5 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa
5.3 Eräitä erityistä huomiota ansaitsevia kysymyksiä
Tasa-arvovaltuutetulla ei ole rajallisten resurs-siensa vuoksi mahdollisuutta tehokkaasti valvoa noin 2300 peruskoulussa tehtävän edistämistyön laatua. Tasa-arvovaltuutettu onkin kohdentamassa valvontaansa peruskoulujen osalta opetuksen järjestäjiin yksittäisten oppilaitosten sijaan.
Tasa-arvovaltuutettu toivoo läheistä yhteistyötä opetuksen järjestäjien kanssa peruskouluissa tehtävää tasa-arvoa edistävän suunnitelmallisen työn edelleen kehittämisessä. Tässä tarkoituksessa tasa-arvovaltuutettu suunnittelee kartoitusta sen selvittämiseksi, miten opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että sen hallinnoimissa perusopetuslakiin perustuvaa opetusta järjestävissä kouluissa tehtävä tasa-arvoa edistävä työ täyttää tasa-arvolain aset-tamat vähimmäisvaatimukset. Kartoituksen tavoit-teena on muun muassa selvittää, 1) miten opetuksen järjestäjät valvovat koulujen toiminnallista tasa-arvosuunnittelua, 2) antavatko opetuksen järjestäjät kouluille ohjeistusta siitä, miten suunnitelmallista tasa-arvoa edistävää työtä voidaan tehdä ja 3) antavatko opetuksen järjestäjät kouluille suunnitelmallisen tasa-arvotyön laatua koskevaa palautetta.
Tulisi selvittää tasa-arvosuunnittelun toimivuus peruskouluissa. Selvityksessä tulisi huomioida myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen tasa-arvon
edistämisvelvoitteen toteutuminen.
Tasa-arvon edistämiseen liittyvät kysymykset tulee sisällyttää nykyistä vahvemmin
opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen.
5.3 ERÄITÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA
70
mukaista jakoa. Naiset suuntautuvat opinnoissaan perinteisesti naisenemmistöisille aloille ja miehet puolestaan perinteisille miesenemmistöisille aloille.
Tämän seurauksena myös työelämä on vahvasti sukupuolittunut miesten aloihin ja naisten aloihin sekä naisten ja miesten väliseen eriarvoisuuteen esimerkiksi palkkauksessa. Tasa-ammateissa eli ammateissa, joissa on vähintään 40 % miehiä ja naisia, on arvioitu toimivan vain noin 10 % kai-kista palkansaajista. Tilanne ei ole muuttunut parempaan runsaassa kymmenessä vuodessa erinäisistä ponnisteluista huolimatta.112 Eri alojen vahva sukupuolittuneisuus voi ohjata myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien valintoja, koska joidenkin alojen opiskelu ja siellä työskentely koetaan toisia turvallisemmaksi.
Opetushallituksen selvityksessä, jossa arvioitiin ammatillisen koulutuksen valintaperusteiden vaikutuksia ja toimivuutta, todetaan, että ”vaikka vähemmistösukupuolen edustajia saadaankin mukaan koulutusohjelmiin, harva valmistuu tutkintoon”. Syynä tähän on se, että yleensä jo ensimmäisen lukuvuoden aikana he vaihtavat omalle sukupuolelleen tyypillisempään alaan. Selvityksessä todetaankin, kuinka ”toimenpiteet tulisi kohdistaa valintakriteereiden muuttamisen sijaan alojen houkuttelevuuden parantamiseen”.113
Tasa-arvovaltuutettu on pitänyt tärkeänä, että oppilaitos on mukana murtamassa opetuksen ja oppilaanohjauksen avulla stereotyyppisiä eri ammatteja ja oppiainevalintoja koskevia
112 Tilastokeskuksen mukaan luku oli vuonna 2013 ainoastaan 10,2 % (Sosiaali- ja terveysministeriön avauspuheenvuoro maaliskuu 2016, Tasa-arvotyö on taitolaji -koulutuskierros).
113 Väänänen – Kaikonen – Kilpilampi – Kivistö (2008)
käsityksiä. On pyrittävä vaikuttamaan niihin asenteellisiin tekijöihin, jotka ohjaavat sukupuoleen perustuviin koulutus- ja ammatinvalintoihin.
Oppilaitoksen tulee rohkaista oppilaita ja opiskelijoita tekemään yksilöllisten ominaisuuksien, vahvuuksien ja motivaatiotekijöiden perusteella ennakkoluulottomia aine-, suuntautumis- ja uravalintoja eli hakeutumaan myös aloille, joilla oppilaan ja opiskelijan oma sukupuoli on vähemmistönä, jos se on hänen etujensa mukaista.114 Näin naisia kannustettaisiin enenevässä määrin hakeutumaan perinteisesti miesenemmistöisille aloille ja miehiä perinteisesti naisenemmistöisille aloille.
