olisi vähintään kaksi osapuolta. Tekstissä sen sijaan referoidaan jotakin keskustelua, jota kir-joittaja kommentoi.
Verbittömiä lauseita varhaisnykysuomen tutkimusaineistossani on muutamia. Esimerkit 48 ja 49 edustavat näitä tapauksia.
(48) Ja maailma kai valmis kapinallisuuteen (Hannikainen2) (49) Sen vuoksi kai (MEH)
Varhaisnykysuomen tutkimusaineiston verbittömät lauseet ovat joko lisäyksiä, huudahduksia tai runollista kieltä. Näin ollen yksittäisen sanan merkityksen tulkitseminen näissä ilmauksissa ei ole mielekästä.
Sanat kai(t) ja kaiketi esiintyvät varhaisnykysuomen tutkimusaineistossani hyvin erilai-sissa tekstilajeissa ja teksteissä. Vanhan kirjasuomen tutkimusaineisto on ymmärrettävästä syystä tekstilajien osalta melko yksipuolinen, joskin kattaa vanhan kirjasuomen kaudella ole-massa olleet tekstilajit kiitettävästi. Sanoja kai(t) ja kaiketi esiintyy varhaisnykysuomen tut-kimusaineistossani esimerkiksi näytelmien vuoropuheluissa ja sanomalehtiteksteissä, joista suuri osa oli 1800-luvulla kertomuksia. Niitä esiintyy huomattavan usein myös varhaisissa tieteellisissä teksteissä sekä opas- tai valistuskirjoissa. Tuntuisi erikoiselta, jos nykykielessä esimerkiksi oppaiden teksteissä puhuttaisiin asioista epävarmoina. Episteemiset ainekset kyllä sopivat tieteelliseen tekstiinkin, mutta juuri opas- tai valistuskirjoissa niiden esiintyminen ihmetyttäisi. 1800-luvulla Suomessa tieteen tekeminen oli kuitenkin vielä hyvin harvinaista sekä hyvin erilaista kuin nykyisin. Myös tieteellinen kieli ja sen normit olivat varmasti erilai-sia kuin nykykielessä, mikä voi selittää erot varhaisnykysuomen ja nykysuomen välillä. Kai esiintyy varhaisnykysuomen tutkimusaineistossa huomattavan usein sanoma- ja aikakauslehti-teksteissä. Aineisto ei kuitenkaan sisällä yhtään uutista, vaan sanomalehdistä oleva aineistoni edustaa muita tekstilajeja, kuten kertomuksia.
4. EI-EPISTEEMISET MERKITYKSET
Tässä pääluvussa analysoin tutkimusaineiston tapauksia, joissa olen tulkinnut sanat kai(t) ja kaiketi merkitykseltään ei-episteemisiksi. Nämä tapaukset edustavat siis nykykielelle vierasta käyttöä. Käsittelen ensimmäisessä alaluvussa tapauksia vanhan kirjasuomen aineistosta ja toisessa alaluvussa tapauksia varhaisnykysuomen aineistosta. Käsittelyjärjestys on näin ollen
kronologinen, mutta samalla myös yleisyysjärjestys. Ei-episteemiset merkitykset ovat vanhan kirjasuomen aineistossa huomattavasti yleisempiä kuin varhaisnykysuomen aineistossa.
4.1. Vanha kirjasuomi
Vanhan kirjasuomen tutkimusaineistossani esiintyy vain sana kaiketi. Nykykielessä kaiketi on episteeminen modaalipartikkeli, jolla ilmaistaan mahdollisuutta tai todennäköisyyttä, mutta vanhassa kirjasuomessa se on tutkimusaineistoni perusteella esiintynyt monissa muissakin merkityksissä. Vanhan kirjasuomen sanakirja antaa sanalle kaiketi merkitykset ’kokonaan, täysin, tyystin’, ’suorastaan, peräti’, ’toki, toden totta, totisesti, kuitenkin’, ’nimenomaan, eri-tyisesti’ ja ’ilmeisesti, arvatenkin, varmaan’. Näistä episteemisiä merkityksiä ovat ’toki, toden totta, totisesti,’ ja ’ilmeisesti, arvatenkin, varmaan’. Merkitys ’kuitenkin’ ei ole episteeminen, vaikka se onkin sanakirjassa rinnastettu merkitysten ’toki, toden totta ja totisesti’ kanssa. Sa-nakirjassa sanan eri merkitykset esitellään yleisyysjärjestyksessä. Näin ollen ’kokonaan, täy-sin, tyystin’ olisi partikkelin kaiketi yleisin merkitys ja tätä tukee myös tutkimusaineistoni.
