Tulevaisuudessa energiajärjestelmän murroksen myötä energiantuotanto on yhä edullisempaa, puhtaampaa ja skaalautuvampaa. Jakeluverkkojen rinnalle syntyy mikroverkkoja ja energiayhteisöjä, joissa on hajautettua energiantuotantoa ja älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Aurinkoenergia on skaalautuvuutensa vuoksi merkittävin energianlähde pienten toimijoiden omassa sähkön tuotannossa. Viime vuosina aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet merkittävästi, joka osaltaan vaikuttaa aurinkopaneelijärjestelmien
kannattavuuteen (Kuva 7.2).
Kuva 7.2. Aurinkopaneelien (mono-/poly-Si) hintakehitys vuoden 2016 elokuun ja vuoden 2019 elokuun välisenä aikana. Paneelit on jaoteltu ominaisuuksiensa perusteella neljään eri kategoriaan. (pvXchange Trading 2019)
0
All Black High Efficiency Mainstream Low cost
Kaaviosta havaitaan, että aurinkopaneelien hintataso on laskenut noin 45–50 % viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä osaltaan tukee pienvoimaloiden positiivisia
tulevaisuudennäkymiä. Energiayhteisöiden tulevaisuudennäkymien tarkasteluun on käytetty Keravan asuntomessualueelle muodostettuja energiayhteisöjä ja niiden infrastruktuuria koskevaa taloudellista tarkastelua (Taulukko 7.1). Laskelma perustuu oletukseen, että vuonna 2024 mittausasetus mahdollistaisi energiayhteisön tuotannon ja kulutuksen netottamisen sekä aurinkovoimalan yksikkökustannus olisi 800 euroa/kWp.
Taulukko 7.1. Energiayhteisöjen taloudellisen tarkastelun yhteenveto (Nevalainen 2019)
Voimalan kapasiteetti
Investoinnin
hinta IRR (%) Takaisinmaksuaika Kerrostalo, 24 käyttöpaikkaa 6,9 kWp 5 520 € 10,78 8,42 vuotta
Tarkastelusta havaitaan, että energiayhteisöiden kannattavuus on erinomaisella tasolla.
Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista netotuslaskentaa, joten esitettyjen investointien lisäksi tulee huomioida kohdassa 6.1.1 esitetyt mittauksen kustannukset, kun
energianmittaus toteutetaan alamittauksin.
Energiayhteisöiden erinomaiset kannattavuusnäkymät luovat realisoituessaan taloudellisen kannustimen energiayhteisön muodostamiselle. Energiayhteisöjen palvelutarpeet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia etenkin paikallisissa energiayhteisöissä Elveran kaltaisille verkonrakennusurakoitsijoille. Energiayhteisöiden määrittely teknisestä ja lainsäädännöllisestä näkökulmasta on vielä kesken, joten niiden tulevaisuudennäkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, mutta samalla myös merkittäviä mahdollisuuksia niin asiakkaiden kuin palvelutoimittajien kannalta.
Aurinkovoimaloiden kustannukset vaihtelevat kohdemaittain merkittävästi rakenteellisten tekijöiden, kuten työn hinnan ja tehokkuuden vuoksi (IRENA 2016). Työn osuutta
aurinkovoimalan kustannusrakenteesta nostaa Suomen korkeampi hintataso, mutta aurinkopaneelien kustannukset ovat pudonneet IRENA:n arviota huomattavasti nopeammin. Muilta osin kustannusrakenteen ja hintakehityksen on arvioitu säilyvän IRENA:n arvion mukaisena.
Kustannusrakenne on muodostettu olettaen, että aurinkovoimalan yksikkökustannus vuonna 2024 asennettuna on 800 €/kWp, josta noin 530 €/kWp on aurinkovoimalaan liittyviä materiaali-, suunnittelu- ja projektikustannuksia. Aurinkovoimalan asennus ja siitä aiheutuvat kustannukset pitävät sisällään taulukossa 7.2 esitetyt osa-alueet.