Sukupuoleen perustuvien sukupuolikiintiöiden käyttö vahvasti sukupuolittuneiden ammattien tai koulutusalojen tasoittamiseksi nousee myös ajoittain keskusteluun. Hakija on aiemmin ammatilliseen koulutukseen hakeutuessaan saanut lisäpisteitä sukupuolen perusteella, jos hän on pyrkinyt koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä hakukohteessa ensisijaisista hakijoista on alle 30 % samaa sukupuolta.115 Opetus- ja kulttuuriministeriö on tasa-arvovaltuutetulle antamassaan asiaa koskevassa selvityksessä vuonna 2013 todennut, kuinka ”sukupuolen perusteella annettavilla kahdella (2) valintapisteellä ei voida katsoa olevan erityisen ratkaisevaa tai erottelevaa merkitystä opiskelijavalinnan kannalta. Sukupuolen perusteella annettavilla valintapisteillä voidaan kuitenkin katsoa olevan tärkeä symbolinen merkitys,
114 Tasa-arvovaltuutetun lausunto (TAS/253/2010).
115 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa (4/2013).
jolla pyritään kannustamaan hakijoita sukupuolelle epätyypillisiin koulutusvalintoihin ja näin edistämään sukupuolten välistä koulutuksellista ja työelämään liittyvää tasa-arvoa.”116
Sukupuolen perusteella annettavista valintapisteistä on luovuttu vuoden 2018 alussa voimaan astuneen uuden ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) myötä annetussa asetuksessa (699/2017). Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusmuistiossa117 todetaan muutoksen taustalla olleen tasa-arvovaltuutetun vuonna 2013 antama lausunto, jossa kysymystä käsiteltiin.118
Ammattien ja koulutusalojen segregaatiossa on ennen kaikkea kyse siitä, että naiset ja miehet eivät hakeudu tietyille aloille. Tasa-arvovaltuutettu on kannanotoissaan muistuttanut, että tämä ei ole perusteltu syy tasa-arvolain mukaisten väliaikaisten, suunnitelmaan perustuvien erityistoimien käyttä-miselle. Pelkästään toisen sukupuolen aliedustus tietyn alan opiskelijoissa tai hakijoissa ei oikeuta lainkohdassa tarkoitettuun erityiskohteluun.
Mikä tahansa ero naisten ja miesten välillä ei siis oikeuta kyseiseen erityiskohteluun, vaan eron on liityttävä heikompaan asemaan ja taustalla on oltava aiempaa syrjintää. Erityistoimien avulla pyritään siis syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvovaltuutettu korostaa, että olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kaikkein voimakkaimmin segregoituneiden koulutusalojen houkuttelevuutta lisättäisiin.119
116 OKM/21/022/2013.
117 OKM (muistio 6.10.2017).
118 Tasa-arvovaltuutetun lausunto (TAS/226/2013).
119 Tasa-arvovaltuutetun lausunto (TAS/431/2012).
5.3.2 Oppimiserot
Tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentamisen yhteydessä tasa-arvolain edistämissäännökseen lisättiin maininta siitä, että jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota oppimiseroihin. Tällä on haluttu korostaa sitä, ettei riitä, että opintosuoritusten arviointi on tasapuolista. Mahdollisia eroja tyttöjen ja poikien tai naisten ja miesten oppimistuloksissa tulee arvioida ja eroja aiheuttavia syitä tulee eri tavoin purkaa.120
Sukupuolittuneet oppimiserot vaihtelevat oppiaineittain. Eräissä oppiaineissa tyttöjen osaaminen on selvästi parempaa kuin poikien, kun taas toisissa aineissa osaamiserot eivät ole yhtä yksi-selitteisiä. Myös suhtautuminen moniin oppiaineisiin eroaa tyttöjen ja poikien kesken. Lienee ilmeistä, että erityisesti poikien ja perusopetuksen kohtaamisessa on ongelmia.
On arvioitu, että joka kahdeksas poika ei saavuta perusopetuksessa lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa.121 Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta, minkä vuoksi sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.122 Myös asenteessa nähtävää eroa esiintyy jo peruskoulussa oppilaan luottamuksessa omaan osaamiseensa.123 Oppilaiden kiinnostus vähenee kuitenkin jo alakoulun aikana, mikä selittänee yleisen osaamistason laskun.124
Pöysä ja Kupiainen toteavat vuonna 2018
120 HE 19/2014 vp.
121 Välijärvi (2014), s. 16 122 OKM (tiedote 17.4.2018).
123 OPH (2015), s. 10.
124 Pöysä & Kupiainen (2018), s. 5, 78.
72
julkaistussa tutkimuksessaan, että tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot perusopetuksessa näyttäisivät olevan suurimmillaan heikoimmilla oppilailla. Tästä syystä erityisesti heikosti osaaviin oppilaisiin olisi kiinnitettävä huomiota, olivatpa nämä oppilaat sitten tyttöjä tai poikia.125
5.3.3 Seksuaalisen häirinnän vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa
Tasa-arvolain oppilaitoksia koskevan edistämis-säännöksen mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää myös seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
Oppilaitoksissa tehtävän seksuaalisen häirinnän vastaisen työn kehittäminen on muodostunut tärkeäksi osaksi tasa-arvovaltuutetun työtä. Tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että oppilaitoksella tulisi olla selkeä seksuaalista häirintää ja sukupuolen perusteella tapahtuvaa häirintää koskeva ohjeistus.
Ohjeistuksesta on hyvä ilmetä, mitä seksuaalinen ja sukupuolen perusteella tapahtuva häirintä on, mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi tehdä, kenen puoleen hän voi kääntyä ja miten oppilaitoksen henkilökunnan tulisi tilanteessa toimia. Tasa-arvovaltuutettu tuotti myös kouluille suunnatun seksuaalista häirintää käsittelevän Ei meidän koulussa -opetusaineiston ja on kouluttanut opetusalan ammattilaisia seksuaalisen häirinnän tunnistami-sessa ja siihen puuttumitunnistami-sessa.
Häirinnän vastaisessa työssä on myös tehty
125 Pöysä & Kupiainen (2018).
yhteistyötä eri viranomaisten ja tutkijoiden kesken. Tasa-arvovaltuutettu on ollut mukana kehittämässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallista Kouluterveyskyselyä seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi sekä ylä- että alakouluissa parantaakseen häirinnän ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen liittyvää valtakunnallista seurantaa kouluissa. Myös Opetushallitus on tehnyt laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, myös tasa-arvovaltuutetun kanssa laatiessaan erityisesti peruskoululle ja toisen asteen oppilaitoksille suunnatun oppaan seksuaalisesta häirinnästä. Tarkempi seksuaalista häirintää koskeva ohjeistus koettiin tarpeelliseksi, koska julkisuudessa esillä olleet häirintätapaukset sekä Kouluterveyskyselyn tulokset paljastavat, että kouluissa esiintyy seksuaalista häirintää liian paljon, eikä esiin tulleisiin tilanteisiin ole aina puututtu asianmukaisesti. Vuonna 2018 ilmestynyt Opetushallituksen Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa sisältää toiminta- ja menettelyohjeita häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi.126
Perusopetuslain, lukiolain sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimis-ympäristöön. Oppilasta ja opiskelijaa on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koululla on oltava tätä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee olla kouluyhteisön kannalta tarkoituksenmukainen, käytännöllinen ja toimiva. Opetuksen järjestäjän
126 OPH (2018).
velvollisuutena on toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen tehokasta noudattamista ja toteutumista.
Vain tällöin suunnitelma voi toimia myös ennalta-ehkäisevästi.
Vuonna 2017 toteutetun Kouluterveyskyselyn tulokset ovat edelleen huolestuttavia. Esimerkiksi perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista pojista 12 % ja tytöistä 30 % sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojista 8 % ja tytöistä 30 % oli kokenut seksuaalista häirintää. Suuri osa tästä tapahtuu koulupäivän ulkopuolella, mutta osa tapahtuu koulussa. Se, että peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 11 % olisi tarvinnut tilanteessa apua koulun aikuisilta, mutta ei ollut sitä saanut, on erityisen huolestuttavaa. Kaikilla kouluilla ei välttämättä ole yhteistä käytäntöä seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi tai siihen puuttumiseksi, mikä ei helpota tilannetta.127
Millään oppaalla, ohjeistuksella tai suunni-telmalla ei ole merkitystä, ellei sitä myös panna tehokkaasti käytäntöön. Osaamisen lisäksi on myös oltava halu ja rohkeus puuttua esiin nousseisiin tilanteisiin. Koulussa tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin siihen suhtaudutaan työelämässä.
Oppilaitoksilla ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä tulisi olla velvollisuus seurata seksuaalisen häirinnän yleisyyttä ja toimen-piteiden tehokkuutta muun muassa Koulu-terveyskyselyn koulukohtaisten tietojen avulla.
127 OPH (2018).