Näissä tapauksissa kaiketi toimii intensiteettimääritteenä ja on täyteyden asteen adverbi. Olen käsitellyt sanaa kaiketi intensiteettimääritteenä syntaktiselta kannalta luvussa 3.2. Toki, toden totta ja totisesti ilmaisevat täyttä varmuutta ja ilmeisesti, arvatenkin ja varmaan todennäköi-syyttä.
Merkitysten tulkitseminen on paikoitellen haastavaa, kun tulkittavana on vakiintumaton kielimuoto. Vanha kirjasuomi on hyvin hankalatulkintaista, sillä rakenteet, sanat ja ortografia ovat nykykielelle vieraita. On lähes mahdotonta tehdä aukotonta tulkintaa sanan kaiketi mer-kityksestä kaikissa aineistoni esimerkkilauseissa. Lisäksi monet esimerkkilauseet ovat sellai-sia, joissa sana voisi esiintyä useammassakin merkityksessä eli merkitysten rajat ovat liuku-vat. Tämä on toki luonnollistakin, kun tutkimuksen kohteena on kieliopillistuva sana. Joissa-kin aineistoni tapauksissa sanan kaiketi merkitystä on mahdotonta tulkita, kun koko lause on vaikeaselkoinen. Tällaiset tapaukset jäävät siis epäselviksi. Epäselviä tapauksia ovat muun muassa seuraavat esimerkit:
(50) Nijn sinä myös caiketi ymbärinsleickamattomain seas muurscaxi lyödän ja sinun täyty nijden seas maata jotca miecalla tapetut owat. Siinä maca Edom Cunongoinens ja caicki hänen Ruhtinans mie-calla tapettuin seas ja ymbärinsleickamattomain seas ynnä muiden cansa jotca cuoppan menewät jotca myös wäkewät ollet owat. (VT:n 4. os. nimiö ja Prof.)
(51) Nytt ios se quin maan eli kihlacunnan ycteitzellä asupi köyhty nijn ettei hän maan eli kihlacunnan oikeut ei woi vlghos tehdä eli laskepi sen caiketi carkiaxi erinomaisen ia oikean tuskan tädhän.
(Kristoffer)
(52) että Pispa ja Consistorium, täsä ylöspanosa pyytä caikella wireydellä ojeta ne sanain wirhet cuin sihjen endisen owat sisälletullet ja mitä muutoin Jumalan puhtan ja autuaxi tekewäisen Sanan selkiä selitys alcukielen jälken caiketi ilman oikein ajattewaisten ja yxinkertaisten secoituxetta ja pahen-nuxetta ano ja waati. (1600-luvun as.)
Vertailin esimerkkiä 50 nykyiseen raamatunsuomennokseen vuodelta 1992 saadakseni sel-vyyden sanan caiketi merkityksestä. Nykyisessä raamatunsuomennoksessa kohta on suomen-nettu seuraavasti: Kaikki heidät on julmasti surmattu, isketty kuoliaaksi taistelussa -- heidät, jotka levittivät kauhua elävien maassa! Siellä on Elam, siellä sen joukot kuninkaansa haudan ympärillä. Kaikki heidät on julmasti surmattu, isketty kuoliaaksi taistelussa, nuo ympärileik-kaamattomat ovat suistuneet alas syvimpään tuonelaan. He levittivät kauhua elävien maassa, mutta nyt heidän osanaan on häpeä hautaan vaipuneiden parissa. (R1992.) Nykyinen suo-mennos eroaa paljon vanhan kirjasuomen aikana käytetystä raamatunsuomennoksesta. Lauset-ta, jossa caiketi esiintyy, ei varsinaisesti ole nykyisessä suomennoksessa, joten vertailukaan ei tuo selvyyttä sanan caiketi merkityksestä. Vanhan kirjasuomen tutkimusaineistossani kaiketi esiintyy useimmin täyteyden asteen adverbinä. Näissä tapauksissa sanan kaiketi merkitys on
’täysin, tyystin, kokonaan’. Vanhan kirjasuomen sanakirjassakin kyseinen merkitys on mer-kitty yleisimmäksi. Seuraavissa lauseissa sana kaiketi esiintyy tulkintani mukaan merkitykses-sä ’kokonaan, täysin, tyystin’.