Taulukko 7.2. Aurinkovoimalajärjestelmän asennuksen osa-alueet (IRENA 2016) Mekaaninen asennus - Kaapelireitit, läpiviennit ja
kiinnitykset
- Kiinnitysjärjestelmän asennus - Aurinkopaneelimoduulien asennus - Inverttereiden, turvakytkinten ja
muiden komponenttien asennus
Sähköasennukset - Tasavirtajärjestelmän asennukset
(moduulien ketjutus, maadoitukset ja tasavirtakaapelointi)
- Vaihtovirtajärjestelmän asennukset (kaapelointi ja kytkentä
sähkökeskukseen)
- Etäseuranta- ja ohjausjärjestelmien asennus
- Käyttöönotto ja mittaukset
Työnjohto ja valvonta - Rakentamisen ja työturvallisuuden valvonta
Aurinkovoimalan lisäksi energiayhteisöissä tulee ottaa huomioon erillisen linjan rakentamisen aiheuttamat kustannukset. Kustannusrakenteessa on oletettu, että
keskikokoista pientalon 3 kWp:n tuotantoyksikön erillistä linjaa kohden maankaivua tulee noin 35 metriä ja maakaapelia noin 50 metriä. 25 mm2 maakaapelin yksikköhinta on 8,5
€/m ja maakaapeliojan helpoissa olosuhteissa 10,7 €/m (Energiavirasto 2016).
Kuva 7.3. Paikallisen energiayhteisön kustannusrakenne
Kuvassa 7.3 on esitetty erillisen linjan ja aurinkovoimalan tavanomainen kustannusrakenne energiayhteisöissä. Yksikkökustannukseksi saatiin noin 1070 €/kWp. Kun paikallinen energiayhteisö toteutetaan alamittauksin, tulee ottaa huomioon kustannusrakenteen sisältyvien kustannuksien lisäksi alaluvussa 6.1.1 esitetyt AMM-järjestelmän aiheuttamat kustannukset, jotka ovat noin 30 € vuodessa käyttöpaikkaa kohden tai koko järjestelmän pitoajalta noin 400 € käyttöpaikkaa kohden. Nykyisten kaltaisten AMM-järjestelmien kustannukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia energiayhteisön mittauksien kustannuksiin huomattavasti pienimuotoisemman toiminnan vuoksi, mutta antavat
suuripiirteisen arvion mittauksen kustannuksista energiayhteisöissä ennen kuin markkinoilla on saatavilla pienimuotoisille toimijoille suunnattuja mittauksen kokonaispalveluratkaisuja.
50%
10%
15%
25%
Aurinkovoimala Maankaivutyöt Erillinen linja Aurinkovoimalan asennus
8 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Kuten luvussa 2 todettiin, Elveralla on asiantunteva organisaatio ja selkeät
tuotantoprosessit ja se on ollut aktiivisesti mukana älyverkkoihin liittyvissä projekteissa.
Tätä linjaa tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. SWOT-analyysissa mainittuihin itse toimintaympäristöä koskeviin heikkouksiin tai uhkiin Elvera ei pysty suoraan toiminnallaan vaikuttamaan. Kuitenkin viestinnän ja raportoinnin osalta yrityksen tietojärjestelmien hyödyntämistä tulee vahvistaa entisestään, jotta toimintaympäristön aiheuttamia haasteita pystytään lieventämään. Vahvalla muutosjohtamisella ja aktiivisella henkilöstön kouluttamisella tulee muuttaa toimintakulttuuria, jotta vanhoista tehottomista toimintatavoista päästään eroon ja työntekijät sitoutuvat yritykseen.
Kilpailun kiristyessä säävarman sähköverkon rakentamisen lisääntyessä ja verkostoalan työvoimapulan vallitessa tulee varmistua siitä, että resurssit ovat riittävät vastaamaan mittauksen palveluiden 2020-luvulla kasvavaan kysyntään, toimittamaan laadukasta palvelua asiakasyhtiöille ja täten saamaan kasvua liiketoimintaan. Mittauksen prosessien ja toimintamallien yhdentämistä yrityksen sisällä täytyy edistää, jotta resursseja pystytään kohdentamaan tavanomaisen toiminta-alueen ulkopuolelle paikkaamaan tilapäistä resurssipulaa esimerkiksi vuosilomakausien ja vikatilanteiden aikana. Tällä hetkellä mittauksen töiden toimintamalleissa ja järjestelmäintegraatioissa on merkittäviä eroja eri asiakasyhtiöiden alueella, joten toimintamallien yhdentämiseksi työntekijöille tulee antaa riittävä perehdytys erilaisista käytettävistä toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmistä.
