Terveydenhuollon potilastietojärjestelmiä hyödyntävät useat eri käyttäjäryhmät, kuten esimerkiksi luvussa 2.1 Sähköinen potilaskertomus on todettu. Eri käyttäjäryhmät tulee huomioida myös järjestelmän ja sen näkymien suunnittelussa. Terveydenhuollon
tieto-80
järjestelmien historiasta selviää, että ensimmäiset järjestelmät kehitettiin johtoportaan, tietojenkäsittelyn asiantuntijoiden ja tietokoneiden ehdoilla. Tästä on tultu jo paljon eteenpäin, mutta edelleenkin riskinä on tuottaa järjestelmiä johdon näkökulmasta, vaik-ka pääasialliset käyttäjät ovat rivityöntekijöitä, jolloin johtotason henkilöt ovat tyytyväi-siä hankittuun järjestelmään, mutta alemmalla tasolla hukataan paljon potentiaalia epä-käytännöllisen järjestelmän kanssa. Tämä alemman tason palaute ei välttämättä edes tavoita järjestelmän toimittajaa.
11.5 Huomioi käyttäjäkokemus
Käytettävyys ei ole vain sitä, miten tehokkaasti järjestelmä toimii, vaan myös sitä, miltä sen käyttö käyttäjistä tuntuu. Tämän korostaminen voi tuntua epätieteellisestä ja epä-olennaiselta, mutta tutkimusten mukaan miellyttäviksi koettuja järjestelmiä arvioidaan vähemmän kriittisesti kuin niitä, joita ei koeta miellyttäviksi. Miellyttävyydellä on myös vaikutus työtyytyväisyyteen ja yleisiin asenteisiin järjestelmää kohtaan. Käyttäjät voivat olla valmiita panostamaan käytön opetteluun enemmän, jos sen käyttäminen koetaan miellyttäväksi ja järjestelmä tuntuu helposti lähestyttävältä.
81
12 POHDINTA
Tässä tutkielmassa on tutustuttu käytettävyyden määritelmään ja tutkimukseen, jossa on selvitetty potilastietojärjestelmien käytettävyyttä Suomessa. Tutkielmaa varten toteutet-tiin myös suppea kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille. Kyselyllä pyrittoteutet-tiin selvittä-mään opiskelijoiden asenteita ja kokemuksia potilastietojärjestelmistä.
Tämän jälkeen esiteltiin keinoja, joilla käyttäjäkeskeisen suunnittelun voi sisällyttää ohjelmistotuotannon kehitysprosesseihin. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun malleja on paljon erilaisia, mutta lähes kaikkia yhdistää pyrkimys kytkeä loppukäyttäjät tiiviisti kehitysprosessiin palautteen saamiseksi, sekä iteratiivinen kehitys, jossa aiemman kehi-tyssyklin tuotoksista saatua palautetta käytetään seuraavassa iteraatiossa hyödyksi. Tut-kielmassa tutustuttiin myös eri menetelmiin, joilla pyritään saamaan tärkeää palautetta loppukäyttäjiltä kehitystyön tueksi. Yksi tärkeä elementti on analysoida ja ymmärtää loppukäyttäjien työtä, jolloin luotu järjestelmä tukisi työntekoa. Tällöin väistämättäkin joudutaan kehittämään myös työprosesseja optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Lääketieteen opiskelijoille suoritetun kyselytutkimuksen otanta ei ole missään nimessä kattava, mutta tavoitteena olikin nostaa esiin teemoja, joita opiskelijat pitävät tärkeänä potilastietojärjestelmissä. Tässä kysely onnistui varsin hyvin. Teemoissa oli jonkin ver-ran samankaltaisuuksia siihen, mitä lääkäreille toteutetusta laajemmasta kyselystä nousi esiin. Opiskelijoille järjestelmien tehokkuus ja lääkärin työn tukeminen olivat tärkeitä, mitä voi pitää luonnollisena lopputuloksena.
Tutkielmassa esitellyt keinot voivat auttaa kehittäjiä pyrkimään paremmin toimiviin ratkaisuihin. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ovat melko yksinkertaisia. Tii-vistetysti voidaan todeta, että käytettävien järjestelmien kehitys edellyttää käyttäjien ottamista mukaan kehitystyöhön ja heiltä saadun palautteen hyväksikäyttämistä iteratii-visessa kehityksessä. Käyttöliittymien ja vuorovaikutuksen suunnittelun tulee lähteä käyttäjien ja heidän työnsä analysoinnilla, jonka pohjalta eri suunnitteluratkaisuja voi-daan lähteä toteuttamaan. Näitä suunnitteluratkaisuja tulee testata mahdollisimman var-haisessa vaiheessa, jolloin toimimattomat ratkaisut voidaan hylätä ja kehityskelpoiset ottaa jatkokehitykseen. Käyttäjien kuuntelemista ei tule kuitenkaan lopettaa tähän, vaan
82
myös järjestelmän käyttöönoton jälkeen käyttäjillä tulee olla tiedossa, kenelle ja miten he voivat palautetta antaa. Varsinkin potilastietojärjestelmien kaltaisten erittäin laajojen ratkaisujen toteuttamisessa ei mitenkään voida ottaa heti alussa huomioon kaikkia asioi-ta.