(53) Te hengelliset heikomieliset, älkät hädän kovuudesa luulko Jesusta kovaxi: Minä kaiketi armahdan, sanoo Herra. Ilmoittakat hänelle kaikki vaivanne, hän tekee autuaan lopun, Amen. (Björqvist) (54) Että koska Suomaiset ja märjät Luhdat Eläinden syötöstä joka ilman wahingollista Tallamista ja
Sotkemista ej tapahdu, kaiketi Turmelduwat, sentähden ptä Åldermannin ynnä Kylän Lautamiesten kansa Syxyllä Synin kautta ulos katsoman ne Luhdat, jotka niin Suomaiset owat, ettej ne ilman wa-hingota Syötettä taita. (1800-luvun as.)
Tulkintani mukaan näissä lauseissa sana kaiketi esiintyy selvästi juuri merkityksessä ’koko-naan, täysin, tyystin’. Tapauksissa kuitenkin implikoituu myös vakuuttelevan varmuuden merkitys. Esimerkissä 53 on kyse siitä, kuinka Jumala armahtaa kokonaan, siis kaikki ihmiset.
Tässä tapauksessa on siis näkyvissä myös sanan kaiketi oletettu alkuperä, sana kaikki. Esi-merkissä 54 puhutaan siitä, kuinka luhdat turmeltuvat täysin tai kokonaan, kun niitä sotketaan ja vahingollisesti tallataan. Esimerkeissä ei siis tunnu olevan kyse nykykielelle tavanomaises-ta episteemisestä käytöstä.
Vanhan kirjasuomen tutkimusaineistossa on tapauksia, joissa kaiketi esiintyy ei-episteemisessä merkityksessä konteksteissa, joissa esiintyy modaaliaineksia. Seuraavat van-han kirjasuomen aineiston lauseet edustavat tapauksia, joissa kaiketi esiintyy samassa lausees-sa jonkin deonttisen modaaliaineksen kanslausees-sa ja on ei-episteemisessä merkityksessä.
Esimerk-kilauseissa 55–57 kaiketi on tulkintani mukaan ei-episteemisessä merkityksessä ’kokonaan, täysin, tyystin’.
(55) Että, sitten kuin Jälki-lugunlasku welka, taicka Kuningsen Kammar-Collegiumin Laillisen woiman woittaneen Päätöxen kautta, eli jos walituxia alamaisuudesa tehtäis, Kuningselda Majtilda kiinitetän maxamisexi, pitää sen uloswahetetun Tilan haldian kaiketi maxaman samaa Jälki-lugunlasku wal-kans, kuuden kuukauden sisälle, sitten kuin hän Päätöxestä osaa sai. (1800-luvun as.)
(56) Caicki cuoleman wäki ja woima on Christuxen kautta otettu pois ettei hän enä mitän taida wahin-goitta hänen Christityitäns. Mutta wijmeisnä päiwänä pitä tämän caiketi täytettämän. Josta myös on selke että tämä ennustus on Christuxen waldacunnasta cosca Pawalikin sen sijhen sowitta. (VT:n 4.
os. nimiö ja Prof.)
(57) Maystettins tulemisesta ylös ojetuxi tulit ja nijn sillä tawalla sitä uhkemmin tappeleman mielistyit siehenasti että Hänen Cuning Mayst wiholliset peräti mahan tasoitti että hänen caiketi täydyi La-keuden jättä ja suurimmassa secannuxesa pagon otta eij ennen cuin Landz-Cronas seisattain josa Danmarkin Cunningas itzens jätösten cansa pelasti. (1600-luvun as.)