Toimintaa tulee tehostaa lyhentämällä työautolla kuljettavia välimatkoja työkohteisiin esimerkiksi mahdollistamalla työskentely tapauskohtaisesti kotoa käsin VPN-yhteyden avulla. Etätyön hyötyjä ovat tämän lisäksi lisääntyvä työhyvinvointi, vähentyvät sairaspoissaolot ja työnantajan tilojen vapautuminen muuhun käyttöön
(Työturvallisuuskeskus 2019). Tällöin tulee kuitenkin varmistua etätyötä tekevän
riittävästä työnohjauksesta, tehokkuudesta, tiedonkulusta ja työyhteisöön osallistamisesta.
Tulevaisuudessa erityisosaaminen uusista kommunikaatioteknologioista ja mittalaitteiden ominaisuuksista on elintärkeää palveluntarjoajille, jotta asiakkaita pystytään tukemaan seuraavan sukupolven mittausteknologian käyttöönotossa ja ylläpidossa. Siksi mittauksen organisaatiossa työskenteleville tulee taata yhä enemmän erityiskoulutusta
tietoliikennetekniikasta, cleanupeista sekä mittalaitteiden luentaan ja ohjelmointiin tarkoitettujen työkalujen käytöstä.
Mittauksen palveluita tulee tarjota myös muille jakeluverkkoyhtiöille sekä
energiayhteisöille. Lisäksi yhtiön tulee olla mukana tuottamassa luentapalvelua esimerkiksi tytäryhtiö Enervan kautta, kun yhä reaaliaikaisempi etäluentajärjestelmä sekä
energiayhteisöt kasvattavat luentapalvelujen kysyntää ja muodostavat yhä suuremman osan AMM-järjestelmän ylläpidon kustannusrakenteesta. Tällöin myös yhteistyön avulla
voidaan saavuttaa entistä parempaa kilpailuetua laadukkaamman mittauspalvelun tuotannon ja tehokkaamman pienjänniteverkon vianpaikannuksen muodossa.
Energiayhteisöjen tulevaisuudennäkymät ovat erittäin lupaavat palveluntuottajien kannalta.
Elvera pystyy tuottamaan energiayhteisöihin liittyvän infrastruktuurin rakentamisen kokonaisuudessaan pitäen sisällään niin kaapeloinnin, maankaivuun, tuotanto- ja varastointiyksikköjen rakentamisen kuin mittaroinninkin. Muiden energiayhteisöille tarjottavien palvelujen tuottamiseen voitaisiin käyttää Enervaa, joka vastaisi
mittauspalvelun ja mikroverkon operoinnin tuottamisesta energiayhteisöille. Muita energiayhteisöille tarjottavia palveluja ovat konsultointi energiayhteisön perustamiseen, mittauksen palvelut ja mikroverkon operoinnin. Kuitenkin tulee huomioida
energiayhteisöiden määrittelyn ja lainsäädäntöprosessien keskeneräisyys, joten energiayhteisöiden palvelutarpeiden tarkka muodostaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.
Tulevaisuudessa yrityksen tulee mahdollistaa ”avaimet käteen” -kokonaispalvelun tarjoaminen niin energiayhteisöille kuin jakeluverkonhaltijoille yhteistyössä Enervan kanssa. Kuvassa 8.1 on esitetty visio vuonna 2024 tarjottavasta kokonaispalvelutuotteesta ja yhtiöiden toimitusprosessin suuntaviivat. Tämänkaltaisen kokonaispalvelun luomiseen on jo tällä hetkellä olemassa hyvät mahdollisuudet etenkin Elveran nykyisen toiminnan pohjalta, mutta Enervan osalta esitettyjen palvelumallien määrittely ja toteutus vaatii jatkokäsittelyä ja investointeja.
Kuva 8.1. Mittauksen ja energiayhteisöiden kokonaispalvelu - Visio 2024
9 YHTEENVETO
Työn tavoitteena oli kartoittaa infrayhtiö Elvera Oy:n mittauksen palvelutuotantoa ja tarkastella mittauksen sekä energiayhteisöjen kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Etäluentajärjestelmät kehittyvät tuoden mukanaan entistä tarkempaa ja laajempaa mittaustietoa sekä uusia toiminnallisuuksia niin verkkoyhtiöille kuin kuluttajillekin.
Nykyisellään mittalaitteet ovat alttiita tiedonsiirtohäiriöille ja luonnonilmiöille, mutta seuraavan sukupolven mittalaitteilla PLC-tiedonsiirron merkittävimmistä kommunikaatio-ongelmista päästään eroon käytettäessä FCC-taajuuskaistaa.
