Eri merkitysryhmät keskeisiä

Sörkalla, Sörkällä ja Sörnäisillä on kaikilla avainsanoja ryhmistä ”rikos ja vankila”, ”liikenne”

sekä ”ihmiset”. Kategoriat eivät kuitenkaan ole määrällisesti yhtä merkittäviä. Merkitysryhmä ”rikos ja vankila” on Sörkan aineistossa suurin kattaen noin kolmanneksen kaikista avainsanoista. Sörkällä

kategoria on toiseksi suurin kattaen neljäsosan kaikista avainsanoista. Sörnäisillä tähän merkitys-tyhmään kuuluvia sanoja on vain 12 eli alle kymmenesosa kaikista avainsanoista. Ryhmä on kol-manneksi suurin sisältäen vain kaksi sanaa enemmän kuin asumisen kategoria. Rikokseen ja vanki-laan liittyvä diskurssi on näin ollen huomattavasti vähäisempää Sörnäisten aineistossa kuin slangi-nimien aineistoissa.

Taulukko 7. Sörnäisten avainsanat ryhmässä rikos ja vankila.

(Yhteiset avainsanat Sörkän kanssa alleviivattu ja Sörkan kanssa lihavoitu.)

Vankilasanasto: Poliisi: Rikokset:

VANKILA, VANKI,

SELLI, VARTIJA

POLIISI, POLIISIMIES,

KUULUSTELU,

KUULUSTELLA

PAHOINPITELY,

PAHOINPIDELLÄ,

RYÖSTÖ, RYÖSTÄÄ

Merkittävä ero on myös diskurssien laadussa. Kuten luvussa 3.1.2 todettiin, vankiladiskurssi on keskeistä sekä Sörkan että Sörkän aineistoissa. Valtaosa ryhmän avainsanoista on molemmilla vankiloiden nimiä ja muuta vankilasanastoa, ja vain muutama sana liittyy oikeuslaitokseen (ks. tau-lukko 2 luvussa 3.1.2). Sörnäisillä puolestaan vankilasanasto jää verrattain vähäiseksi (ks. tautau-lukko 7), eikä sillä ole lainkaan vankilaslangina pidettäviä avainsanoja, toisin kuin Sörkalla ja Sörkällä (esim. LUSIA, KAKKU ja PAMPPU). Vankiloiden nimet ja muu vankilaslangi kytkeytyvät Sörkan ja Sörkän aineistoissa olennaisesti keskusteluun omakohtaisista vankilakokemuksista. Omista koke-muksista kertominen jää Sörnäisten aineistossa puolestaan marginaaliseksi. Vankiladiskurssille on Sörnäisten aineistossa tavallisempaa katsoa vankilaa ulkoa päin tuomatta ilmi omaa suhdetta vanki-laelämään (esimerkit 155–156). Diskursseja erottaa myös paikannimien viittauskohde. Sörkalla ja Sörkällä viitataan vankiladiskurssissa useimmiten paikalliseen vankilaan. Sörnäinen sen sijaan ei viittaa yksin vankilaan, vaan toimii sanan VANKILA määritteenä (esimerkit 155–156).

155) Sörnäisten vankilassa osa vangeista opiskelee keskikoulun ja lukion kursseja. He tenttivät Mäkelänrinteen kouluun kaikki kokeensa.

156) Sörnäisten vankilassa Helsingissä pitkää tuomiota istuva Tapio Laakso on yksi vessattomassa sellissä asuvista vangeista. Hän joutuu käyttämään paljua päivittäin.

Rikoksiin viittaavista avainsanoista PAHOINPIDELLÄ ja PAHOINPITELY ovat Sörnäiselle ja Sörkalle yhteisiä. Sanojen käyttö on myös samantyyppistä. Ne esiintyvät sekä vankiladiskurssissa että Sörnäisten kaupunginosassa tapahtuneista pahoinpitelyistä kerrottaessa (esimerkit 157–158).

RYÖSTÖ ja RYÖSTÄÄ sen sijaan ovat yksinomaan Sörnäisten avainsanoja. Ne esiintyvät enimmäkseen yhteyksissä, joissa kerrotaan Sörnäisten kaupunginosassa tapahtuneista ryöstöistä (esimerkki 159).

POLIISI, POLIISIMIES, KUULUSTELLA ja KUULUSTELU yhdistyvät vankiladiskurssiin ja erityisesti vankilassa tapahtuneista rikoksista uutisointiin (esimerkki 158). Sörkan kanssa yhteinen avainsana

POLIISI esiintyy Sörnäisten aineistossa usein myös vankiladiskurssin ulkopuolella, jolloin se liittyy usein Sörnäisten kaupunginosassa tapahtuneisiin rikoksiin sekä Sörnäisten rantatien liikenteen valvontaan (esimerkit 159–160). Tämä poikkeaa Sörkan aineistosta, jossa POLIISI liittyy valtaosin vankiladiskurssiin.

157) Keskiviikkoyönä pahoinpideltiin yhteensä neljä henkilöä Hakaniemessä ja Sörnäisissä.

158) Jos tämä ei haise niin mikä sitten. "Keskusrikospoliisi tiedotti eilen vangin pahoinpidelleen Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapelin, kun poliisimies oli kuulustelemassa vankia Sörnäisten vankilassa. Pahoinpitelyä tutkitaan murhan yrityksenä. – –

159) Luin juuri netistä että Helsingin Sörnäisissä 92v miehen ryöstäneet vapaan liikkuvuuden akat on saatu kiinni poliisin toimesta.

160) Poliisi ei tiedä tarkalleen, millaiset lukemat hurjastelijoilla oli mittarissa. Sörnäisten rantatiellä on 50 kilometrin nopeusrajoitus.

Merkitysryhmässä ”liikenne” Sörkalla ja Sörkällä on kummallakin vain kolme avainsanaa:

molemmille yhteiset METRO ja METROASEMA sekä Sörkalla TSÖRAA ja Sörkällä JUNA. Sörnäisillä liikenteen kategoria on sen sijaan toiseksi suurin sisältäen kaikkiaan 25 avainsanaa. Se kattaa vajaan viidenneksen kaikista Sörnäisten avainsanoista. Kuten taulukosta 7 nähdään, iso osa näistä on jouk-koliikenteeseen liittyvää sanastoa. Lisäksi mukana on yksityisautoiluun ja ylipäätään liikenteeseen liittyviä sanoja. Kategoria poikkeaa näin merkittävästi slanginimistä, joilla liikennesanastoa on avainsanoissa hyvin suppeasti.

Taulukko 8. Sörnäisten avainsanat ryhmässä liikenne.

(Yhteiset avainsanat Sörkän kanssa alleviivattu ja Sörkan kanssa lihavoitu.)

Joukkoliikenne: Autoilu: Muut:

METROASEMA, METRO, RATIKKA,

RAITIOVAUNU, BUSSI, LINJA, JUNA,

ASEMA, PYSÄKKI,

RAUTATIEASEMA, SATAMA,

LIPUNTARKASTAJA, MATKUSTAJA,

KULKUYHTEYS, LIIKENNEYHTEYS

AUTO, HENKILÖAUTO,

MERSU, AUDI, KAISTA,

ITÄVÄYLÄ

LIIKENNE, RUUHKA,

RISTEYS, AJAA

Kaikille nimille yhteiset avainsanat ovat METRO ja METROASEMA. Niiden käyttö Sörkan, Sörkän ja Sörnäisten aineistoissa on samantyyppistä. Kuten Sörkan ja Sörkän aineistoissa, myös Sörnäisten yhteydessä METRO ja METROASEMA ovat tavallisia sijainnin kuvauksessa (esimerkki 161).

Sörnäisten aineistossa on lisäksi runsaasti vuokra-asuntoilmoituksia, joissa usein mainitaan

metroaseman läheisyys. Samaan asuntodiskurssiin liittyvät myös Sörnäisten avainsanat

KULKUYHTEYS ja LIIKENNEYHTEYS, kun tarjottavan asunnon sijainnin kulkuyhteyksiä mainostetaan tai omalta asuinympäristöltä toivotaan hyviä liikenneyhteyksiä (esimerkki 162).

161) Nettikaupan lisäksi Helunalla on myymälä osoitteessa Torkkelinkatu 3C, Helsinki (lähellä Sörnäisen metroasemaa).

162) Vuokrattavana tupakoimattomalle, siistille ja luotettavalle naishenkilölle mukava yksiö Fleminginkadulta. Kulkuyhteydet loistavat, 9 ratikka keskustaan kulkee oven edestä ja sörnäisen sekä hakaniemen metroasemat ovat sopivan lähellä.

Sörnäisten avainsanat kertovat myös yksityisautoiluun liittyvästä diskurssista, joka Sörkan ja Sörkän avainsanoista puuttuu. Autoilukeskustelussa puhutaan enimmäkseen Sörnäisten rantatiestä ja vain vähän Sörnäisistä kaupunginosana. Tavallista on syyttää muita tielläliikkujia huonoista ajotavoista. Automerkit MERSU ja AUDI liitetään kaahailuun ja tieliikenneonnettomuuksiin (esimerkki 163). Tämän diskurssin puuttuminen slanginimien avainsanoista selittyy mahdollisesti sillä, että Sörnäisten rantatiestä ja tiellä autoilevista puhuminen ei rajoitu paikallisiin asukkaisiin.

163) Tänään 17.10 Sörnäisten Rantatiellä kaksi lasta jäi auton alle. Audi-mies ajoi suojatiellä lasten päälle, vaikka toinen auto oli pysähtynyt suojatien eteen. Mikä riivaa audisteja?

Merkitysryhmä ”ihmiset” on Sörkalle ja Sörkälle kolmanneksi merkittävin kategoria kattaen molemmilla noin kymmenyksen kaikista avainsanoista. Sörnäisen aineistossa sen sijaan ryhmään ”ihmiset” lukeutuu vain kolme avainsanaa: ROMANI, IHAKSINEN ja HANNA. Sana ROMANI

liittyy muun muassa Sörnäisissä toimivaan liikkuvalle väestölle tarkoitettuun päiväkeskukseen sekä romanien oleskeluun alueella. HANNA selittyy keskustelulla Sörnäisten yhteiskoulun perustaneesta Hanna Castrenista. IHAKSINEN puolestaan viittaa KRP:n tutkinnanjohtaja Mika Ihaksiseen, joka liittyy uutiseen vankilassa tapahtuneesta pahoinpitelystä.²⁷ Ero Sörnäisten ja slanginimien välillä tässä merkitysryhmässä selittyy slangisanoilla. Sörkan ja Sörkän ihmiset-kategorian avainsanoista valtaosa on slangisanoja, kuten STADILAINEN, KUNDI ja JENGI. Sörnäisten avainsanoihin slangisanoja kuuluu verrattain vähän, kaikkiaan vain viisi sanaa (ks. luku 4.1.3).