Esimerkissä 55 on kyse velanmaksamisesta. Tilanhaltijan pitää maksaa velka kokonaisuudes-saan takaisin kuuden kuukauden sisällä ilmoituksesta. Esimerkki 56 on hieman vaikeatulkin-tainen, mutta partikkelin merkitys ’kokonaan, täysin, tyystin’ sopii lauseeseen mielestäni par-haiten. Esimerkissä 57 kaiketi esiintyy samassa lauseessa verbin täytyä kanssa. Esimerkissä on kyse jonkun karkaamisesta ja siitä, että hänen on täytynyt tyystin poistua paikalta. Vaikka merkitys ’täysin, tyystin, kokonaan’ on Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan yleisin, on se harvinainen sellaisissa konteksteissa, joissa esiintyy modaaliaineksia.
Vanhan kirjasuomen aineistossa esiintyy partikkelin kaiketi yhteydessä moduksista in-dikatiivin lisäksi konditionaalia ja imperatiivia. Aineistossani ei ole yhtään tapausta, jossa partikkeli kaiketi esiintyisi potentiaalin yhteydessä. Tämä on lähdekirjallisuuden valossa odo-tuksenmukaista, sillä potentiaalin käyttö ei ollut yleistä vielä vanhan kirjasuomen kaudella.
Konditionaali on modus, johon sisältyy mahdollisuuden merkitys eri mielessä kuin muihin modaalisuuden ilmaisukeinoihin. Sillä ilmaistaan suunnittelua, joka on olemassa vasta ajatuk-sen, mielikuvituksen tai päättelyn tasolla. (ISK § 1592.) Imperatiivimuodon sisältävä lause edustaa omaa lausetyyppiään, käskylausetta. Imperatiivilause on subjektiton ja yleensä myös verbialkuinen. Keskeisenä puhefunktiona on kehotuksen tai pyynnön esittäminen. (ISK § 889.)
Osa aineistossa esiintyvistä konditionaalimuotoisista verbeistä on modaaliverbejä eli eri modaaliainesten välillä on päällekkäisyyttä. Kerran konditionaali esiintyy aineistossa myös kielteisessä lauseessa sanan kaiketi kanssa. Konditionaali on modaalisuuden kieliopillinen ilmaisukeino, kun taas partikkelit ja modaaliverbit ovat modaalisuuden leksikaalisia ilmaisu-keinoja. Konditionaalilla ilmaistaan monenlaista ei-faktuaalisuutta, kuten aikomusta, suunnit-telua, epäuskoisuutta ja toteutumattomuutta. (ISK § 1558.) Seuraavat esimerkkilauseet
edus-tavat tapauksia, joissa kaiketi esiintyy konditionaalin yhteydessä ja on tulkintani mukaan ei-episteemisessä merkityksessä ’kokonaan, täysin, tyystin’:
(58) Ja ehkä Heidän Excellenceins Herrain Zeraphimin Riddarein kirjoituxen jälken sijtä 6:sta päiwästä Huhti kuusa mennenä wuonna, se wapaus, joka ennen tätä köyhillä on ollut, että ulkona Lazaretista saada wapaita Medicamentejä eli Lääkityxiä Lazaretin kostannuxen päälle, nyt enämmin pitäis kai-keti lackaman, on kuitengin Directioni, toimittaxens köyhille kaiken mahdollisen awun – – (1700-luvun as.)
(59) Ja cuudentoistakymmenen ajastaicainen oli hän tullesans Cuningaxi ja hän hallidzi caxi wuotta cu-dettakymmendä Jerusalemis hänen äitins cudzuttin Jechalia Jerusalemist. Ja hän teki cuin Herralle hywäst kelpais caiketi nijncuin hänen Isäns Amasia. (Joosua)
(60) Joca myös meille on sangen tarpellinen: sillä me olemma nijn heicot ja tietämättömät että jos se meillä olis nijn ei yxikän ihminen autuaxi tulis waan Perkele caiketi caickia meitä woitais. (UT:n kirj. ja Ilm.)
