. Taiteen välittömien, kokemuksellisten ja tilanteisten vaikutuksien ymmär-tämiseksi tarvitaan laadullisin menetelmin toteutettua tutkimusta, joka kykenee tavoittamaan taiteen erityislaatuisuutta sekä taiteellisen toiminnan merkitystä ja arvoa osallistujille.152 Taiteen välittömien ja kokemuksellisten vaikutusten tutkimisen on esitetty olevan ensisijaisen tärkeää;
taiteen ns. instrumentaaliset tai välilliset vaikutukset ovat täysin sidottuja taiteen välittömiin ja kokemuksellisiin vaikutuksiin.153
Vaikka suurin osa katsauksessa tarkastelluissa tutkimuksissa havaituista ja raportoiduista vai-kutuksista ovat olleet lähes yksinomaan positiivisia, taiteella ja kulttuurilla on todettu voivan olla myös negatiivisia vaikutuksia.XXIII Mahdollisten negatiivisten vaikutuksien tutkiminen ja
XXIII Esimerkiksi musiikin on sairaalaympäristössä todettu voivan aiheuttaa häiriötä pienelle osalle henkilökunnasta (ks. Sonke et al., 2015). Lasten osallistumisen lauluryhmiin on havaittu uusien sosiaalisten suhteiden rakentamisen lisäksi voivan vaikuttaa negatiivisesti jo olemassa oleviin kaveruussuhteisiin (ks. Hampshire & Matthijsse, 2010). Tutkimuksissa on tuotu esille myös, että taideprojektien päättymiseen liittyy usein negatiivisia tunteita (ks. esim. Lawson et al.,2014; Wilson et al., 2015).
tavoittaminen onkin tärkeää, jotta toi-mintaa voidaan kehittää. Esimerkiksi terveydenhoidon ympäristöissä toteu-tettavan taidetoiminnan mahdollisten negatiivisten vaikutuksien tutkiminen on erittäin tärkeää, jotta toiminnassa ei aiheuteta vaaratilanteita tai vaikeuteta hoitohenkilökunnan työtä.154
Tutkimusten mukaan osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan ja luovaan toimintaan voi tar-jota mahdollisuuksia, tukea ja resursseja edistää hyvinvointia ja terveyttä holistisella tavalla jokapäiväisessä elämässä. Taide ei kuitenkaan ole yleislääke erilaisiin terveyttä ja hyvinvointia koskeviin ongelmiin; on paljon asioita, joiden kannalta taiteella on hyvin vähän relevanssia.155 Vaikka taiteen moninaisista hyvinvointia tuottavista vaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa, on vielä paljon sellaista, jota emme ymmärrä taiteen hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Jatkotut-kimusta tarvitaan paitsi taiteen positiivisten vaikutusten osoittamiseksi sekä vaikutusmekanis-mien ymmärtämiseksi, myös erityisesti eettisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän taidetoi-minnan kehittämiseksi.
1 Ks. esim. Guetzkow, 2002; Hughes, 2004; Macnaughton et al., 2004; Staricoff, 2004; Galloway, 2006; Daykin et al., 2008a;
2008b; Cohen, 2009; Stuckey & Nobel, 2010; Leckley, 2011; MHF, 2011; Staricoff & Clift, 2011; Tesch & Hansen, 2013; ACE, 2014; Jansson, 2014; Cain et al., 2016; Westerlund et al., 2016; Young et al., 2016.
2 Ks. esim. Staricoff, 2004; ACE, 2004;2014; Galloway, 2006; Kilroy et al., 2007;2008; Daykin et al., 2008b; Hacking et al., 2008;
Stuckey & Nobel, 2010; CPA, 2011; MHF, 2011; Staricoff & Clift, 2011; RSPH, 2013; Cain et al., 2016; Crossick & Kaszynska, 2016.
3 Ks. esim. Everitt & Hamilton, 2003; Secker et al., 2007; 2009; 2011; Belfiore & Bennett, 2008; Hampshire & Matthijsse, 2010;
Hughes, 2013; Fujiwara et al., 2014a; Kelaher et al., 2014.
4 Ks. esim. ACE, 2004; 2014; Daykin et al., 2008a; Stern & Seifert, 2013; Staricoff & Clift, 2011; Crossick & Kaszynska, 2016.
5 Ks. esim. Bygren et al., 1996; 2009; Konlaan et al., 2000; Hyyppä et al., 2005; Daykin et al., 2008b; Clift & Hancox, 2010;
Cuypers et al., 2011; Skingley et al., 2011; Leadbetter & O’Connor, 2013.
6 Ks. esim. Staricoff et al., 2003; Staricoff, 2004; Liikanen, 2003; 2010; Särkämö et al., 2008; Staricoff & Clift, 2011; Tesch &
Hansen, 2013; Preti & Boyse-Tillman, 2015; Sonke et al., 2015.
7 Ks. esim. Hughes, 2004; Bamford, 2006; Daykin et al., 2012; Känkänen, 2013.
8 Ks. esim. Houni & Ansio, 2013; Lehikoinen et al., 2016; Giaver et al., 2017.
9 Ks. esim. WHO, 2013a; 2013b; 2015.
10 Ks. esim. Allardt, 1976; Nussbaum & Sen, 1993; Bardy, 2010.
11 Ks. Bardy, 2010.
12 Ks. esim. Diener, 2000; WHO, 2015.
13 WHO, 2013b; 2015.
14 Ks. esim. Galloway, 2009; Brown & Novak-Leonard, 2013; Crossick & Kaszynska, 2016.
15 Ks. esim. Galloway, 2006;2009; Hampshire & Matthijsse, 2010; Daykin et al., 2012; Brown & Novak-Leonard, 2013; Cain et al., 2016.
16 Ks. esim. McCarthy et al., 2004; Belfiore & Bennett, 2007a; Galloway, 2006; 2009; Brown & Novak-Leonard, 2013; Wright et al., 2013; Cain et al., 2016.
17 Ks. esim. Belfiore & Bennett, 2007a; Saarikallio, 2012; Brown & Novak-Leonard, 2013; Wright et al., 2013; Young et al., 2016.
18 Ks. esim. Putland, 2008; Galloway, 2009; Clift, 2012; Crossick & Kaszynska, 2016.
19 Ks. esim. Stacey & Stickley, 2010; Brown & Novak-Leonard, 2013; Lawson et al., 2014; Wilson et al., 2015; Sapouna & Pamer, 2016.
20 Ks. esim. Secker et al., 2007; Camic, 2008; Kilroy et al. 2007;2008; Lewis et al., 2016; Young et al., 2016.
21 Ks. esim. Staricoff, 2004; Cohen, 2009; Clift & Hancox, 2010; Gordon-Nesbitt, 2015; Theorell, 2016.
22 Ks. esim. Cohen, 2009; Clift & Hancox, 2010.
23 Ks. esim. Everitt & Hamilton, 2003; Hacking et al., 2008; Secker et al., 2009; Skingley et al., 2011; Sonke et al., 2015; Wilson et al., 2015.
24 Ks. esim. Slayton et al., 2010.
25 Ks. esim. Hughes, 2004; Kilroy et al., 2007; Stickley, 2010; Wright et al., 2013; Houston & McGill, 2013; Kelaher et al., 2013;
Cain et al., 2016.
26 Ks. esim. Staricoff et al., 2003; Staricoff, 2004; Clift & Staricoff, 2011.
27 Ks. esim. Kilroy et al., 2007; Stickley, 2010; Wright et al., 2013; Cain et al., 2016.
28 Ks. esim. Saarikallio & Erkkilä, 2007; Galloway, 2009; Clift & Hancox, 2010; Känkänen, 2013; Jaatinen, 2015.
29 Ks. esim. Putland, 2008; Galloway, 2009; Cohen, 2009.
30 Ks. esim. Putland, 2008; Clift 2012; Belfiore, 2016; Clift & Camic, 2016.
31 Ks. esim. Clift & Camic, 2016; Crossick & Kaszynska, 2016; Daykin & Stickley, 2016.
32 Ks. esim. Crossick & Kaszynska, 2016, s. 122-123.
33 Ks. esim. Crossick & Kaszynska, 2016; Daykin & Stickley, 2016.
34 Ks. esim. Staricoff et al., 2003; Staricoff, 2004; Cohen et al., 2006; Stuckey & Nobel, 2010; Clift & Staricoff, 2011; Crossick &
Kaszynska, 2016.
35 Ks. esim. Staricoff, 2004; Clift & Staricoff, 2011.
36 Ks. esim. Staricoff et al., 2003; Staricoff, 2004; Clift & Staricoff, 2011.
37 Ks. esim. Kenny et al., 2004; Reynolds et al., 2007; Lynch et al., 2013.
38 Ks. esim. Kinney & Rentz, 2005; Särkämö et al., 2008; Hackney & Earhart, 2010; MHF, 2011; Houston & Mcgill, 2013; McKee
& Hackney, 2013; Särkämö et al., 2014; Young et al., 2016.
39 Ks. esim. Hackney & Earhart, 2010; Houston & Mcgill, 2013; McKee & Hackney, 2013.
40 Ks. esim. Houston & Mcgill, 2013.
41 Ks. esim. Sihvonen et al., 2014.
42 Ks. esim. Särkämö et al., 2008; Särkämö & Huotilainen, 2012; Sihvonen et al., 2014.
43 Ks. esim. Eeckelaar et al., 2012; Young et al. 2016.
44 Ks. esim. Särkämö et al. 2014.
45 Ks. esim. Leckley, 2011; Lawson et al., 2013; Lewis et al., 2016; Sapouna & Pamer, 2016.
46 Ks. esim. Staricoff, 2004.
47 Ks. Staricoff, 2004.
48 Ks. esim. Daykin et al., 2008a; Sonke et al., 2015; Sapouna & Pamer, 2016; Acai et al., 2017.
49 Ks. esim. Staricoff, 2004; Goldingay et al. 2014; Lake et al. 2015; Acai et al., 2017.
50 Ks. esim. Lake et al., 2015.
51 Ks. esim. Cohen et al., 2006; Bungay & Skingley, 2008; Clift & Hancox, 2010.
52 Ks. esim. Cohen et al., 2006; Cohen, 2009.
53 Ks. esim. Bonilha et al., 2009; Lord et al., 2010.
54 Ks. esim. Beck et al., 2000; Kreutz et al., 2004.
55 Ks. esim. Särkämö et al., 2008; Särkämö & Huotilainen, 2012.
56 Ks. esim. Bygren et al., 1996;2009; Konlaan et al., 2000; Hyyppä et al., 2005; Cuypers et al., 2011; Leadbetter & O’Connor, 2013.
57 Ks. esim. Fujiwara et al., 2014b; Gordon-Nesbitt, 2015; Crossick & Kaszynska, 2016; Theorell & Ullén, 2016.
58 Ks. esim. Argyle & Bolton, 2005; Kilroy et al., 2007; 2008; Hacking et al., 2008; MHF, 2011; Secker et al.; 2011; Crone et al., 2013; Kelaher et al., 2013; Lawson et al., 2014; Cain et al., 2016.
59 Ks. esim. Everitt & Hamilton, 2003; Hadland & Stickley, 2010; Siivonen, Kotilainen & Suoninen, 2011; Preti & Boyse-Tillman, 2015; Sapouna & Pamer, 2016.
60 Ks. esim. Staricoff, 2004; Kilroy et al., 2007;2008; Särkämö et al., 2008; 2012; Clift & Staricoff, 2011; MHF, 2011; Cain et al., 2016.
61 Ks. esim. Saarikallio & Erkkilä, 2007; Saarikallio, 2011.
62 Ks. esim. Argyle & Bolton, 2005; Kilroy et al., 2007;2008; Hacking et al., 2008; Secker et al., 2007;2011; Wright et al., 2013;
Lawson et al., 2014; Morse et al., 2015; Sapouna & Pamer, 2016; Cain et al., 2016.
63 Ks. esim. Kenny et al., 2004; Kreutz et al., 2004; Bungay & Skingley, 2008; Clift & Hancox, 2010; Lennette et al., 2016.
64 Ks. esim. Everitt & Hamilton, 2003; Kilroy et al., 2007; Kelaher et al., 2013; Lewis et al., 2016.
65 Ks. esim. Aaron et al., 2011; Lipe et al., 2012; Wright et al., 2013.
66 Ks. esim. Macpherson et al., 2016.
67 Ks. Lennette et al., 2016.
68 Ks. Bolwerk et al., 2014.
69 Ks. esim. Kilroy et al., 2007; Lipe et al., 2012; Kattenstroh et al.2013; Wright et al., 2013.
70 Ks. esim. Matarasso, 1997; Kilroy et al., 2007; Wright et al., 2013; Lewis et al., 2016.
71 Ks. esim. Wright et al. 2013; Lennette et al., 2016; Lewis et al., 2016.
72 Ks. Kilroy et al., 2007; Secker et al., 2007; Daykin et al., 2008b; Hacking et al., 2008; Wright et al., 2013; Sapouna & Pamer, 2016; Cain et al., 2016.
73 Ks. esim. Kenny et al., 2004; Reynolds et al., 2007; Stuckey & Nobel, 2010; Lynch et al., 2013.
74 Ks. Lynch et al., 2013.
75 Ks. esim. VicHealth, 2003; Kilroy et al., 2007; Stickley, 2010; MHF, 2011; Kelaher et al., 2013.
76 Ks. esim. Reynolds & Lim, 2007; Dabback, 2008.
77 Ks. Reynolds & Lim, 2007; Lawson et al., 2014; Sapouna & Pamer, 2016.
78 Ks. esim. VicHealth, 2003; Reynolds & Lim, 2007; Stickley, 2010; Känkänen, 2013; Wright et al., 2013; Sapouna & Pamer, 2016.
79 Ks. esim. Saarikallio & Erkkilä, 2007; Saarikallio, 2011.
80 Ks. esim. Kilroy et al., 2007; Secker et al., 2007; Stacey & Stickley, 2010; Hughes, 2013; Wright et al. 2013; Lawson et al., 2014.
81 Ks. esim. Känkänen, 2013.
82 Ks. esim. Matarasso, 1997; Kilroy et al., 2007; Leadbetter & O’Connor, 2013; Fujiwara et al., 2014b.
83 Ks. esim. Clift & Hancox, 2010.
84 Ks. Fujiwara, 2013.
85 Ks. esim. Michalos, 2005; Fujiwara et al., 2014b; Theorell & Ullén, 2016.
86 Ks. Fujiwara et al., 2014b.
87 Ks. esim. Matarasso, 1997; Secker et al., 2007;2011; Hacking et al., 2009; Kelaher et al., 2013; Lawson et al., 2014; Cain et al., 2016; Sapouna & Pamer, 2016.
88 Ks. esim. Matarasso, 1997; Stern & Seifert, 2013; Crossick & Kaszynska, 2016.
89 Ks. esim. McCarthy et al., 2004; Hyyppä et al., 2006; Putland, 2008; Hampshire & Matthijsse, 2010; Hadland & Stickley, 2010.
90 Ks. esim. Matarasso, 1997; VicHealth, 2003; Kilroy et al., 2007; Kelaher et al., 2013; Wright et al., 2013; Lawson et al., 2014;
Cain et al., 2016; Sapouna & Pamer, 2016.
91 Ks. esim. Matarasso, 1997; VicHealth, 2003; Argyle & Bolton, 2005; Wright et al., 2013.
92 Ks. Wright et al., 2013.
93 Ks. Wright et al., 2013.
94 Ks. esim. Matarasso, 1997; Everit & Hamilton, 2003; VicHealth, 2003; Siivonen et al., 2011; Wright et al., 2013; Cain et al., 2016.
95 Ks. esim. Känkänen, 2013; Sapouna & Pamer, 2016.
96 Ks. esim. Lewis et al., 2016; Sapouna & Pamer, 2016; Young et al., 2016.
97 Ks. esim. Känkänen, 2013; Young et al., 2016.
98 Ks. esim. Hughes, 2013.
99 Ks. esim. Wright et al., 2013; Lawson et al., 2014.
100 Ks. esim. Sapouna & Pamer, 2016.
101 Ks. esim. Matarasso, 1997; Wright et al. 2013; Hughes, 2014; Kelaher et al., 2014; Crossick & Kaszynska, 2016.
102 Ks. esim. Matarasso, 1997; Kilroy et al., 2007; Wright et al. 2013; Kelaher et al., 2014; Crossick & Kaszynska, 2016.
103 Ks. esim. Matarasso, 1997.
104 Ks. esim. MHF, 2011; Stickley & Eades, 2013; Wright et al. 2013; Lawson et al., 2014; Michalak et al., 2014; Sapouna &
Pamer, 2016.
105 Ks. esim. Clements, 2007; Putland, 2008; Hughes, 2013; Wright et al., 2013.
106 Ks. Wright et al., 2013.
107 Ks. esim. Clements, 2007; Preston, 2011; Daykin et al., 2012; Rimmer, 2012.
108 Ks. esim. Clements, 2007; Hacking et al., 2008.
109 Ks. esim. Clements, 2007.
110 Ks. esim. Putland, 2008; Hughes, 2013.
111 Ks. esim. MHF, 2011; Lewis et al., 2016; Sapouna & Pamer, 2016.
112 Ks. esim. Preston, 2011; Hatton, 2013; Holdswoth, 2013; Hughes, 2013.
113 Ks. esim. Lewis et al., 2016.
114 Ks. Hughes, 2013.
115 Ks. esim. Matarasso, 1997; McCarthy et al., 2004; NEA, 2009; Catterall et al., 2012; Kelaher et al., 2014; Crossick & Kaszynska, 2016.
116 Ks. esim. Matarasso, 1997; Ramsden et al., 2011; Kelaher et al., 2014; Crossick & Kaszynska, 2016.
117 Ks. esim. Matarasso, 1997; VicHealth, 2003; Crossick & Kaszynska, 2016.
118 Ks. esim. NEA, 2009; Catterall et al., 2012; Fujiwara et al., 2014a; Crossick & Kaszynska, 2016.
119 Ks. esim. NEA, 2009; Catterall et al., 2012; Fujiwara et al., 2014a; Crossick & Kaszynska, 2016.
120 Ks. esim. Stern & Seifert, 2009; Crossick & Kaszynska, 2016.
121 Ks. esim. Stern & Seifert, 2009; Crossick & Kaszynska, 2016.
122 Ks. esim. Matarasso, 1997; Evans, 2005; Kilroy et al., 2007; Daykin et al., 2008a; Stern & Seifert, 2009;2013; ACE, 2014;
Crossick & Kaszynska, 2016.
123 Ks. esim. Liikanen, 2003; Staricoff, 2004; Daykin et al., 2008a.
124 Ks. ACE, 2014.
125 Ks. esim. Matarasso, 1997; Crossick & Kaszynska, 2016.
126 Ks. Stern & Seifert, 2013.
127 Ks. esim. Staricoff, 2004; Daykin et al., 2008a; Sonke et al., 2015; Sapouna & Pamer, 2016.
128 Ks. esim. Staricoff, 2004; Daykin et al., 2008a; Sonke et al., 2015.
129 Ks. esim. Staricoff et al., 2003; Staricoff, 2004; Sonke et al., 2015.
130 Ks. esim. Sonke et al., 2015.
131 Ks. esim. Daykin et al., 2008.
132 Ks. esim. Dissanayake, 1988; Camic, 2008.
133 Ks. esim. Dunbar et al., 2012.
134 Ks. esim. Dissanayake, 1988; Camic, 2008.
135 Ks. esim. Nussbaum, 2000; Crossick & Kaszynska, 2016, Lewis et al., 2016.
136 Ks. esim. Stacey & Stickley, 2010.
137 Ks. esim. Clift et al., 2009; Clift, 2012; Wallenius-Korkalo, 2011; Crossick & Kaszynska, 2016.
138 Ks. esim. Lord et al., 2010; Sole et al., 2010; Houston & McGill, 2015.
139 Ks. esim. Galloway, 2006;2009; Hampshire & Matthijsse, 2010; Brown & Novak-Leonard, 2013; Cain et al., 2016.
140 Ks. esim. Clift, 2012; Belfiore, 2016; Clift & Camic, 2016; Crossick & Kaszynska, 2016.
141 Ks. esim. Clift, 2012; Clift & Camic, 2016; Crossick & Kaszynska, 2016.
142 Ks. esim. Daykin et al. 2008b; Stuckey & Nobel, 2010.
143 Ks. esim. Clift, 2012; Clift & Camic, 2016; Crossick & Kaszynska, 2016.
144 Ks. esim. NEA, 2013; RSPH, 2013; ACE, 2014; Cain et al., 2016; Crossick & Kaszynska, 2016; Young et al., 2016.
145 Ks. esim. Crossick & Kaszynska, 2016.
146 Ks. Liikanen, 2010.
147 Ks. esim. Galloway, 2009; Cohen, 2009; Young et al., 2016.
148 Ks. esim. Putland, 2008.
149 Ks. esim. Galloway, 2009.
150 Ks. esim. Galloway, 2009.
151 Ks. esim. Hacking et al., 2008; ACE, 2014; Cain et al., 2016.
152 Ks. esim. Hacking et al., 2008; Daykin et al., 2016.
153 Ks. esim. Brown Novak-Leonard, 2013; Crossick ja Kazynska, 2016.
154 Ks. esim. Sonke et al., 2015.
155 Ks. Clift & Camic, 2016.
6. KIRJALLISUUS
Aaron, R.E., Rinehart, K.L. & Ceballos, N.A. (2011) Arts-based interventions to reduce anxiety levels among college students. Arts & Health, Vol. 3, No. 1, s. 27–38.
DOI:10.1080/17533015.2010.481290
Acai, A., McQueen, S., McKinnon, V. & Sonnadara, R. (2017) Using art for the
development of teamwork and communication skills among health professionals: a literature review. Arts & Health, Vol. 9, No. 1, s. 60–72. DOI:10.1080/17533015.2016.1182565 ACE (2014) The value of arts and culture to people and society. An evidence review.
Arts Council England. London.
ACE (2004) The impact of the arts: some research evidence. Arts Council England.
Allardt, E. (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY. Helsinki.
Argyle, E. & Bolton, G. (2005) Art in the community for potentially
vulnerable mental health groups. Health Education, Vol. 105, No.5, s. 340–354.
http://dx.doi.org/10.1108/09654280510617178
Bamford, A. (2006) The Wow Factor. Global research compendium on the impact of the arts in education. Waxmann. Münster.
Bardy, M. (2010) Hyvinvoinnin moniulotteisuus. Teoksessa: Koivisto et al. (toim.) Kolmannella lähteellä. Hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta.
Kokos julkaisuja 1. Teatterikorkeakoulu.
Beck, R.J., Cesario, T.C., Yousefi, A. & Enamoto, H. (2000) Choral singing,
Performance Perception, and Immune System Changes in Salivary Immunoglobulin A and Cortisol. Music Perception, Vol. 18, No. 1, s. 87–106.
Belfiore, E. (2016) The arts and healing: the power of an idea. Teoksessa: Clift, S. & Camic, P.
(toim.) Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford. s. 11–17.
Belfiore, E. & Bennett, O. (2008) The Social Impact of the Arts: An Intellectual History. Palgrave. Basingstoke.
Belfiore, E. & Bennett, O. (2007a) Determinants of Impact: Towards a Better
Understanding of Encounters with the Arts. Cultural Trends, Vol.16, No.3, s. 225–275.
DOI: 10.1080/09548960701479417
Belfiore, E. & Bennett, O. (2007b) Rethinking the Social Impacts of the Arts.
International Journal of Cultural Policy. Vol. 13, No. 2, s. 135–151.
DOI: 10.1080/10286630701342741
Bolwerk, A., Mack-Andrick, J., Lang, F.R., Dörfler, A. & Maihöfner, C. (2014). How Art Changes Your Brain: differential effects of visual art production and cognitive art evaluation on functional brain connectivity. PLoS ONE, Vol. 9, No. 7, s. 1–8.
http://journals.plos.org/plosone/ article?id=10.1371/journal.pone.0101035 (Viitattu 13.7.2016.)
Bonilha, A.G., Onofre, F., Vieira, M.L., Almeida Prado, M.Y. & Martinez, J.A.B. (2009) Effects of singing classes on pulmonary function and quality of life of COPD patients. International Journal of COPD. No.4, s. 1–8.
Bourdieu, P. (1986) The Forms of Capital. Teoksessa: Richardson, J. G. (ed.)
Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. Greenwood Press. New York. s. 241–258.
Brown, A. & Novak-Leonard, J. (2013) Measuring the intrinsic impacts of arts attendance. Cultural Trends, Vol. 22, Nos. 3–4, s. 223–233.
http://dx.doi.org/10.1080/09548963.2013.817654
Bungay, H. & Skingley, A. (2008) The Silver Song Club Project: A Formative Evaluation, Sidney De Haan, Research Centre for Arts and Health.
Bygren, L.O., Johansson, S-E, Konlaan B.B., Grjibovski, A.M., Wilkinson, A.V. & Sjöström, M.
(2009) Attending cultural events and cancer mortality: A Swedish cohort study. Arts & Health, Vol. 1, No.1, s. 64–73. DOI: 10.1080/17533010802528058
Bygren, L., Konlaan, B. & Johansson, S. (1996) Attendance at cultural events, reading books or periodicals, and making music or singing in a choir as determinants for
survival: Swedish interview survey of living conditions. British Medical Journal, No. 313, s. 1577–1580.
Cain, M., Lakhani, A. & Istvandity, L. (2016) Short and long term outcomes for culturally and linguistically diverse (CALD) and at-risk communities in participatory music programs:
A systematic review. Arts & Health, Vol. 8, No.2, s. 105–124.
DOI:10.1080/17533015.2015.1027934
Camic, P. (2008) Playing in the Mud. Health Psychology, the Arts and Creative Approaches to Health Care. Journal of Health Psychology. Vol. 13, No. 2, s. 287–298.
DOI: 10.1177/1359105307086698.
Catteral, J., Dumais, S. & Hampden-Thompson, G. (2012). The Arts and Achievement in At-Risk Youth: evidence from four longitudinal studies. The National Endowment for the Arts.
Washington DC. http://arts.gov/sites/default/files/Arts-At-Risk-Youth.pdf (Viitattu 6.5.2016.)
Clements, P. (2007) The Evaluation of Community Arts Projects and the Problems with Social Impact Methodology. JADE, Vol. 26, No.3, s. 325–335.
DOI: 10.1111/j.1476-8070.2007.00543.x.
Clift, S. & Camic P. (2016) Introduction to the field of creative arts, wellbeing, and health:
achievements and current challenges. Teoksessa: Clift, S. & Camic, P. (toim.) Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford. s. 3–10.
Clift, S. (2012) Creative art as a public health resource: moving from practice-based research to evidence-based practice. Perspectives in Public Health. Vol. 132, No 3, s. 120–127.
DOI: 10.1177/1757913912442269
Clift, S. & Hancox G. (2010) The significance of choral singing for sustaining
psychological wellbeing: Findings from a survey of choristers in England, Australia and Germany. Music Performance Research, Vol. 3, No.1, s. 79–96.
Clift, S., Camic, P.M., Chapman, B., Clayton, G., Daykin, N., Eades, G., Parkinson, C., Secker, J., Stickley, T. & White, M. (2009) The state of arts and health in England. Arts & Health, Vol.1, No.1, s. 6–35. DOI: 10.1080/17533010802528017
Cohen, G.D., Perlstein, S, Chaplin, J., Kelly, J., Firth, K.M. & Simmens, S. (2006) The Impact of Professionally Conducted Cultural Programs on the Physical Health, Mental Health, and Social Functioning of Older Adults. Gerontologist Vol. 46, No.6, s. 726–734.
Cohen, G. (2009) New theories and research findings on the positive influence of music and arts on health with aging. Arts & Health, Vol. 1, No. 1, s. 48–62.
DOI:10.1080/17533010802528033
CPA (2011) Keep Dancing. The health and wellbeing benefits of dance for older people.
Centre for Policy on Ageing. London.
Crone, D., O’Connell, E., Tyson, P., Clark-Stone, F., Orpher, S. & James, D. (2013) ‘Art Lift’
intervention to improve mental well-being: An observational study from UK general practice.
International Journal of Mental Health Nursing, Vol. 22, No. 3, s. 279–286.
DOI: 10.1111/j.1447-0349.2012.00862.x
Crossick, G. & Kaszynska, P. (2016) Understanding the value of arts & culture The AHRC Cultural Value Project. Arts & Humanities Research Council.
http://www.ahrc.ac.uk/documents/publications/cultural-value-project-final-report/
(Viitattu 6.5.2016.)
Cuypers , K., Knudtsen, M. , Sandgren, M. ,Krokstad, S. , Wikström B. & Theorell, T. (2011) Cultural activities and public health: research in Norway and Sweden. An
overview, Arts & Health, Vol. 3, No. 1, s. 6–26, DOI: 10.1080/17533015.2010.481288
Dabback, W.M. (2008) Identity Formation through Participation in the Rochester New Horizons Band Programme. International Journal of Community Music, Vol.1, No. 2, s. 267–286.
Daykin, N. & Stickley, T. (2016) The role of qualitative research in arts and health. In: Clift, S. &
Camic, P. (toim.) Oxford Textbook of Creative Arts, Health, and Wellbeing. International perspectives on practice, policy, and research. Oxford University Press. Oxford. s. 73–81.
Daykin, N., De Viggiani, N., Pilkington, P. & Moriarty, Y. (2012) Music making for health, wellbeing and behaviour change in youth justice settings: a systematic review. Health Promotion International, Vol. 28, No. 2, s. 197–210. DOI:10.1093/heapro/das005 Daykin, N., Byrne, E., Soteriou, T. & O’Connor, S. (2008a) The impact of art,
design and environment in mental healthcare: a systematic review of the literature.
The Journal of The Royal Society for the Promotion of Health. Vol. 128, No.2, s. 85–94.
DOI:10.1177/1466424007087806
Daykin, N., Orme, J., Evans, D, Salmon, D., McEachran, M. & Brain, S. (2008b) The Impact of Participation in Performing Arts on Adolescent Health and Behaviour.
A Systematic Review of the Literature. Journal of Health Psychology.
Vol. 13, No. 2, s. 251–264. DOI: 10.1177/1359105307086699
Diener, E. (2000) Subjective Well-Being. The Science of Happiness and a Proposal for a National Index. American Psychologist. Vol. 55, No.1, s. 34–43.
DOI:10.1037//0003-066X.55.1.34
Dissanayake, E. (1988) What is art for? University of Washington Press. Seattle.
Dissanayake, E. (1988) What is art for? University of Washington Press. Seattle.