Käytännössä yksi oleellinen potilastietojärjestelmien käytettävyyteen vaikuttava asia on tarjouskilpailu. Tutkielmassa käytiin läpi artikkelia [Jok11], jonka mukaan terveyden-huolto-organisaatioilla on ongelmia vaatia aidosti käytettävyyttä potilastietojärjestelmi-en tarjouskilpailuissa. Tämä estää käytettävyydpotilastietojärjestelmi-en kunnollispotilastietojärjestelmi-en huomioimispotilastietojärjestelmi-en heti alusta alkaen, sillä jos toimittaja sisällyttää tarjouspyyntöönsä käytettävyyteen liittyviä ele-menttejä, niitä ei tarjouskilpailussa arvosteta, vaan tarjouspyyntö todennäköisesti häviää suurempien kustannuksiensa vuoksi. Tämä siitäkin huolimatta, että tarjouspyyntö voisi toteutuessaan johtaa paljon käytettävämmän järjestelmän syntyyn, kuin voittajatarjouk-sen tapauksessa.
Jatkotutkimuksille on paljon aiheita. Olisi hyödyllistä tarkastella koko järjestelmien hankintaprosessia kokonaisuutena, alkaen tilaajaorganisaation tarjouskilpailun valmiste-lusta, jatkuen itse tarjouskilpailuun, sitä seuraavaan toteutukseen ja lopulta käyttöönot-toon ja ylläpikäyttöönot-toon. Minkä tahansa vaiheen huono toteuttaminen voi johtaa huonosti käy-tettävän järjestelmän syntyyn. Pohja hyvälle käytettävyydelle luodaan jo tarjouskilpai-lussa, jolloin tulisi tutkia kuinka se tilaajaorganisaatioissa toteutetaan ja toisaalta miten se voitaisiin tehdä paremmin. Tarjouskilpailun jälkeen alkavassa varsinaisessa järjes-telmän kehitystyössä olisi kiinnostavaa tutkia, kuinka käyttäjät on otettu mukaan kehi-tystyöhön ja kuinka heidän antamaansa palautetta on suunnitteluratkaisuissa hyödynnet-ty. Lisäksi tulisi tutkia, kuinka usein ja millä tavoin tehtyjä suunnitteluratkaisuja on jo kehityksen aikana testattu loppukäyttäjillä. Myös käytössä olevien järjestelmän palaute-kanavia tulisi tarkastella ja tutkia, miten toimittajaorganisaatioissa tämän palautteen käsittely hoidetaan. Tässäkin tärkeässä asemassa on toimittajan ja tilaajan välinen sopi-mus, sillä toimittaja ei luonnollisesti tee palautteella mitään, ellei sen käsittely ylläpito-sopimukseen kuulu.
83
LÄHTEET
[BeH98] Beyer H., Holtzblatt K.: Contextual Design: Defining customer-centered systems. Morgan Kaufmann Publishers, San Francisco, 1998.
[Eri90] Erickson T. D.: Working With Interface Metaphors. Laurel B. (toim.), The Art of Human-Computer Interaction Design, Addison-Wesley, Boston, 1990.
[EsS98] Eskola J., Suoranta J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Osuuskunta Vastapaino, Tampere, 1998.
[HuT11] Hunt A., Thomas D.: The Pragmatic Programmer: From journeyman to master. Addison-Wesley, Stoughton, 2011.
[Jok10] Jokela T.: Navigoi oikein käytettävyyden vesillä, Opas käytettävyysohjat-tuun vuorovaikutussuunnitteluun. Väylä-Yhtiöt Oy, sähköinen versio, 2010.
[Jok11] Jokela T.: Terveydenhuollon tietojärjestelmät – Sitä saa mitä tilaa [verkko-julkaisu]. Finnanest, Helsinki, 2011. Viitattu 10.02.2012, saatavilla osoit-teesta: www.finnanest.fi/files/jokelat_terveydenhuollon.pdf
[Kos99] Koskimies J.: Sairaalatietojärjestelmien historiaa. Saranto S., Korpela M.
(toim.), Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa, WSOY, Porvoo, 1999.
[Kuu03] Kuutti W: Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi, 2003.
[MVK+11] Martikainen S., Viitanen J., Korpela M., Lääveri T.: Physicians’ expe-riences of participation in healthcare IT development in Finland: Willing but not able. International Journal of Medical Informatics, vuosikerta 81, numero 2, s. 98-113, 2011.
[Nie93] Nielsen J.: Usability Engineering. Academic Press, San Diego 1993.
84
[Nor02] Norman D.: The Design of Everyday Things. Basic Books, New York 2002.
[SRP06] Sharp H., Rogers Y., Preece J.: Interaction Design: Beyond human-computer interaction. John Wiley & Sons Ltd, Hoboken, 2009.
[SaP06] Kauppinen-Saaranen A., Puusniekka A.: KvaliMOTV - Menetelmäope-tuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja], Tampere 2006. Viitattu 28.11.2011, saatavilla osoitteesta: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/
[Shn83] Shneiderman B., Direct manipulation: A step beyond programming lan-guages. IEEE Computer 16, 8 (1983), s. 57 - 69.
[TuS09] Tuomi J., Sarajärvi A.: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustan-nusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 2009.
[TLE+07] Toivanen M., Luukkonen I., Ensio A., Häkkinen H., Ikävalko P., Jaatinen J., Klemola L., Korhonen M., Martikainen S., Miettinen M., Mursu A., Röppänen P., Silvennoinen R., Tuomainen T., Palmén M..: Kohti suunni-telmallisia muutoksia. Opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toiminta-lähtöiseen kehittämiseen. Kuopion yliopiston selvityksiä E. 39. Yhteiskun-tatieteet, 2007.
[Tol99] Tolppanen E.-M.: Elektroninen potilaskertomus. Saranto S., Korpela M.
(toim.), Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa, WSOY, Porvoo, 1999.
[WHJ+10] Winblad I., Hyppönen H., Vänskä J., Reponen J., Viitanen J., Elovainio M., Lääveri T.: Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Suomen Lääkärilehti, vuosikerta 65, numero 50-52/2010, Helsinki, 2010.
1
LIITE 1: SAATEVIESTI
Viime vuosina on tutkittu potilastietojärjestelmien käytettävyyttä lääkäreille tehtyjen kyselyiden avulla ja nyt haluaisin saada aiheeseen liittyvään pro gradu -tutkielmaani hieman opiskelijanäkökulmaa. Alla olevasta linkistä pääset web-kyselyyn, jonka täyt-tämiseen menee vastaajasta riippuen muutamasta minuutista 20 minuuttiin. Kysymyksiä on yhteensä yhdeksän, joista kahdeksan monivalintakysymyksiä ja yksi vapaa. Kyse-lyyn kannattaa vastata, vaikkei ennättäisikään kymmeniä minuutteja siihen käyttää, sillä kaikista vastauksista on hyötyä.
Linkki kyselyyn:
https://docs.google.com/spreadsheet/viewform?hl=fi&formkey=dGRQbWJjTzdtcGFD NTF0NUFGMnNrekE6MQ#gid=0
Vastaaminen on täysin anonyymiä, eikä vastauksiin liitetä tunnistetietoja. Materiaalia käsitellään luottamuksellisesti hyvien tutkimuskäytäntöjen mukaan, eikä tutkielmasta käy ilmi kenenkään yksittäisen vastaajan henkilöllisyys.
Teen pro gradu -tutkielmaa Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Tutkielman taustalla ovat viime vuosina lääkäreille tehdyt käytettävyyskyselyt, joissa he ovat päässeet arvioimaan käyttämiään järjestelmiä monin eri tavoin. Tällä kyselytutki-muksella haluan selvittää millaisia kokemuksia opiskelijoilla on potilastietojärjestelmis-tä, sekä toisaalta millaisia toiveita he näihin järjestelmiin kohdistavat.
Uskon opiskelijoiden olevan mielenkiintoinen ryhmä potilastietojärjestelmien käyttäjä-kunnassa, sillä heillä pääsääntöisesti on paljon kokemuksia nykyaikaisista tietokonejär-jestelmistä ja mitä niillä voi saavuttaa, mutta myös jonkinlainen käsitys siitä, mitä hei-dän työnsä tulee olemaan ja kuinka tietokoneet voisivat sitä helpottaa.
Kaikki kysymykset kyselyyn ja tutkielmaan liittyen voi laittaa osoitteeseen avil-ja@student.uef.fi.
Terveisin,
Arttu Viljakainen
2
LIITE 2: KYSELYLOMAKE
3
4
5