(61) Meillä on kyllä syy kijttä ja ylistä sitä armollista Jumalata joca on tahtonut hywästi siunata ne ter-welliset muodot ja laitoxet – – että niistä on tähän asti ollut caicki se hywä aiwoittu hyödytys cuin halata on taittu: ja Me olisimme kyllä toiwonet että ne samat olisit caiketi ollet pistäwäiset Meildä pois ottaman caickinaisen murhen ja että Me nijn olisim saanet odotta sitä aicaa – – (1700-luvun as.)
Esimerkeissä 58–61 konditionaalin käyttö on samanlaista kuin nykykielessäkin. Sillä ilmais-taan aikomusta, suunnittelua ja toteutumattomuutta. Esimerkissä 58 on kyse lääkkeiden saa-misesta sairaalan ulkopuolelta ja puhujan mukaan tällaisen pitäisi loppua kokonaan. Lausees-sa on konditionaalimuotoinen modaaliverbi pitää. Esimerkissä 59 kuningas tekee täysin niin kuin hänen isänsä on aiemmin tehnyt, jotta toiminta kelpaisi Jumalalle. Esimerkissä 60 puhuja epäilee, että Perkele voittaisi kaikki täysin ja kyseessä on ehtorakenne. Esimerkissä 61 puhu-jat toivovat, että heiltä olisi voitu täysin ottaa kaikki murheet pois.
Tutkimusaineistossani on myös lauseita, joissa sanan kaiketi voi tulkita esiintyvän mer-kityksessä ’suorastaan, peräti’. Näitä tapauksia on kaiken kaikkiaan hyvin vähän eikä joukos-sa ei ole yhtään tapausta, josjoukos-sa kaiketi esiintyisi samassa lauseessa jonkin modaaliaineksen kanssa ja olisi merkityksessä ’suorastaan, peräti’. Seuraava esimerkkilause edustaa tutkimus-aineistoni lauseita, joissa kaiketi esiintyy nykykielelle vieraassa, ei-episteemisessä merkityk-sessä ’suorastaan, peräti’:
(62) Muutamisa paikoisa Saxan maalla lewitetän Pellawat kedolle, lijotetta satelda ja kastelda, josta pi-däis aiwan walkia kuitu tuleman. Sateisesa ja lämbymäsä ilmasa, taidais se pian ja hywingin menes-tyä, mutta jokainen ymmärtä myös, että jos pitkällinen pouta osaa tulla, niin ei ne sillä tawalla kos-kan pehmiä, tule se kaiketi aiwan pitkäxi ja ikäwäxi odotta. (HN2)
Esimerkissä 62 on kyse pellavien kastelusta Saksan mallin mukaisesti. Jos kuitenkin tulee pitkä poutajakso eikä ollenkaan sadetta, saattaa odotus käydä suorastaan pitkäksi ja ikäväksi.
Kaiketi voisi siis tulkintani mukaan olla lauseessa merkityksessä ’suorastaan’. Kaiketi ei
mie-lestäni voi tässä esimerkkilauseessa olla merkityksessä ’täysin, tyystin, kokonaan’, sillä sitä seuraa määrite aiwan.
Kolmas Vanhan kirjasuomen sanakirjassa listattu ei-episteeminen merkitys partikkelille kaiketi on ’nimenomaan, erityisesti’. Seuraavat vanhan kirjasuomen tutkimusaineistoni esi-merkkilauseet edustavat tapauksia, joissa partikkeli on tulkintani mukaan kaiketi on merkityk-sessä ’nimenomaan, erityisesti’. Joukossa on myös tapauksia, joissa kaiketi esiintyy samassa lauseessa jonkin modaaliaineksen kanssa. Modaaliaineksilla ei kuitenkaan näissä tapauksissa ole vaikutusta sanan kaiketi merkityksen tulkinnassa.
(63) – – ja pitä sitä enämmin rangaistaman cuin se cauhia cappale sekä Jumalan että iocaisen oikeutta ra-castawaisen Ihmisen edestä meidän Waldacunnalle ja sille yhteiselle hywälle suurimasta wahingol-linen nijn ettei ainoastans Wäkiwalda ja Ylösanettomus wallan saapi ja Hengi ja Cunnia cadotetan mutta myös usiammast ne Personat murhatan ja Päiwildä pois otetan jotca taidaisit olla meille ja Waldakunnalle Hyödytyxexi ja Palweluxexi jonga päälle caiketi Jumalan oikia ja angara Rangaistus seurata täyty jollei sencaldaiset aicanansa tule ojetuxi ja paratuxi. (1600-luvun as.)
