Esimerkki Joensuu 180

Joensuun esimerkki perustuu seuraavaan opinnäytetyöhön: Juha Lem-metyinen. 2016. JOENSUUN SEUDUN VESIHUOLLON VAIHTO-EHTOISIA TULEVAISUUKSIA. Opinnäytetyö Syyskuu 2016. KARE-LIA-AMMATTIKORKEAKOULU Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lemmetyinen (2016) tarkasteli Joensuun kaupungin ja ympäristökuntien eli Kontio-lahden, Liperin ja Polvijärven kuntien vesihuollon tulevaisuutta niiden liiketoiminnan kautta. Vesihuoltolaitosten toimintoja katsottiin talou-dellisista näkökulmista eriytettyjen tilinpäätöstietojen perusteella. Kaik-ki alueen vesihuoltolaitokset eivät tutKaik-kimuksen mukaan olleet terveellä talouspohjalla, vaan ne saivat toimintaansa verovaroja. Lemmetyinen pohti organisaatioiden hallinnollisen yhteistyön syventämisedellytyksiä.

Talouden tarkasteluja tehtiin alueellisesta ja valtakunnallisesta näkö-kulmasta. Pääsääntöisesti opinnäytetyössä käytetään vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöstietoja, koska vuoden 2015 tiedot eivät ole työn aikana vielä hyväksymismenettelyä saaneet. Samanaikaisesti laadinnassa oli Joensuun seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma 2016–2030, joka keskittyi laajasti vesihuollon kehittämisasioihin.

Joensuun kaupungin järjestämä vesihuoltotoiminta katsotaan alkaneen 10.2.1927, kun kaupunginvaltuusto teki päätöksen vesilaitoksen raken-tamisesta. Rakennustyöt aloitettiin Pielisjoen alituksen ja Niinivaaran vesisäiliön rakentamisilla. Vuoden 1927 loppuun mennessä talousvet-tä virtasi putkea pitkin jo neljäänkymmeneen talouteen. Vuonna 1947 valmistui ensimmäinen oikea pohjavedenottamo Kontiolahden puolelle Jynkkään, josta rakennettiin samalla syöttövesijohto keskustaan.

Liikelaitosmallilla Joensuun vesihuoltoa on hoidettu vuodesta 1997 al-kaen. Kuntalain 10a luvun mukaisena kunnallisena liikelaitoksena toi-mintaa on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Joensuun Vesi -liikelaitok-sen tehtävänä on nykyisin vastata Joensuun kaupungin ja Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven vesihuollosta. Joensuun kaupungin tarvitsemasta talousvedestä suurin osa otetaan nykyisin Kontiolahden kunnan puolel-la olevilta pohjavesialueilta. Jätevesien puhdistamisen osalta Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle on keskitetty Joensuun lisäksi Kon-tiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien jätevedet. Kontiolahden kanssa jätevesiyhteistyö on käynnistynyt vuonna 1987, Liperin vuonna 2008 ja Polvijärven kunnan kanssa vuonna 2010. Yhteistyökunnat ovat pysty-neet sulkemaan omat pienemmät puhdistamot.

180 Lemmetyinen 2016.

Alueelle on tehty kaksi vesihuollon kehittämissuunnitelmien (2002 ja 2011). Vuonna 2019 edelleen jokainen Joensuun seudun kunta vastaa edelleen oman alueensa vesihuoltoliiketoiminnasta. Hallinnollisesti ja taloudellisesti kaikkien kuntien vesihuoltolaitokset toimivat itsenäisinä.

Neljän kunnan muodostaman alueen pinta-ala on yhteensä noin 5 900 km². Asukkaita alueella on noin 107 000, joista 80 % (85 000 as.) on si-joittunut taajamiin, 9 % (10 000) kyläalueille ja loput 11 % (12 000) ha-ja-asutusalueelle.

Vuoden 2002 suunnitelmassa pohdittiin kolmea vaihtoehtoa: 1. Sopi-musperusteinen yhteistyö, jossa osapuolet omaistavat omat laitteensa ja yhteistoiminnan perusteena on tuotteen tai laitteen kapasiteetin tai palvelun myyminen ja ostaminen. 2. Tukkuvesiyhtiö, jossa kuntien ve-sihuoltolaitokset toimivat entiseen tapaansa, mutta ostaisivat talousve-den alueelliselta vesiyhtiöltä. 3. Alueellinen vesihuoltoyhtiö, joka vastaisi kaikkien vesihuoltopalvelujen tuottamisesta kuntien yhdessä omistaman osakeyhtiön kautta. Vuoden 2011 suunnitelmassa ei enää käsitelty alu-eellisen yhteistyön vaihtoehtoja.

Kannattavuus

Käyttökate kuvaa toiminnan operatiivista kannattavuutta. Vesihuoltolai-toksilla normaalina käyttökatteena pidetään 50 % tai enemmän, jolloin talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla Normaaliin käyttökattee-seen pääsevät Joensuu ja Kontiolahti. Liperin käyttökate on kohtuulli-nen ollen Uusimaan vertailuryhmän tasolla. Polvijärven käyttökate on lievästi negatiivinen. Liiketulosprosentit noudattavat käyttökatetta. Li-perin liiketulos on niukasti positiivinen ja Polvijärvellä tulot eivät riitä rahoituskuluihin ja tuloutukseen. Kannattavuuden arvioinnissa voidaan huomioida myös toiminnan laajuus esimerkiksi laitosten käyttökatteen ja liikevoiton suhdetta laskutettuihin vesimääriin (käyttökate/laskutettu vesimäärä ja liikevoitto/laskutettu vesimäärä). Tässä tarkastelussa Kon-tiolahden toiminta on selkeästi kannattavinta.

Joensuun seudun vesihuoltopalvelut tulevaisuudessa

Lemmetyisen 2016 mukaan asiakkaan kannalta Joensuun seudulla alu-eellisella vesihuoltolaitoksella olisi paremmat toimintaedellytykset turvata laadukkaat ja kohtuuhintaiset vesihuoltopalvelut myös tulevai-suudessa. Hän arvioi, että kaikkien vesihuoltolaitosten maksut tulevat nousemaan ja nousupaine pienemmillä laitoksilla on suurempi ja jatkaa, että talouden näkökulmasta katsoen tällä hetkellä terveellä talouspohjal-la toimivat Joensuun Vesi -liiketalouspohjal-laitos ja Kontiotalouspohjal-lahden kunnan vesihuol-tolaitos; Liperin vesihuoltolaitos pääsee niukasti nollatulokseen, muttei nykyisellä tulopohjalla pysty vastaamaan riittävästi tuleviin peruskorjau-sinvestointeihin; Polvijärven vesihuoltolaitos toimii selkeästi verovaroin tuetusti, minkä johdosta nykyiset muita alhaisemmat vesihuoltomaksut ovat selkeiden korotuspaineiden edessä. Näin yhtenäistäminen alueen keskiarvoon ja lähelle kustannusvastaavuutta näkyisi Polvijärvellä noin 15 % suuruisena maksukorotuksena.

Hänen mukaansa alueellisen vesihuolto-organisaation perustamista selkeimmin puoltavia argumentteja ovat: suurempien resurssien myö-tä tulevat vesihuollon turvallisuus; taloudellinen vahvuus ja osaamisen laajuus; alueen asiakkaiden maksujen yhtenäisyyttä ja vesiosuuskuntien tukkuhintojen tasavertaisuutta sekä organisaatioiden välisen sopimus-Kuva 15. Laitosten tuottojen ja henkilöstömäärän suhde Joensuu, Konti-olahti, Liperi ja Polvijärvi. (Lemmetyinen 2016.)

hallinnan selkeytymistä; vesihuoltolain uusi velvoite hinnoittelua, te-hokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen julkista-misvelvoitteesta, jotka ainakin perustamisselvityksessä tulisivat selkeästi esille.

Suuremman alueellisen organisaation asiakkaalle näkyvä kielteinen muutos: mahdollinen yksilöllisen palvelun väheneminen; pienemmissä kunnissa ja niiden vesihuoltolaitoksissa on totuttu palvelemaan asiak-kaita yksilöllisemmin ja myös yli virallisten vastuurajojen; kuntalaiset ovat tottuneet saamaan apua ”kaikki tuntevat toisensa” –periaatteella;

selkeästi suuremmassa mittakaavassa tämä ei ole mahdollista, mutta toisaalta tuo kaikki asiakkaat yhdenvertaisempaan asemaan ja samalle palvelutasolle.

Lemmetyisen mukaan vesihuoltolaitosten omistajien Joensuun kaupun-gin sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien halua yhdistyä voi jarruttaa pelko tuloutuksen vähenemisestä. Joensuun ja Kontiolahden osalta vesihuoltolaitokset ovat selkeästi tulouttavia ja kokonaan omassa omistajaohjauksessa olevia yksiköitä. Hän jatkaa, että neljän kunnan yh-teinen alueellinen kehittämissuunnitelma toteaa luonnosvaiheessa, että kokonaisuuden hallinnan kannalta paras vaihtoehto olisi koko alueen kattava alueellinen vesihuoltolaitos, joka olisi toimintamuodoltaan osa-keyhtiö. Hän toteaa, että selvitysalueen vesihuoltolaitosten vastuuhenki-löiden mielipiteistä oli työn aikana aistittavissa selkeä puoltava näkemys alueellisen organisaation perustamiseksi; mikäli poliittinen tahtotila tu-lee olemaan samansuuntainen, niin seudullista vesihuoltoa on jatkossa kehitettävä kohti uutta ja laajempaa organisaatiomallia.

Vuonna 2018 Vesihuollon alueellisen kehittämisen näkökulmasta otet-tiin merkittävä askel, kun selvitys Joensuun alueen vesiosuuskuntien liit-tämisestä osaksi Joensuun Vesi -liikelaitosta valmistui. Osapuolten pe-riaatteelliset hyväksynnät liiketoimintojen yhdistämisestä käynnistivät liiketoimintakauppojen valmistelutyön. Yhdistämällä kolmen vesiosuus-kunnan toiminnot osaksi liikelaitosta turvataan haja-asutusalueen vesi-huoltopalvelut tulevaisuudessa.¹⁸¹

Organisaatio-muoto

kaupungissa

(1.12.2019)

johtopi-tuus johtopituus tointi

Oy Kotka 52 185

(2018) 1,1 milj 1,7 milj 19

7. Kokemuksia ja näkemyksiä tutkimuksen