Jokainen suhde on haastateltavien mukaan erilainen ja riippuvainen esimerkiksi kontekstista ja toisesta osapuolesta, tässä tutkimuksessa siis myyjästä. Haastateltavat kuitenkin kuvasivat kokemuksiaan eri tyylisistä asiakassuhteista, ja haastatteluissa toistui erilaisille suhteille ominaisia tiettyjä piirteitä. Asiakkaiden käsityksistä jäsentyi neljä asiakassuhdetyyppiä,
jotka eroavat toisistaan esimerkiksi suhteeseen sitoutumisessa (sitoutumisen kohde, luottamus) ja suhteelle tyypillisessä vuorovaikutuksessa (keskustelun aiheet, yhteydenpito, itsestäkertominen). Asiakassuhdetyypit ovat:
Tuloskeskeinen asiakassuhde
Neutraali asiakassuhde
Sitoutunut asiakassuhde
Syvällinen asiakassuhde
Tuloskeskeisessä suhteessa korostuu myyjän tavoite saada sopimus tehtyä. Kun kauppa on tehty, lopahtaa myyjän kiinnostus asiakasta ja tämän palvelemista kohtaan. Suhteesta puuttuu yksilöllinen palvelu: asiakkaita kohdellaan massana, joka voi tulla esiin esimerkiksi asiakastapaamisissa kun myyjä ei muista aiempia keskusteluja ja tehtyjä sopimuksia.
H6: Jos käy ilmi ettei muista kaikkee, vaan kohtelee vähän kun massana. Ei muista mitä on edellisellä kerralla keskusteltu.
H6: Selkeesti mennään kauppa edellä. Kun jotain on saatu myytyä niin kiinnostus äkkiä lopahtaa.
Haastateltavat luonnehtivat tämän tyyppistä asiakassuhdetta myös huonoksi suhteeksi ja vastakohdaksi hyvälle suhteelle. Tuloskeskeisessä suhteessa on läsnä asiakkaan suuri epävarmuus ja luottamuspula, sillä yhteydenpito myyjäorganisaation puolelta on heikkoa ja asiakkaan vastuulla, eikä esimerkiksi muutoksista ja myöhästymisistä välttämättä ilmoiteta myyjäorganisaation aloitteesta. Tuloskeskeiseen suhteeseen ajaudutaan harvoin asiakassuhdetta muodostettaessa, sillä jos asiakastapaamisissa ilmassa on tämän tyylisen suhteen piirteitä tapaaminen harvoin etenee suhteeksi saakka.
Tuloskeskeinen suhde voi muodostua etenkin tilanteessa, jossa organisaatiosta ja myyjästä luotu ensivaikutelma pettää. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos asiakastapaamisessa tulevasta yhteistyöstä tai palvelun tuottamasta hyödystä annetaan todella hyvä kuva, joka kuitenkin murtuu välittömästi kaupanteon jälkeen. Suurin syy ensivaikutelman pettämiselle on haastateltavien mukaan se, että tuote tai palvelu ei vastaa sitä mitä kaupanteon yhteydessä on luvattu.
H5: Annetaan hirveen ruusunen kuva ennen kun se lasku on maksettu, ja sen jälkeen toimittajaa ei kiinnosta välttämättä enää hirveesti sen asiakkuuden hoitaminen.
Myös vastuun siirtyminen myyjältä tuotantohenkilön vastuulle tai myyjän vaihtuminen kesken suhteen voivat olla syitä tuloskeskeisen suhteen syntymiselle. Vastuuhenkilön vaihtuessa uusi myyjä tai tuontantohenkilö ei välttämättä koe suhdetta niin tärkeäksi kuin edellinen sopimuksen tehnyt ja ensivaikutelman antanut myyjä. Myyjä on myös voinut omalla toiminnallaan luoda liian suuret odotukset asiakkaalle, jotka eivät myöhemmin täytykään. Tuloskeskeinen suhde on usein hankala lopettaa, sillä tehty sopimus voi sitoa yrityksen suhteeseen pitkäksikin aikaa. Suhteeseen ollaankin usein sitouduttu pelkästään sopimuksen vuoksi, ja suhde lopetetaan usein heti ensimmäisen tilaisuuden tultua.
H3: Mut sit jos on tosi kulmikas yhteistyö ni niiden kanssa ollaan sitte tosi vähän yhteyksissä kuitenkaan, et kemiat ei kohtaa mut joudun olemaan syystä tai toisesta asiakkaana siinä. Sillon minimoidaan se
tapaaminen.
Neutraalissa asiakassuhteessa yhteistyö kulkee omalla painollaan, eivätkä osapuolet juurikaan panosta suhteeseen tai koe halua kehittää sitä. Suhteelle on tyypillistä informatiivinen tehtävätason vuorovaikutus, joka liittyy pääasiassa asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja täyttämiseen. Haastateltavien mukaan tämän tyyppisen suhteen vuorovaikutus jää hyvin pinnalliselle tasolle, eikä omasta itsestä jaeta yhteydenpidon vähäisyyden takia juuri mitään.
Neutraaleissa asiakassuhteissa edustajan ja asiakkaan välistä suhdetta ei koeta tärkeäksi, vaan asiakkaat sitoutuvat suhteeseen pääasiassa hinnan ja tuotteen tai palvelun hyödyllisyyden takia.
Neutraali asiakassuhde on esimerkiksi sellainen, jossa myyjä ja asiakas ovat yhteydessä toisiinsa vain silloin kun pitää, esimerkiksi ongelmatilanteiden ilmetessä.
H3: Ei noiden muiden kanssa käydä esim lounailla vaan ollaan just sen verran yhteydessä kun pitää.
H7: Osa on tiiviimpiä ja osa vaan et otetaan joku ohjelmisto käyttöön ja käytetään sitä ja sit jos tulee ongelmia ni otetaan yhteyttä ja toivotaan et siellä olis toimivat kanavat siihen eikä sillein, et sit kestää kuukausia ottaa selvää jostain.
Mikäli myyjäorganisaatio ottaa asiakkaaseen yhteyttä tämän tyyppisessä asiakassuhteessa liittyy se haastateltavien mukaan sopimuksen uusimiseen tai lisämyynnin tekemiseen. Joissain tilanteissa myyjäorganisaatio voi myös veloittaa kaikesta mahdollisesta, esimerkiksi avun antamisesta.
Neutraalia asiakassuhdetta kuvaa esimerkiksi seuraavat haastatteluesimerkit:
H1: Jos se yritys on vähän kankee ja hankala, ni sit se herkästi jää vähän pinnalliseks se
yhteistyö. Mut asiakkuuksia nekin on samalla tavalla, mut se lisäarvo puolin ja toisin jää vähän vajaaks. Nekin on siis asiakassuhteita, mut ei kovin tuottavia vaan ne vaan menee siinä sivussa ja joskus
on semmosta pintapuolista. Ei tavata kovin usein ja soljuu siinä päivittäisessä toiminnassa mukana, mut ei kauheesti kehitetä vaan se on vaan semmosta.
H1: Sit on taas semmosia suhteita mitkä vähän vaan menee omalla painollaan ja ei koeta tärkeeks sitä (suhdetta).
Neutraali asiakassuhde, jossa vuorovaikutus ja yhteydenpito liittyvät puhtaasti kaupantekoon on haastateltavien mukaan hyvä tilanteissa, joissa ostetaan esimerkiksi toimistotarvikkeita ja muita pienempiä ja yksinkertaisempia tuotteita. Tällöin tiiviin suhteen muodostuminen myyjään ei ole niin tärkeää ja myyjän jatkuva yhteydenpito voitaisiin kokea jopa turhana ja ärsyttävänä.
Sitoutunut asiakassuhde on yhteistyötä, joka hyödyttää molempia ja tuottaa molemmille lisäarvoa.
Sitoutuneessa suhteessa tehdään yhdessä töitä ja pystytään rehellisesti puolin ja toisin käymään asioita läpi. Sitoutuneessa suhteessa molemmat osapuolet panostavat suhteeseen ja kokevat sen tärkeänä.
H1: Parhaissa suhteissa se menee sille tasolle et on ok laittaa tekstari että mietin tämmöstä, onko näin hyvä. Mut se vaatii siltä suhteelta sen et se on jollain tasolla, ihan kaikille ei uskalla
laittaa tommosta viestiä. Mut jos se on vastavuorosta ja molemmat uskoo siihen ni tuntuu luontevalta käyttää tommosia väyliä.
Sitoutuneessa suhteessa edustajan ja asiakkaan välille muodostuu ajan myötä luottamus, joka rakentuu yhteisten kokemusten kautta kun toisen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Luottamus rakentuu haastateltavien mukaan siitä, että asiat etenevät sovitun mukaisesti, myyjä ajattelee asiakkaan parasta, suhde tuottaa lisäarvoa ja ajatukset menevät yksiin myyjän kanssa. Sitoutuneen suhteen muodostuminen vaatii jonkinlaista yhteisymmärrystä, jota haastateltavat luonnehtivat myyjän ja asiakkaan väliseksi henkilökemiaksi.
Sitoutuneessa suhteessa tehtäväkeskeisen vuorovaikutuksen lisäksi itsestä jaetaan arkipäiväisiä asioita ja toisesta tiedetään jotain myös yhteistyön ulkopuolelta. Haastateltavien mukaan itsestäkertomista tarvitaan hyvään asiakassuhteeseen, mutta itsestäkertominen on kuitenkin pinnallisella tasolla eikä omasta henkilökohtaisesta elämästä haluta paljastaa liian yksityisiä asioita. Itsestäkertominen voi liittyä omaan itseen liittyvien aiheiden lisäksi myös omaan yritykseen. Haastateltavat kokevat, että itsestäkertomisen avulla suhteesta tulee henkilökohtaisempaa ja suhteeseen sitoutuminen paranee. Seuraavat esimerkit kuvaavat itsestäkertomista sitoutuneessa suhteessa.
H5: Jotta asiakassuhde on hyvä, niin siihen tarvitaan pikkusen sitä henkilökohtasuutta. Ei liikaa, mutta vähän.
Ihan vaikka semmonenkin tieto, et myyjällä on koira. Se jo tuo siihen ihan uutta ulottuvuutta et tulee fiilis, että mä tunnen ton tyypin, vaikken tietäiskään siitä mitään muuta. Jotain tarttumapintaa, tuo positiivisen sävyn suhteeseen.
H1: Mut sit taas yksityiselämän juttuja ni ne ei vaa niinku mun mielestä kuulu siihen. Mä haluun pitää ne omassa, et keskustelen niistä sit ystävien kanssa.
H3: Syvällisimmät asiat tulee asiakassuhteessa siinä, et sulla on yrityksessä joku ydinprosessi ja se on aivan kriittinen sen oman liiketoiminnan kannalta se tuote tai palvelu. Kyllä siinä sitten jo
liikkuu tämmöstä yrityssalaisuutta, toki salassapitosopimukset liittyy ja ei toimittaja niitä voi lähtee
hyödyntämään, mut tottakai se sit tietää miten menee ja voidaan keskustella miten toimialalla menee ja niin edelleen.
Työ ja henkilökohtainen elämä pidetään keskusteluissa pääasiassa erillään toisistaan, ja keskustelut painottuvat yhteistyöhön liittyviin asioihin. Haastateltavat kokevat että tällainen asiakassuhde, jossa itsestä jaetaan yhteistyöhön liittyvien asioiden lisäksi myös jotain muita asioita on ihannetilanne, ja useimmat kokevat tämän tyyppisen suhteen itselleen mieluisimpana. Kun toinen osapuoli tunnetaan paremmin on vuorovaikutus tehokkaampaa, rennompaa ja sujuvampaa.
H2: Parhaimmillaan se on sit semmosta kun juttelis jonkun työkaverin kanssa täällä tai jonkun kaverin kanssa ylipäätään. Jos on luottamuksellinen suhde ja ollaan tutustuttu toisiimme ja ajatukset on synkassa ni pystyy rennosti juttelee.
H3: Jos on parempi suhde kyseessä ni saattaa koulutuksenkin keskellä lentää vitsiä mut kyl aina kuitenkin on se tehokkuus mielessä.
Syvällinen asiakassuhde muodostuu vain harvojen myyjien ja asiakkaiden välille. Suhteessa on paljon piirteitä sitoutuneesta suhteesta, mutta suhteen läheisyys ja itsestäkertominen on syvällisemmällä tasolla. Toiseen on saatettu tutustua esimerkiksi työn ulkopuolella, jolloin yhdistäviä asioita on olemassa jo asiakassuhteen alkaessa. Syvällisessä asiakassuhteessa työn ja henkilökohtaisen elämän rajat häilyvät ja lomittuvat, ja keskusteluissa jaetaan henkilökohtaisempia asioita kuin muissa suhteissa. Syvällisessä asiakassuhteessa korostuu toisen tutustumiseen ja suhteen ylläpitoon tähtäävä suhdetason vuorovaikutus.
H5: Jos taas tunnetaan myös muualta, ni rajat häilyvämmät, enemmän se on sillon sitä ystävyyssuhteen ylläpitämistä myyntitilanteissa.
Niinkuin sitoutuneen suhteen, myös syvällisen suhteen syntyyn vaikuttaa suuresti myyjän ja asiakkaan väliset henkilökemiat. Tämän tyyppisessä suhteessa nähdään usein kasvotusten ja pidetään suhdetta yllä aktiivisesti. Suhteeseen voi liittyä myös yhdessäoloa työajan ulkopuolella.
H3: Joidenkin kanssa se vaan sujuu ja nähdään ihan muutenkin, käydään enemmän ja syvällisemmin juttuja läpi ja molemmat sitoutuu siihen, se on ihan mukavaa. Näiden hyvien suhteiden kanssa asiat
rönsyilee sitte ihan muuallekki, voidaan puhua ihan mistä tahansa ettei oo aina pelkkää bisnestä. Voi mennä ihan henkilökohtasiinkin asioihin, monta kertaa meneekin.
Syvällisessä suhteessa suhteen roolit ovat tasapainossa, eikä selkeää myyjän ja asiakkaan roolia ole enää havaittavissa. Syvällisessä asiakassuhteessa edustajan ja asiakkaan välinen kaverillinen suhde vaikuttaa ostopäätökseen enemmän kuin muissa suhdetyypeissä.
H3: Tottakai hinnasta lähetään aina, mut jos kaikilla on sama hinta ni sillon se hyvän kaverin yritys nousee ihan ykköseks.
Syvällinen asiakassuhde muodostuu haastateltavien mukaan vain harvan myyjän ja asiakkaan välille ja tämän vuoksi ne toimisivat haastateltavien mukaan hyvänä kilpailukeinona. Syvällisen suhteen uniikkiutta kuvaavat seuraavat haastateltavan kertomat esimerkit.
H6: Aika vähän on semmosia tosi läheisiä suhteita, joissa jaettais paljon henkilökohtaisuuksia. Vois olla enemmänkin koska ainakin ite koen että jos myyjä pääsee kaveritasolle ni se on aina tosi hyvä, mut harvassa on ne myyjät jotka siihen pääsee.
H6: Jos olis joku semmonen myyjä kenen kanssa pääsis semmoselle syvällisemmälle tasolle, niin veikkaan et se olis semmonen erilainen kokemus ja jäis varmasti mieleen ja tulis vaihettua.
Kuten edellä kuvatuista tuloksista näkyy, on asiakassuhteessa paljon samoja ulottuvuuksia vuorovaikutussuhteen ja sen kehittymisen kanssa. Tulokset kuitenkin paljastavat myös mielenkiintoisia suhteiden välillä vallitsevia eroavaisuuksia. Seuraavaksi siirrytään johtopäätöksiin pohtimaan, mitä nämä tulokset oikein tarkoittavat ja merkitsevät.
6 POHDINTA
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää asiakkaiden käsityksiä B2B-asiakassuhteesta ja sen kehittymisestä vuorovaikutusprosessien kautta. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan B2B- eli yritysten välisiä asiakassuhteita.
Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että haastateltavat merkityksentävät asiakassuhdetta vuorovaikutussuhteelle tyypillisten piirteiden kautta. Vuorovaikutussuhde määritellään suhteellisen pysyväksi, sen osapuolille merkitykselliseksi suhteeksi, jonka osapuolet kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta (Sias 2009, 2 ; Gabarro 1990, 81) ja haluavat panostaa suhteeseen. Asiakkaat kuvaavat asiakassuhdetta myyjän ja asiakkaan väliseksi yhteistyöksi, joka tuo molemmille osapuolille hyötyä ja joka tähtää yhteisten tavoitteiden täyttymiseen. Asiakassuhdetta määritellään lisäksi vuorovaikutuksen jatkuvuuden ja suhteen merkityksellisyyden perusteella.
Toistuva vuorovaikutus ja se, että suhteella on jotain merkitystä sen osapuolille määrittelevät myös vuorovaikutussuhdetta (Gabarro 1990, 8).
Vaikka asiakassuhde määritellään taustakirjallisuudessa vuorovaikutussuhteeksi ja se sisältää paljon samoja ulottuuvuuksia muiden vuorovaikutussuhteiden kanssa, voi tulosten perusteella löytää myös eroavaisuuksia niiden väliltä. Tuloksista on mielenkiintoista huomata, etteivät kaikki tutkimuksessa esille nousseet asiakassuhdetyypit täytä vuorovaikutussuhteen piirteitä. Esimerkiksi tuloskeskeinen suhde ei ole sen osapuolille merkityksellinen, sillä ei nähdä tulevaisuutta ja sitä määrittää omien tavoitteiden täyttyminen helpoimmalla mahdollisella tavalla. Asiakasta ei kohdella tuloskeskeisessä suhteessa yksilönä ja suhteesta puuttuu myös osapuolten välinen luottamus, joka on vuorovaikutussuhteen syventymisen kannalta välttämätöntä (Knapp & Vangelisti 2009, 263.) Tuloskeskeisen suhteen kanssa samankaltaisia piirteitä on nähtävillä myös neutraalissa suhteessa.
Haastateltavat kuitenkin pitivät myös tuloskeskeistä ja neutraalia suhdetta asiakassuhteena.
Tulosten valossa näyttää siltä, että asiakkaiden kuvailemat välinpitämättömän ja neutraalin asiakassuhteen kaltaiset suhteet perustuvat vaihdantanäkökulmaan, kun taas sitoutunut ja syvällinen asiakassuhde suhdetta painottavaan suhdenäkökulmaan (Grönroos 2009, 47).
Sitoutuneen ja syvällisen kaltaiset asiakassuhteet ovat tulosten perusteella vuorovaikutussuhteen kaltaisia suhteita.
Aivan kuin vuorovaikutussuhteessa, myös asiakassuhteessa siihen millainen suhde osapuolten välille muodostuu vaikuttaa osapuolten suhteelle antamat odotukset ja tavoitteet. Odotuksia voi luoda esimerkiksi vallitsevan kulttuurin luomat normit siitä, millainen tietyn tyyppinen suhde on ja millainen käyttäytyminen ja vuorovaikutus siihen yleensä liitetään. Tulosten mukaan näyttää siltä, että asiakassuhteen odotukset liittyvät suurelta osin suhteeseen liitettyihin vuorovaikutusnormeihin, eli odotuksiin ja oletuksiin asiakastapaamisten vuorovaikutuksesta (Knapp
& Vangelisti 2009, 176). Vuorovaikutuksen odotetaan sisältävän pääasiassa tehtäväkeskeistä työtehtäviin liittyvää vuorovaikutusta, jonka kautta viestitään muun muassa myyjän asiantuntijuutta. Tuloksissa kuitenkin ilmeni myös suhdetason vuorovaikutus tärkeänä osana suhteen kehittymistä. Asiakassuhteessa näyttäisi siis korostuvan tavoitteen täyttämiseen tähtäävä vuorovaikutus, mutta vuorovaikutussuhteen piirteiden mukaisesti hyvään asiakassuhteeseen liitetään myös vaatimus sen henkilökohtaisuudesta.
Mikäli suhteen aloittamisessa tai kehittymisessä kohdataan ongelmia voi se johtua osapuolten erilaisista suhteelle antamista odotuksista (Knapp & Vangelisti 2009, 31-32). Asiakkaiden mukaan esimerkiksi myyjän liiallinen ja toisaalta liian vähäinen tuttavallisuus voi etäännyttää asiakkaan suhteesta. Tyytyväisyys esimerkiksi myyjän tuttavallisuuden ilmaisemisen määrään näyttäisi siis muodostuvan sen mukaan, millaisena asiakas käsittää asiakassuhteen ja millaisia normeja hän siihen liittää. Tulosten perusteella voidaan siis todeta, että asiakassuhteella on paremmat mahdollisuudet kehittyä, mikäli sen osapuolet jakavat samat odotukset ja tavoitteet. Tähän voidaan päästä keskustelemalla molempien osapuolten suhteelle asettamista odotuksista ja tavoitteista jo suhteen alkuvaiheessa. Tulosten valossa näyttääkin siltä, että juuri nämä myyjän ja asiakkaan eroavat käsitykset siitä millainen suhteen tulisi olla johtavat asiakkaan tyytymättömyyteen suhteessa.
Tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä sekä luottamusta toiseen ja suhteeseen ilmaistaan vuorovaikutuksen kautta. Kun asiakas huomaa myyjän panostavan suhteeseen, ajattelevan tämän parasta ja kun ajatukset menevät yksiin myyjän kanssa, synnyttää se asiakkaassa luottamusta ja motivaatiota panostaa suhteeseen myös itse enemmän. Ilmiössä näkyy siis vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden merkitys suhteen syventymisessä. Vastavuoroisuuden tulisi näkyä myös
itsestäkertomisessa, jota pidetään vuorovaikutussuhteen kehittymisen kannalta välttämättömänä.
Itsestäkertomista tapahtuu myös asiakassuhteissa, mutta tuloksissa on nähtävillä itsestäkertomisen syvyyteen liittyvät erot asiakassuhteen ja muiden vuorovaikutussuhteiden välillä. Läheisissä vuorovaikutussuhteissa suhteen syventyminen tapahtuu syvällisen itsestäkertomisen kautta. Kun itsestäkertominen lisääntyy niin suhde syvenee, ja vastaavasti kun suhde kehittyy eteenpäin lisääntyy myös syvällinen itsestäkertominen. (Griffin 2006, 114.). Asiakassuhteissa suhteen syventymisen käsite ei näyttäisi olevan niin yksinkertainen. Vaikka joitakin asiakassuhteita kuvaillaan tuloksissa syvällisiksi, sisältävät ne vain harvoin todella syvällistä itsestäkertomista, esimerkiksi omien haaveiden ja pelkojen jakamista toiselle osapuolelle. Mikäli syvällisiä asioita jaetaan, nähdään suhde tulosten perusteella läheisen vuorovaikutussuhteen kaltaisena.
Asiakkaat kuvaavat esimerkeissään enimmäkseen hyvää asiakassuhdetta. Hyvää asiakassuhdetta kuvaillessaan he keskittyvät paljon myyjän vuorovaikutusosaamisen kuvailemiseen. Tuloksissa korostuu tärkeänä esimerkiksi asiakkaan kohtaaminen uniikkina yksilönä: kun myyjä osaa tulkita asiakasta ja tämän vuorovaikutusta ja tehdä sen perusteella päätelmiä siitä, minkälainen vuorovaikutustyyli on tilanteessa sopivaa, on suhteella hyvät mahdollisuudet kehittyä ja syventyä.
Osapuolten samalla tasolla olevan vuorovaikutusosaamisen voi tulosten valossa sanoa korreloivan pitkäaikaisten ja laadukkaiden asiakassuhteiden syntymisen kanssa. Hyvä asiakassuhde muodostuu myös hyvästä yhteistyöstä ja kemiasta, jolla on tulosten mukaan suuri vaikutus asiakkaan tekemään valintaan tasaisessa kilpailutilanteessa. Kemia, siis osapuolten samalla tasolla oleva vuorovaikutusosaaminen sekä samojen arvojen ja kiinnostuksenkohteiden jakaminen, voi siis toimia asiakkaan tehokkaana sitouttajana organisaatioon. Tämä tutkimustulos on linjassa aiempien, asiakassuhteen vahvuutta tutkivien tutkimusten kanssa (ks. esim. Hess ym. 2003 ; Sias 2009).
Samoin kuin vuorovaikutussuhde, myös asiakassuhde kehittyy vaiheittain. Asiakassuhde nähdään prosessina, joka kehittyy tiettyjen vaiheiden kautta, ja jokaisessa vaiheessa on tunnistettavissa sille ominaisia piirteitä. Tulosten mukaan asiakassuhteen kehittyminen on osittain linjassa vuorovaikutussuhteen kehittymisen vaiheiden (Knapp & Vangelisti 2009) kanssa. Asiakassuhteen kehittymisessä pystytään helposti tunnistamaan tutustumisvaihe sekä vaihe, josta asiakassuhde alkaa. Mielenkiintoinen tutkimustulos on, että läheiset vuorovaikutussuhteet alkavat vuorovaikutuksen näkökulmasta katsottuna siitä, kun toisen osapuolen kanssa ollaan ensimmäisiä kertoja vuorovaikutuksessa. Sen sijaan asiakassuhde alkaa tulosten mukaan siitä hetkestä, kun
toisen osapuolen kanssa tehdään sopimus tai tapahtuu osto. Asiakassuhteen suurin ero muihin vuorovaikutussuhteisiin näyttääkin siis olevan sen sopimuksellisuus, jota ei ilmene missään muussa vuorovaikutussuhteessa.
Niin kuin vuorovaikutussuhteen, myös asiakassuhteen kehittyminen ja suhteen vuorovaikutus kulkevat käsi kädessä: asiakassuhde kehittyy myyjän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, ja kun vuorovaikutus muuttuu, muuttuu asiakassuhdekin. Vuorovaikutuksen muuttumista kuvaavat jatkumot (Knapp & Vangelisti 2009) näyttäytyvät siis osin myös asiakassuhteen kontekstissa.
On kuitekin mielenkiintoista huomata joidenkin jatkumoiden vastakkainen etenemissuunta.
Asiakassuhteen vaiheella ei ole negatiivisten asioiden jakamisen määrässä merkitystä, mutta tapa, jolla palautetta annetaan muuttuu suhteen kehittyessä. Suhteen alkuvaiheissa palautetta annetaan rajummin ja suoremmin, ja palaute muuttuu rakentavammaksi suhteen kehittyessä. Asiakassuhteen vuorovaikutus näyttäisi myös alusta alkaen olevan suhteellisen tehokasta. Tämä voi johtua siitä, että vuorovaikutus on alussa hyvin tehtäväkeskeistä ja tavoitteeseen tähtäävää, eikä se sisällä juurikaan suhdetason vuorovaikutusta. Toisen osapuolen yrityksestä tiedetään usein ennakkotietoja, jotka voivat helpottaa ensimmäisiä kohtaamisia ja lisätä vuorovaikutuksen tehokkuutta. Tämä oikelta vasemalle liikkumissuunta on mielenkiintoinen poikkeama Knappin ja Vangelistin (2009) mallista, jossa jatkumoissa liikutaan suhteen kehittyessä vasemmalta oikealle.
Tulosten mukaan asiakassuhteen vuorovaikutuksen voidaan nähdä olevan aluksi kankeaa ja asiallista, jonka tavoitteena on löytää tarve ja siihen ratkaisu. Vuorovaikutus on myös hyvin tehtäväkeskeistä ja keskustelun aiheet liittyvät usein työhön. Asiakassuhteen alussa on nähtävillä epävarmuutta, joka näyttäisi kuitenkin liittyvän enemmän tarpeiden täyttymiseen ja yhteistyön sujumiseen kuin esimerkiksi huoleen siitä, mitä toinen osapuoli itsestä ajattelee. Asiakassuhteen osapuolten tutustuessa toisiinsa luottamus lisääntyy ja sen myötä suhteen epävarmuus vähenee.
Vuorovaikutus muuttuu vapaammaksi aiemman muodollisuuden sijaan. Tällöin mukaan voi tulosten mukaan tulla myös huumoria, joka näyttäisi tekevän suhteen vuorovaikutuksesta spontaanimpaa ja suhteelle ominaisempaa. Asiakkaat kuvailevat suhteen syventymistä vuorovaikutuksen vapautumisena jonkin yhdessä koetun tilanteen seurauksena. Tässä korostuu asiakkaiden käsitys siitä, että vuorovaikutuksen merkitys suhteen kehittymisessä on kiistaton. Liikkuakseen jatkumoissa eteenpäin tarvitaan siis jokin muutos vuorovaikutukseen. Tämä näyttäisi asiakassuhteessa olevan esimerkiksi yhteisen humoristisen hetken jakaminen, tai yhteinen onnistuminen tai haasteen
kohtaaminen. Tulosten mukaan asiakassuhteen kehittymisessä voidaan muiden jatkumoiden lisäksi nähdä roolien muuttumisen jatkumo: suhteen alkuvaiheessa roolit näyttäytyvät vuorovaikutuksessa vahvemmin, tasoittuen suhteen myöhemmissä vaiheissa.
Keskustelun aiheet eivät tunnu asiakassuhteessa lisääntyvän yhtä merkittävästi suhteen kehittyessä, kuin esimerkiksi läheisessä vuorovaikutussuhteessa. Myöskään vuorovaikutukseen käytetyt kanavat eivät tulosten mukaan juurikaan lisäänny asiakassuhteen kehittyessä. Tämä voi johtua siitä, että asiakassuhteessa tapaamisia on vähemmän kuin läheisissä vuorovaikutussuhteissa, minkä vuoksi toiseen osapuoleen ei tutustuta yksilönä yhtä syvällisesti. Asiakassuhteen voidaankin tulosten valossa sanoa perustuvan toisen osapuolen syvällisen tuntemisen tavoittelun sijaan osin taustalla olevan yrityksen tuntemiseen.
Myyjä-organisaation edustajan mahdollinen vaihtuminen kesken suhteen on mielenkiintoinen asiakassuhteen ilmiö, jonka kaltaista ei tapahdu muissa vuorovaikutussuhteissa. Suhteen aloitusvaiheen jälkeen myyjä-organisaation edustaja voi muuttua, jolloin suhteen kehittyminen aloitetaan tulosten mukaan hieman kauempaa, kuin mihin se edellisen edustajan kanssa jäi. Mikäli esimerkiksi parisuhde loppuu, ei sitä voida jatkaa läheskään samasta pisteestä uuden kumppanin kanssa. Tällöin suhde loppuu, ja uusi suhde aloitetaan usein alusta ilman ennakkotietoja tai jaettua yhteistä historiaa. B2B-asiakassuhteessa taustalla oleva yritys näyttääkin toimivan siis ikään kuin asiakassuhteen varmistajana ja tukena, joka edesauttaa suhdetta pysymään samana ja muuttumattomana edustajan vaihtumisesta huolimatta.
Asiakassuhde ja sen kehittyminen on ilmiö, johon kaikkien asiakkaiden kanssa työskentelevien organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota. Parhaimmillaan hyvä asiakassuhde sitouttaa asiakkaan yritykseen pitkäksi aikaa, ja molemmat osapuolet saavat suhteesta hyötyä. Sen sijaan huono asiakassuhde voi etäännyttää asiakkaan yrityksestä kokonaan ja aiheuttaa vakavia seurauksia yrityksen brändille ja sen kehittymiselle.
7 PÄÄTÄNTÖ