(64) Jos ei hän sitä tahdo, ja paickacunnan tila waati että wierasten holhomisen wirca sijhen caiketi ase-tettaman pitä, ja hän ei tydy ottaman Cruunulda palkiota, nijn raketcon Kihlacunda, cuin sanottu on.
(RWL)
(65) Ja koska Me kaiketi Hallitsian welwollisudexi luemme että Hän kaikki edesautta, kuin Alammaisil-le walaistuxexi sowelias olla taita, ja että Hän estämätä anda tietohons tulla heidän tarpeens, hätäns ja puutoxens, nijtä sitä kewiämmästi poispoistaxens ja auttaxens. Nijn olemme Me tämän kautta wastudesta tahtonet ulosanda tämän Präntti-wapauden Asetuxe, sillä tawalla kuin seuraa. (1700-luvun as.)
(66) Surkiata kaiketi on se, että moni, näiden terwellisten ja rawitzewaisten ainetten siaan, walmistaa wäetöindä ja wahingollista ruokaa itzellensä, parkista, ruumenista, oljista ja wehaasta, ja Huonen-hallituxen Seuran palawin halu on, saada nähdä, ettei se hywänsuopa neuwo hyljätäis. (HN1) (67) Jos nyt Pellawaingin siemenet meidän maasamme waatiwat sillä tawalla jongun ajan maata, ennen
kuin ne täydexi tuuleunduwat, niin kuin se kaiketi todexi ja uskottawaxi näyttä, sillä wanha siemen itää aina muutamaa päiwää ennen kuin uusi, niin on selkiästi nähtäwä, kuinga wähän peränajattele-waiset, meidän maamme asuwaiset owat ollet, täsä asiasa, Pellawan wiljellystä parandamaan.
(HN2)
(68) – – eli he ymmärtäwät asianhaarat nin caiketi waatiwan että ne pitä ilmoitettaman nin ilmoittacon ia edesandacon ne uppiniskaset Syndiset ia sijnä paicas ja sias qwuin pitä walittaman ia oikian Ran-gaistoxen saattaman – –. (1600-luvun as.)
Esimerkissä 63 on kyse rankaisemista. Jumalan oikea ja ankara rangaistus täytyy antaa ni-menomaan niille, jotka ovat tehneet rikoksia. Esimerkki 64 on ehtorakenne, johon sanan kai-keti merkitys ’nimenomaan’ sopii hyvin. Esimerkissä 65 luetaan nimenomaan hallitsijan vel-vollisuudeksi tiettyjä asioita ja esimerkissä 66 taas on surkeata nimenomaan se, miten moni valmistaa vääränlaista ruokaa. Myös esimerkeissä 67 ja 68 sanan kaiketi voidaan mielestäni tulkita olevan merkityksessä ’nimenomaan, erityisesti’. Esimerkissä 67 on kyse pellavansie-menten itämisestä ja esimerkissä 68 asianhaarat vaativat nimenomaan sitä, että niistä pitää ilmoittaa.
Tapauksista, joissa kaiketi on asussa kaiketikin, olen tulkinnut huomattavan usein sanan kaiketikin merkitykseksi ’nimenomaan, erityisesti’. Tällaisia tapauksia on 12 esiintymästä jopa 4. Huomattavaa on myös, että kaikki tapaukset ovat samasta teoksesta 1800-luvun alusta.