Energiayhteisöt ovat olleet nykyisellään kannattavia pilottikohteissa, ja aurinkopaneelien kustannukset ovat vahvasti laskevassa trendissä. Laskevan trendin jatkuessa
energiayhteisöjen toimintamallien määrittelyn ja lainsäädännön mahdollisien muutoksien myötä energiayhteisöjen määrä lisääntyisi merkittävästi tuoden mukanaan useita
palvelutarpeita.
Tulevaisuudessa palveluntarjoajilla on entistä merkittävämpi rooli markkinoilla uudenlaisten toimijoiden ja mittalaitteiden massavaihdon myötä. Mittauksen
luentapalveluiden rooli on yhä merkittävämpi etäluentajärjestelmien kehittyessä, ja niiden tarjoaminen kenttätöiden lisäksi tulee huomioida laatiessa palvelukonseptia.
Energiayhteisöt voivat hyödyntää verkonrakennusyhtiöiden asiantuntemusta
pienvoimaloiden rakentamisessa, erillisen linjojen rakentamisessa ja alamittauksien asentamisessa erillisille kulutuspaikoille.
2020-luvun aikana tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia, ja uusien palvelujen
luomiseksi tarvitaan välittömiä panostuksia, jotta Elvera on kilpailukykyinen ja luotettava toimija niin vanhoille kuin uusillekin asiakkaille tulevaisuudessa.
LÄHDELUETTELO
(2009/72/EY) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 13. päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta
(2014/32/EU) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 26. päivänä helmikuuta 2014, mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan
jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta
(2017/2195) Komission asetus (EU) 2017/2195, annettu 23 päivänä marraskuuta 2017, sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista
(2018/2011) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, annettu 11. päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energiankäytön edistämisestä (386/1995) 386/1995, Annettu Helsingissä Eduskunnan päätöksen mukaisesti 17.3.1995.
Sähkömarkkinalaki
(588/2013) 588/2013. Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9.8.2013.
Sähkömarkkinalaki
(66/2009) Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (Aminoff et. al. 2009) Aminoff, A., Lappeteläinen, I., Partanen, J., Viljainen, S., Tahvanainen K. &
Järventausta P. 2009. Ostopalveluiden käyttö verkkoliiketoiminnassa. ISBN 978-951-38-7259-5. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
(Eerola 2018) Eerola, Esa. 2019. Landis+Gyrin palveluvalikoima tuotepäällikön näkökulmasta.
[verkkosivusto] Saatavissa: https://eu.landisgyr.com/blog-fi/landisgyrin-
palveluvalikoima-tuotep%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6n-n%C3%A4k%C3%B6kulmasta- (Elvera 2017) Mittauspalvelusopimus. 2017
(Elvera 2019a) Elvera Oy. 2019. Uusi yhtiö verkon valvontaan ja ylläpitoon. [verkkosivusto]
Saatavissa: https://www.elvera.fi/fi/ajankohtaista/uusi-yhti%C3%B6-verkon-valvontaan-ja-yll%C3%A4pitoon
(Elvera 2019b) Elvera Oy. 2019. Elvera Maanrakennus Oy aloitti toimintansa. [verkkosivusto]
Saatavissa: https://www.elvera.fi/fi/ajankohtaista/elvera-maanrakennus-oy-aloitti-toimintansa
(Elvera 2019c) Elvera Oy. 2019. Esimiespäivä: Ajankohtaista -esitysmateriaali. Mikkeli (EN 50065-1) EN 50065-1: Signalling on low-voltage electrical installations in the frequency
range 3 kHz to 148,5 kHz – Part 1: General requirements, frequency bands and electromagnetic disturbances. 2011. European Committee for Electrotechinal Standardization
(Energiavirasto 2016) Energiavirasto. 2016. Verkkokomponentit, yksikköhinnat (alv 0 %) ja pitoajat vuosille 2016 - 2023. Saatavissa:
https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12766832/Verkkokomponentit-ja-yksikk%C3%B6hinnat-2016-2023.xlsx
(EIA 2018) Energy Information Administration. 2018. Annual Electric Power Industry Report, Form EIA-861 detailed data files: Advanced Meters. Saatavissa:
https://www.eia.gov/electricity/data/eia861/
(TE-toimisto 2019) Etelä-Savon TE-toimisto 2019. Elvera Oy kouluttaa RekryKoulutuksella uusia energiaverkonrakentajia häiriönkorjaustöihin. [verkkosivusto] Saatavissa:
https://toimistot.te-palvelut.fi/-/elvera-oy-kouluttaa-rekrykoulutuksella-uusia-energiaverkonrakentajia-hairionkorjaustoihin.
(Fingrid 2019) Fingrid Oyj. 2019 Sidosryhmät mukaan pohjoismaisen tasehallinnan tiekartan suunnitteluun. [verkkosivusto] Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2019/sidosryhmat-mukaan-pohjoismaisen-tasehallinnan-tiekartan-suunnitteluun/
(FinSolar 2018) FinSolar.net. Aurinkosähkön takamittarointimalli. [verkkosivusto] Saatavissa:
http://www.finsolar.net/taloyhtiot/aurinkosahkon-takamittarointimalli/.
(Humphrey 2005) Humphrey, Albert S. 2005. SWOT Analysis for Management Consulting. SRI Alumni Association Newsletter. Saatavissa:
https://www.sri.com/sites/default/files/brochures/dec-05.pdf
(IEA 2019) International Energy Agency. 2019. Smart grids. [verkkosivusto] Saatavissa:
https://www.iea.org/tcep/energyintegration/smartgrids/
(IRENA 2016). International Renewable Energy Agency. 2016. The Power to Change: Solar and wind cost reduction potential to 2025. Saatavissa:
https://www.irena.org/-/media/Files/IRENA/Agency/Publication/2016/IRENA_Power_to_Change_2016.
(Jääskeläinen 2018) Jääskeläinen, Tuomas. 2018. AMR-mittarilta saatavan mittaustiedon hyödyntäminen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
(Knuuttila 2019) Knuuttila, Riitta (Landis+Gyr Oy). 2019. Sähköpostikeskustelu
(Landis+Gyr 2010a) Landis+Gyr Oy. 2010. Palveluratkaisukoulutus: Esitysmateriaali. Mikkeli (Landis+Gyr 2010b) Landis+Gyr Oy. 2010, AMM09-projekti: Kenttälaitekoulutus -esitysmateriaali.
Mikkeli
(Landis+Gyr 2011) Landis+Gyr Oy. 2011. Cleanup Training: PLAN perusteita -esitysmateriaali.
Mikkeli
(Landis+Gyr 2017) Landis+Gyr Oy. 2017.. E360-mittari: suunniteltu IoT-ympäristöön.
[verkkosivusto] Saatavissa: https://eu.landisgyr.com/blog-fi/e360-mittari-suunniteltu-iot-ymparistoon
etaluentaan/
(Landis+Gyr 2019a) Landis+Gyr Oy. 2019. G3-PLC -koulutus: E450 G3- ja Lappeenrannan Energia - Clean-up -esitysmateriaalit. Lappeenranta
(Landis+Gyr 2019b) Landis+Gyr Oy. 2019. Landis+Gyriltä toisen sukupolven mittausratkaisu E.ONille Ruotsiin. [verkkosivusto] Saatavissa:
https://www.landisgyr.fi/news/landisgyrilta-toisen-sukupolven-mittausratkaisu-e.onille-ruotsiin
(Lindeman, Sahinoja 2000)
Lindeman, Keijo & Sahinoja, Tapio. 2000. Sähkönmittaustekniikan perusteet.
Porvoo. WSOY.
(Loiste 2014) Loiste Sähköverkko Oy. 2014. Sähkön mittaus. Saatavissa:
https://www.loiste.fi/sites/default/files/sahkon-mittaus_280542015.pdf
(Länsi-Savo 2016) Länsi-Savo. Kaakon yhteinen verkkoyhtiö aloittaa — tavoitteena sähkökatkojen minimointi. Saatavissa: https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/f64a6a90-baee-4633-a665-b4e39f10b18d
(Mekki, Bajic, Chaxel & Meyer 2018)
Mekki, K., Bajic E., Chaxel F. & Meyer, F. 2018. A comparative study of LPWAN technologies for large-scale IoT deployment. University of Lorraine - Research Centre for Automatic Control of Nancy, Campus Sciences
(National Energy Technology Laboratory 2018)
National Energy Technology Laboratory. 2018. Advanced Metering Infrastructure. U.S. Department of Energy
(Nevalainen 2019) Nevalainen, Toni. 2019. Energiayhteisöt osana energiajärjestelmää - Case Keravan Energia. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT.
(Nieminen 2019) Nieminen, Arto (Elvera Oy). 2019. Sähköpostikeskustelut
(Niinikoski 2018) Niinikoski, Joni. 2018. AMR-mittareiden nykytila ja kehitysmahdollisuudet pohjoismaissa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
(Pakonen et. al. 2013) Pakonen, P., Pikkarainen, M., Siddiqui, B. & Verho, P. 22nd International Conference on Electricity Distribution: Electromagnetic compatibility between electronic loads and automated meter reading systems using PLC. Tukholma.
CIRED
(Partanen 2017) Partanen, Jarmo. 2017. Sähkömarkkinat -opintojakso: Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu -luento ja esitysmateriaali. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
(Piispanen 2010) Piispanen, Markus. 2010 Synergioiden saavutettavuus automaattisessa mittarinluennassa sähkö-, kaukolämpö ja vesihuoltoyhtiöiden välillä. Aalto-yliopisto
(Pöyry Management Consulting 2017)
Pöyry Management Consulting Oy. 2017. AMR 2.0 loppuraportti: Seuraavan sukupolven älykkäiden sähkömittareiden vähimmäistoiminnallisuudet. Saatavilla:
https://tem.fi/documents/1410877/3481825/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017
/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017.pdf
(SFS 2537) Mittauskytkennät ja liittimien numerointi. Suomen Standardisoimisliitto (Suur-Savon Sähkö 2016) Suur-Savon Sähkö Oy. 2016. Verkkoyhtiön tehtävien hallinta.
(TEM 2018) Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Joustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä - Älyverkkotyöryhmän loppuraportti . Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161119 (Tholen 2019 ) Tholen, Eric (Swemet AB). 2019. Sähköpostikeskustelut (Työturvallisuuskeskus 2019).
Työturvallisuuskeskus. Etätyö ja siitä sopiminen. Saatavissa:
https://ttk.fi/files/5486/Etatyoohje_ja_-sopimus_-malli.pdf (viitattu 30.08.2019) (USmartConsumer Project 2016)
USmartConsumer Project. 2016. European Smart Metering Landscape Report.
Escan, s.l. consulting
(VTT 2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.2018. Mikroverkoilla säävarmuutta haja-asutusalueiden sähkönjakeluun. [verkkosivusto] Saatavissa:
https://www.vtt.fi/medialle/uutiset/mikroverkoilla- s%C3%A4%C3%A4varmuutta-haja-asutusalueiden-s%C3%A4hk%C3%B6njakeluun
(Yle 2018) Yleisradio Oy. 2018. Verkonrakentaja Elveran yt-neuvottelut päätökseen – 26 saa potkut. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10003593.
(AV) Anniina Vilkko, mittauspalveluinsinööri, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, 11.12.2017 (JM) Jari Mustaparta, verkkopalvelupäällikkö, Turku Energia Sähköverkot Oy, 11.12.2017
(AP) Anna Pasma, verkkopalvelu- ja kehityspäällikkö, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, 3.1.2018 Millaiset ovat verkkoyhtiönne kokemukset etäluettaviin mittareihin siirtymisestä? Mitkä ovat
suurimmat edut ja haitat?
AP: ”Edut: datan toimitukset päivittäin, etäkytkentä- ja katkotoiminnot, suoraluenta, asiakaspalvelu parantuminen, hälyttävät mittarit (1 kpl / muuntopiiri), laskutuksen oikeellisuuden paraneminen ja vikojen/mittausvirheiden nopeampi löytäminen, lisäksi asiakkaat ottavat harvoin yhteyttä virheiden takia, koska arvioitavat ajanjaksot ovat todella lyhyitä.
Haitat: vikaherkempiä laitteita, kuuluvuusongelmia, ylläpidon kalleus, luentapalvelun maksut, mittareiden toimitukset tehtaalta eivät aina toimi vaan usein viivästyvät, mittareiden mallit muuttuvat jatkuvasti.”
Millä aikajänteellä arvioisitte verkkonne alueella olevien etäluettavien mittareiden vaihdon uusiin (seuraava rollout) tulevan ajankohtaiseksi?
JM: ”Alkaa mahdollisesti v. 2024–2026 välillä ellei aikaisemmin. Perustuu 15 vuoden käyttöikäarvioon.
Aikaisemmin, jos mittarien elinikä osoittautuu arvioitua 15 v. lyhemmäksi. Tai jos lainsäätäjä keksii jotain poikkeuksellista, mistä seuraisi uusi mittarinvaihtoprojekti aikaistettuna. Toki yleensä lakimuutoksissa on siirtymäajat, mutta silti.”
AV: ”Noin 2025. Seuraavan sukupolven mittarit ovat varttimittareita, eli tunnin sijasta mittari luetaan 15 min välein.”