ERIK LINDAHL

Muistopuhe, jonka Kansantaloudellisen Yhdistyksen kokouksessa tammikuun 29 päivänä 1960 piti

J. J.

Kuluvan kuun 7. päivänä kuoli vaikean sairauden murtamana Ruot-sin kansantaloustieteen johtava persoonallisuus Erik Lindahl 68 vuoden ikäisenä. Erik Lindahl'in elämäntyö oli monipuolinen ja rikas. Hän oli kansainvälisesti tunnettuja suurta arvonantoa nauttiva tiedemies. Hän antoi huomattavan panoksen käytännön talouspolitiikkaan Ruotsissa.

Akateemisessa maailmassa oppilaat muistavat Erik Lindahlia rohkai-sevana, nuoria ihmisiä ymmärtävänä, inspiroivana opettajana.

Erik Lindahl syntyi Tukholmassa, missä hän myös kävi koulua.

Akateemiset opintonsa hän kuitenkin suoritti Lundin yliopistossa, missä hän väitteli lakitieteen tohtoriksi v. 1920. Hänen elämänurastaan voi-daan edelleen lyhyesti mainita, että hän toimi finanssitieteen dosent-tina Lundin yliopistossa vv. 1920-24, kansantaloustieteen ja finanssi-oikeuden dosenttina Uppsalassa vuodesta 1924 vuoteen 1932, jolloin hänet kutsuttiin kansantaloustieteen ja tilastotieteen professoriksi Göte-borgin kauppakorkeakouluun. Vuonna 1939 hän siirtyi jälleen Lundin yliopistoon kansantaloustieteen ja finanssioikeuden professoriksi ja vuo-desta 1948 lähtien hän toimi saman aineen professorina Uppsalan yli-opistossa, kunnes hän pari vuotta sitten siirtyi eläkkeelle. Hänen.nautti-maansa kansainvälistä arvonantoa osoittaa mm. se, että hänet viime marraskuussa promovoitiin Kööpenhaminan yliopistossa kunniatohto-riksi. Erik Lindahl oli kuollessaan Nationalekonomiska Föreningen'in puheenjohtaja sekä International Economic Association'in· presidentti.

Lindahl'in väitöskirja Die Gerechtigkeit der Besteuerung, oli aiheeltaan finanssi tieteellinen. Tässä tutkimuksessaan Lindahl kehitti ajatuksiaan

ERIK LINDAHL 39

sen teorian pohjalta, jonka Knut Wicksell oli esittänyt teoksessa Finanz-theoretische Untersuchungen. Väitöskirjat yönsä yhteydessä Lindahl pääsi läheiseen henkilökohtaiseen kosketukseen Wicksell'in kanssa, joka toimi hänen väitöskirjansa opponenttina. Wicksell'in vaikutus Lindahl'iin näkyykin koko Lindahl'in tieteellisessä tuotannossa ja voidaankin sanoa Lindahl'in olleen Wicksell'in teorioiden merkittävin edelleenkehittäjä.

Lindahl'in kiinnostus verotuskysymyksiä kohtaan säilyi halki koko hänen elämänsä. Kuvaavaa on, että hän vielä viimeisessä julkaistussa artikkelissaan Om skatteprinc.iper och skattepolitik, uudelleen palaa sekä mai-,nittuun Wicksell'in tutkimukseen että omaan väitöskirjaansa. Lindahl

halusi, kuten hän itse sanoo, vielä .kerran ajatella, missä määrin häne!l vanhoilla 40 vuoden takaisilla käsityksillään edelleenkin oli kantovoimaa.

Lindahl'in tärkeimmät tieteelliset tutkimukset liikkuvat kuitenkin rahateorian sekä rahapolitiikan piirissä. Näillä tutkimuksilla on ollut' suuri 'merkitys modernin rahateorian . kehitykselle, ja niiden ansiosta Lindahl on saanut kansainvälistä tunnustusta. Hänen kiinnostuksensa näihin probleemeihin juontaa juurensa Wicksell'istä. Olivathan Wicksell ja Davidsson käyneet vuosisadan alussa kuuluisan väittelynsä rahapoli-tiikan tavoitteista. Teoksessaan Penningpolitikens mål, vuodelta 1924, . Lindahl puolestaan pyrki· analysoimaan sekä Wicksell'in että

Davids-son'in suosituksia. Lindahl'in kantanaoli, että rahapolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteen tulisi olla rahanarvon kehityksen ohjaal!linen päin-vastaiseen suuntaan kuin tuottavuuden kehitys. Lindahl tähdensi samalla kuiteI]-kin, että tämä normi ei merkinnyt rahapalkkojen muuttumatto-muutta, ainoastaan rahatulojen muuttumattomuutta. Lindahl kehitteli edelleen ajatuksiaan sekä selvensi Wicksell'in teorioita v. 1930 julkais-tussa teoksessa Penningspolitikens medel, jossa hän tarkasteli rahapolitiikan mahdollisuuksia toteuttaa' muitakin talouspoliittisia tavoitteita.

Taloustieteellisellä tutkimuksella oli Ruotsissa voimakas kukoistus-kautensa 1930-luvulla. Siitä huolimatta, että useimmat ruotsalaiset eko-nomistit osallistuivat varsin kiinteästi ,käytännölliseen talouspoliittiseen selvitystyöhön, jäi heille kuitenkin, kuten tunnettua, aikaa myös teoreet-tisen tutkimuksen suorittamiseen. ,Tällöin saivat kirkkaamman ja sel-keämmän muodon ne teoriat, joiden kehittäjiä ja kannattajia on myö-hemmin, enemmän tai vähemmän oikeutetusti, ruvettu nimittämään yhteisnimellä Tukholman koulukunta tai Ruotsalainen koulukunta. Tä-män koulukunnan tutkijoiden tärkeimmät teoreettiset oivallukset eivät

40 J. J. ^PAUNIO

suinkaan syntyneet yhdellä kertaa.' Useimmat niistä ovat itse aSIassa peräisin Wicksell'iltä.

Tukholman koulukunta, sai varsinaisesti alkunsa Gunnar Myrdal'in väitöskirjasta Prisbildningsproblemet och färänderligheten vuodelta 1927. Sa-maan luovaan alkuvaiheeseen kuuluu myös Lindahl'in v. 1929 Ekono-misk Tidskriftissä julkaistu artikkeli Prisbildningsproblemets uppläggning från kapitalteoretisk synpunkt. Linda~l totesi tällöin, että hänen soveltamaa staattista metodia olisi pyrittävä täydentämään ja korvaamaan dynaa-misella metodilla. - Näin hän itse asiassa ilmi toi sen keskeisen teeman"

joka oli oleva karakteristinen Tukholman koulukunnan tutkimuksille.

, Taloudellisen kehityksen tarkasteluun Lindahl suositteli seuraavaa metodia analyysin yksinkertaistamiseksi: Dynaaminen kehityskulku on tietenkin jatkuva. Mutta sitä on helpompi analysoida, jos aika jaetaan suhteellisen lyhyihin ajanjaksoihin, joiden aikana hinnat sekä eräät toi-set muuttujat pidetään konstantteina. Silloin analyysissa muuto~et ta-pahtuvat ajanjaksojen taitekohdissa. Tämä idea, joka on peräisin Wick-sell'in teoksesta Geldzins und Giiterpreise, hallitsi Lindahl'in koko myö-hempää teoreettista ajattelua ja sen omaksuivat useat, joskaan eivät kaikki, Tukholman koulukunnan edustajat.

Lindahlin tutkimustoiminta ei rajoittunut pelkästään teoriaan, vaan se ulottui myös empiriaan. Niinpä hän osallistui 1930-1uvun alkupuolella kansantulolaskelmien suorittamiseen. Näiden laskelmien tulokset jul-kaistiin Lindahl'in, Einar Dahlgren'in ja Karin Kock'in suuressa, monumen-taalisessa teoksessa: National Income in Sweden 1861-1930. Tämä tutki-mus ei ollut arvokas ainoastaan taloustieteen tutkijoille, vaan myös his-torioitsijoille ja talouspoliitikoille. Se näyttää jatkuvasti antavan virik-keitä empiiriselle tutkimukselle Ruotsissa.

Lindahl'ille oli tunnusomaista perusteellisuus ja ehdoton pyrkimys loogiseen selkeyteen. Hän saavuttikin suurimman tieteellisen voittonsa taloustieteen keskeisten käsitteiden algebrallisessa analyysissa, jonka tu-lokset hän esitti englanninkielisessä teoksessaan Studies in the Theory

af

Money and Capital vuodelta 1939. Osittain teos oli jo aikaisemmin ilmes-tynyt ruotsinkielellä. Tämän käsiteanalyysin tavoitteena oli luoda pohja dynaamiselle; teorialle. Arvattavasti Lindahl sai eräitä virikkeitä tähän suurenmoiseen teoreettiseen suoritukseensa niistä kansantulolaskelmista, joihin hän oli aikaisemmin 30-luvulla osallistunut. Lindahl'in

perus-näkemyksenä oli, että staattinen analyysi muodosti ainoastaan

erikois-ERIK LINDAHL 41 tapauksen yleisessä dynaamisessa teoriassa. Tätä yleistä teoriaa silmällä-pitäen Lindahl kehitteli useita abstraktisia käsitteitä. Hän oli erityisesti kiinnostunut käsitteestä suunnitelma ja periodi, joiden avulla hän syste-matisoi myös aikaisempaa ruotsalaista analyysia. Voitaneen täysin yhtyä Bertil Ohlin'inkäsitykseen, että Lindahl'in teoria on rakenteeltaan puh-taasti looginen ja ettei siinä pyritä esittämään empiirisesti verifioitavia väitteitä. Lindahl'in teoria; onsiinä.määrin yleinen, että se onsQvelle.t~

tavi~sa erilaisiin taloudellis~in- järjestelmiin, ja sitä voidaan käyttää - hyVin -eri tyyppisten teorioiden metodologisena välineenä.

--Lindahl ei suinkaan ollut mikään kamariteoreetikko. Mutta käy-tännön toiminnassa olivat hänen johtotähtenään ne ajatukset, joita hän oli kehitellyt tutkimuksissaan 1 920-luvulla. Ruotsin keskuspankin neu-vonantajana, komiteoitten jäsenenä jne. hän toimi hyvin energisesti vakaan rahanarvon puolesta. Saman päämäärän puolesta hän kirjoitti myös runsaasti aikakauslehti- ja sanomalehtiartikkeleita. Vielä v. 1957 hän julkaisi vakaan rahanarvon puolesta pienen taistelukirjoituksen / Spelet om penningvärdet, joka on myös teoreettiselta kannalta erittäin

mie-lenkiintoinen.

Tiedemiehenä Lindahl pysyi koko elämänsä ajan Wicksell'in oppi-laana. Hän ei ollut kuitenkaan Wicksell'in oppilas ainoastaan tutkijana, vaan hän oli myös omaksunut jotain Wicksell'in asenteesta yhteiskuntaan.

Hänelle taloustiede ei ollut »norsunluutorniharrastus», joskin hän aina ja johdonmukaisesti pyrki edistämään . taloustieteellisen tutkimuksen asiaa. Hän näki, että taloustiede oli ainoastaan efäs väline muuttaa

I

maailmaa, tehdä maailmasta miellyttävämpi ja parempi kaikille ihmi-sille. Juuri tällainen avara näkemys taloustieteen merkityksestä yhteis-kunnassa on tunnusomaista meidän tie teemme suurille edustajille.

Erik Lindahl'in poismeno merkitsee koko taloustieteelle korvaama-tonta menetystä. Tieteemme on menettänyt suuren ja kannustavan persoonallisuuden.

,1

I ! •

II I!

ii

KIRJAVIISAUDESTA, .KÄYTÄNNÖSTÄ, POLIITTISISTA