Myös sanan kaiketikin muut esiintymät, joissa olen tulkinnut merkitykseksi jonkun muun kuin
’nimenomaan, erityisesti’, ovat aivan 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta. Seuraavat esimerkit edustavat tapauksia, joissa olen tulkinnut sanan kaiketikin merkitykseksi ’nimen-omaan, erityisesti’:
(69) Joka hywää kuitua tahto, niin kylwäkön aina monen wuotisia siemeniä, eli kaiketikin uunisa kui-watuita. Muutamat kiittäwät sitä hywäxi, että siemenet ennen kylwöä lioitetan, sillä tawalla, että kuiwana sekoitetan puoli tuoppia kalkkia yhteen siemen kappaan; sitten kaatan siihen lämmindä sonda wettä, niin paljon kuin siemenet sekoittain sisällensä wetäwät, ja annetan seisoa kaxi hetkeä, ennen kuin ne kylwetän. (HN2)
(70) Ne saisit sillä tawalla jongun ajan hywäxensä maata, kuiwaisit kewä tuulesa, ja tulisit nautitzemaan ennen mainittua ilman hyödyttäwäistä waikutusta. Sitten loukuttaisa, pitä kaiketikin alusa wisusti menetettämän, niin että tuskin käden täysi eräsänsä, ja sekin wiistellen, pannan loukun ale; sillä jos enämmin yhtä haawa otetan, niin tarwitan myös wäkinäisembi woima sitä rikkoa, jos myös sitten Pellawan korret kohdastansa poikkipuolin pannan, niin se wäkiwallainen lyöminen wälttämättömäs-ti katkaise kuidun, ja teke suuren wahingon. (HN2)
Esimerkissä 69 on kyse on kylvämisestä ja siitä, millaisia siemeniä kannattaa kylvää, jotta sato on mahdollisimman hyvä ja laadukas. Puhujan mielestä sellaisen, joka tahtoo hyvän sa-don, kannattaa monenvuotisia, nimenomaan uunissa kuivattuja siemeniä. Esimerkissä 70 on kyse pellavien loukuttamisesta. Lauseessa, jossa kaiketikin esiintyy, on myös modaaliverbi pitää. Pellavia loukuttaessa pitää erityisesti alussa varoa, ettei pellavia laita kerralla liikaa.
Vanhan kirjasuomen aineistossa on seitsemän tapausta, joissa kaiketi esiintyy kielto-muotoisessa lauseessa. Tulkintani mukaan kaikissa kieltolauseissa sana kaiketi on ei-episteemisessä merkityksessä eli episteemisiä merkityksiä ’toki, toden totta, totisesti’ tai ’il-meisesti, arvatenkin, varmaan’ ei esiinny ollenkaan. Talmy Givónin (1978: 91) mukaan uusia rakenteita syntyy helpoimmin myönteisissä väitelauseissa, erityisesti päälauseissa. Kehitys kieltomuotoisissa lauseissa on hitaampaa. (Mp.) Aineistoni valossa näyttää siltä, että sanojen kai(t) ja kaiketi episteemiset merkitykset ovat kehittyneet kieltomuotoisissa lauseissa hitaam-min kuin myöntömuotoisissa, sillä kaiketi esiintyy vanhan kirjasuomen aineiston kieltolau-seissa vain ei-episteemisissä merkityksissä. Nämä merkitykset ovat ’täysin, tyystin, koko-naan’ ja ’nimenomaan, erityisesti’. Seuraavat esimerkkilauseet edustavat tapauksia, joissa partikkeli kaiketi esiintyy kieltolauseessa ja on tulkintani mukaan merkityksessä ’kokonaan, täysin, tyystin’:
(71) Jumala älä nijn ratki waickene ja älä caiketi nijn hiljainen ole Jumala älä sitä nijn kärsi. Sillä cadzo sinun wihollises kiucuidzewat ja jotca sinua wihawat ylendäwät pääns. (Job)
(72) Ei puhu nin Apostoleista quin yxi Opetuslapsi cauaa’ heidän ielkins. Ja hen edeswetepi mutamita Sanoia ja Teghoia iotca Ramatusa ei cussan leute. Minge syn tehden ouat mös ne wanhat yllytetut Temen Epistolan poisheittemen muista P. Ramatuista ia Päkirioista nin ettei hän caiketi muidhen Apostoleitten Epistolain werdana pidhetty. (UT:n kirj. ja Ilm.)
(73) Ja jos ioscus muwtamitten asiain haarain tähdhen Liewitys taitais tehtä ettei se caiketi Exequera-tais ja rangasExequera-tais nijn pitä cuitengin sencaldaiset wähimmäxi Leiristä pois cwlutettaman ja caiken Sota-wäen yhteydestä eroitettaman. (Speitz)
Esimerkki 71 on imperatiivilause, jossa puhuja rukoilee Jumalaa ja pyytää tätä olemasta täy-sin hiljainen. Imperatiivi on rukoilussa tavallisesti käytettävä modus. Esimerkissä 72 on kyse siitä, ettei yhtä epistolaa pidetä täysin muiden apostolien epistoloiden vertaisena. Esimerkissä 73 kyse on rangaistuksen lieventämisestä niin, ettei rikoksen tekijää rangaistaisi teloittamalla.
Vanhan kirjasuomen tutkimusaineiston kieltolauseissa kaiketi esiintyy myös merkityk-sessä ’nimenomaan, erityisesti’. Esimerkit 74 ja 75 edustavat näitä tapauksia.
(74) Ei tästä seura Jumalan nostawan wetäwän eli waatiwan jumalattomita pahuteen: sillä sijhen owat he kyllä walmit nijncuin on edellises seidzemennes versysä waan hän hallidze ja cohenda heidän halli-tuxens nijn ettei he caiketi sinne tule cuin he tahtowat waan sinne cuin Herra sen on aiconut jota wastan ei he mitän tehdä taida. (VT:n 4. os. nimiö ja Prof.)
(75) Taicka eikö hän sitä caiketi meidän tähdemme sano? Sillä meidän tähtemme on se kirjoitettu: Että se joca kyndä hänen pitä toiwosa kyndämän ja joca rihtätappa hänen pitä toiwosa rihtätappaman että hän toiwostans osallisexi tulis. (UT:n kirj. ja Ilm.)
Esimerkissä 74 kyse on siitä, etteivät ihmiset tule johonkin siksi, koska niin tahtovat, vaan nimenomaan sen vuoksi, että Jumala on niin heidän puolestaan päättänyt. Esimerkki 75 on kielteinen kysymyslause, jossa puhuja kysyy, eikö Jumala sano surevansa härkiä nimenomaan heidän vuoksensa.
4.2. Varhaisnykysuomi
Varhaisnykysuomen tutkimusaineistossani on hyvin vähän tapauksia, joissa sanan kai(t) tai kaiketi voi tulkita olevan ei-episteemisessä merkityksessä. Vanhan kirjasuomen kauden tut-kimusaineistoni ja varhaisnykysuomen tuttut-kimusaineistoni välillä on siis valtava ero. Koska vanhan kirjasuomen aineisto painottuu nimenomaan kauden alkuun eli 1500-luvulle ja var-haisnykysuomen aineisto on 1800-luvulta, ovat episteemistymiskehityksen vaiheet tutkimus-aineistossani melko heikosti näkyvissä. Olisi oletettavaa, että vanhan kirjasuomen tutkimusai-neiston 1600- ja 1700-lukujen tapauksissa olisi nähtävissä selvemmin eri merkityksien rin-nakkaisuutta. Tilanne on kuitenkin se, että vanhan kirjasuomen tutkimusaineiston tapauksista suurin osa on sellaisia, joissa kaiketi on ei-episteemisessä merkityksessä, kun taas varhaisny-kysuomen tutkimusaineiston tapauksista melkein kaikki ovat merkitykseltään episteemisiä.
Voi myös olla mahdollista, että kaiketi-sanaa on käytetty käännösvastineena joillekin
lähde-kielten sanoille. Näin ollen voi olla, että varhaisnykysuomen kaudella käyttö vastaa enemmän puhekieltä, kun käännöskirjallisuuden osuus on vähentynyt verrattuna vanhan kirjasuomen kauteen.
Varhaisnykysuomen aineistossa on muutamia tapauksia, joissa sanan kai merkitys on tulkintani mukaan ei-episteeminen. Seuraavat esimerkit edustavat näitä harvoja tapauksia:
Varhaisnykysuomen aineistossa on muutamia tapauksia, joissa sanan kai merkitys on tulkintani mukaan ei-episteeminen. Seuraavat esimerkit edustavat näitä harvoja tapauksia: