7.1 Yleistä
Suurin osa energian varastointitekniikoiden perusperiaatteista on kehitetty jo vuosi-kymmeniä sitten. Uudet tarpeet, mm. sähkön laadun hallinnan korostunut merkitys, uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö, sähkön jakelun ongelmat ja hajautettu sähkönjakelu sekä esim. hybridiajoneuvojen kehittely ovat nostaneet myös energian varastointiin kohdistuvan kehityksen uudelleen ajankohtaiseksi kaikkialla maailmassa.
Energiavarastoihin liittyvällä teknologialla on arvioitu olevan merkittävä positiivinen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn ja esim. Pearl Streetin arvion [68] mukaan sillä on 175 miljardin dollarin positiivinen vaikutus USA:n talouteen seuraavan 15 vuoden aika-na.
Energian varastointiteknologia kaikkine oheisjärjestelmineen ja ohjelmistokehitystar-peineen luo merkittävän uusien kaupallisten tuotteiden kehitys- ja markkinapotentiaalin myös suomalaiselle teollisuudelle. Suomen teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden läheiset kontaktipinnat Keski-Euroopan hajautettua energiatuotantoa voimakkaasti hyö-dyntävien maiden teollisuuteen ja aktiivinen toiminta EU:n hajautettuun energiantuo-tantoon liittyvien tekniikoiden kehitysyhteistyöprojekteissa (mm. VTT Prosessien yh-teydet EU:n hajautetun energian tuotantoon liittyviin projekteihin) luovat edellytykset Suomen teollisuudelle päästä mukaan tähän uuteen teknologiatuotantoon.
7.2 Haastattelututkimus
Tässä esiselvitystyössä kartoitettiin suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen kiinnos-tusta, osaamista ja tarpeita energian varastointiin liittyvään tutkimukseen. Kysely lähe-tettiin sähköpostitse ja sitä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Vastausprosentti oli henkilöittäin tarkasteltuna 56 % ja yrityksittäin 68 % (Taulukko 37).
Taulukko 40. Energian varastoinnin haastattelututkimuksen vastausprosentit.
Lähetetty/
Laitevalmistajat 52 49 30 58 61
Prosessiteollisuus 12 6 5 42 83
Jakeluyhtiö/verkkoyhtiö 12 9 6 50 67
Korkeakoulut 6 3 5 83 167
Muut (yhdistys/konsultti) 7 6 4 57 67
Yhteensä 89 73 50 56 68
Haastattelututkimuksessa kysyttiin seuraavia asioita:
1) Yrityksen/yksikön osaaminen, valmiudet ja saavutetut tulokset energian varastointiin liittyvissä kysymyksissä.
2) Ajatukset ja odotukset energian varastoinnista:
- varastointiteknologia
- varastointiteknologian käyttöön liittyvä oheisteknologia (esim. verkkoon liityntäelektroniikka)
- varastointiteknologian käyttö ja hyödyntäminen (käyttökohteet, edut, kustannukset, tulevaisuuden näkymät jne.)
- Suomessa toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla.
3) Yrityksen/yksikön tulevat tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät odotukset, kiinnostuskohteet ja tarpeet, mm:
- mille energian varastointiteknologiaan liittyvälle alueelle tulevaa tutkimusyötä tulisi panostaa
- minkä tyyppiseen energian varastointiin liittyvään tutkimushankkeeseen yrityk-sellä/yksiköllä olisi kiinnostusta osallistua?
7.3 Haastattelututkimusten tulokset
Yrityssektorille suunnatun kyselyn perusteella suomalaisilla yrityksillä on energian va-rastointitekniikan vaatimaa osaamista eniten perinteisillä alueilla kuten kaasu- ja erityi-sesti vetyteknologian alueella ja myös lämpö/kylmävarastoinnin alueella (Kuva 113).
Viime vuosien polttokennoihin liittyvien kehitysprojektien ansiosta myös polttokennoja koskevaa tietämystä löytyi. Osa yrityksistä ilmoitti, ettei omaa mitään energian varastoin-nin edellyttämää erityisosaamista, mutta vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yritykset olivat kuitenkin kiinnostuneita asiasta ja valmiita seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä. Yritysten kiinnostusten painoalueet vastasivat osaamisalueita (Kuva 113).
Ei osaamista
Kuva 113. Kyselyyn vastanneiden yritysten energian varastointitekniikkaan liittyviä osaamisalueita.
Tutkimuslaitos- ja korkeakoulutahoilla löytyi energian varastointitekniikoista yleis-osaamista ja erityisyleis-osaamista mm. lämmön/kylmän varastoinnin, kaasuteknologian, akku- ja polttokennoteknologian, SMES-järjestelmien sekä materiaalitekniikan alueelta.
Energian varastointia koskevan tutkimustoiminnan painopistealueina nähtiin mm. seu-raavat:
1. Yleisesti varastointiteknologia, kehitystilanne, edut, käytettävyys ja tuotekehitys-mahdollisuudet.
2. Vedyn käsittely ja varastointi (mm. metallihydrideihin ja nanoputkiin).
3. Sähkön varastointitekniikat yleisesti.
4. Vauhtipyörien kehitys.
5. Lämpö- ja kylmävarastot (myös suuret kalliovarastot, kaukolämpö).
6. Uusien jäähdytysaineiden (CO2, ammoniakki, palavat hiilivedyt) käyttö kylmätek-niikassa.
7. Ulkoilman ja kalliokylmän käyttö lämpöpumppusovelluksissa.
8. Lämmityskattiloiden kustannustehokkuuden ja palamisen säädön kehitys. Puupolt-toaineen käsittelyn ja kuljetusmenetelmien kehitys. Aurinkoenergian hyödyntämi-nen.
9. Energiavarastojen käyttö ilmastoinnissa (kiinteistöjen jäähdytys).
10. Eri lämmönlähteiden hyödyntäminen jäähdytykseen ja lämmitykseen suurissa kiin-teistöissä. Matalaenergiatalotutkimus. Lämmönvarastoinnin hyödyntäminen ilmas-toinnin yhteydessä vuorokausivaihtelujen tasaukseen: teknis-taloudelliset tarkaste-lut.
11. Nestekaasun ja maakaasun käyttöön liittyvät tekniikat, kustannukset ja kaupallinen soveltaminen.
12. Liikkuviin järjestelmiin liittyvät varastointitekniikat.
13. Energiavarastot (lyijyakut, litiumakut, regener. sinkki-ilmapolttokennot yms.) tele-liikenteen back-up-sovelluksissa AC-ulostulolla.
14. Sähkönjakelun hallinta kiinteistötasolla keskeytysten aikana.
15. Tuulivoimatekniikkaan liittyvä varastointi.
16. Kondensaattoritekniikan kehitys.
17. Varastointiteknologian verkkoon liitäntälaitteet.
18. Siirto- ja jakeluverkkoon liityntä ja sovellukset
– energiavarastojen verkkovaikutukset ja varastoille asetettavat vaatimukset – vähimmäisvaatimukset verkkoonliittymiselle
– energiavarastojen käyttökelpoisuus teollisuuden jännitekuoppahaittojen pienentämisessä: tekniikka, kustannukset ja käytännön toteutus a) suuren ja b) pienen oikosulkutehon omaavassa verkossa
– sähköenergian varastointi suuressa mittakaavassa vuorokausitasolla.
Sähköenergiaa varastoitaisiin yöllä matalan kuormituksen aikana ja energiavarasto purettaisiin päivällä huippukuormituksen aikana sekä jakeluverkon että voimalaitosten yhteydessä.
– lämpövarastojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa vuorokausitasolla: Kaupunkien kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa lämpöä tuotettaisiin yöllä lämpövarastoon, jota sitten purettaisiin päivällä kaupungin kaukolämpötarpeisiin. Päiväsaikaan voimalaitoksen tasaisesti tuottama höyry hyödynnettäisiin sitten paremmin voimalaitoksen sähköntuotannossa, kun sähkön kulutus ja hinta on korkeampi.
– nopean eroonkytkennän ja varavoiman käynnistymisen hallinta jännitteen ja taajuuden turvaamiseksi vian tai muun laukeamisen yhteydessä.
7.4 Yhteenveto haastattelututkimuksesta ja liiketoimintamahdollisuuksista
Korkeakouluissa, lähinnä Teknillisessä korkeakoulussa ja Tampereen teknillisessä kor-keakoulussa, oli tutkimustyötä jo tehty useilla osa-alueilla, mm. polttokennotekniikan ja suprajohtavien magneettivarastojen alueella. Korkeakoulujen tutkijatasolla kiinnostusta oli koko varastointitekniikka-alueeseen ja tutkimustarpeita nähtiin sekä energian käyttöä tehostavan lämpö-kylmävarastointitekniikan, vedyn hyödyntämisen, polttokennosovel-lusten että SMES-järjestelmien alueella. Liiketoimintamahdollisuuksia omaavina aluei-na nähtiin mm. vetyteknologia, automatiikka, systeemit, materiaalitutkimus, osaaminen
ja maaperän käyttö kausivarastona suurten rakennusten yhteydessä. Energian varastoin-nin alueella nähtiin kaksi merkittävää aluetta: sähkön laadun parantamiseen tähtäävät teknologiat ja uusiutuvien energiamuotojen (aurinko, tuuli) yhteyteen integroituneet järjestelmät.
Kyselyyn vastanneet yritykset olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita energian varastoin-tiin liittyvästä tekniikasta ja sen kehittymisestä. Vaikka kansainvälisellä tasolla on ener-gian varastointiin liittyvä teknologia vilkkaan kehityksen ja kiinnostuksen kohteena, ei Suomessa käytännössä olla vielä yleisellä tasolla tietoisia kaikista alan antamista mah-dollisuuksista ja liikepotentiaalista. Lämpö- ja kylmäenergian varastointi on osittain vanhaa tekniikkaa mutta laajempi hyödyntäminen esim. kiinteistötasolla antaisi uusia mahdollisuuksia sekä tuotekehitys- että energiansäästömielessä. Kapealla yrityssekto-rilla ollaan jo kansainvälisellä tasolla uusiin energian tuotantoon ja varastointiin liitty-vien tekniikoiden kuten esim. polttokennojen ja vedyn käsittelyn suhteen. Toisaalta nämä yritykset eivät tällä hetkellä ole erityisen kiinnostuneita tutkimustoiminnasta, jos-kin voivat olla kiinnostuneita tarjoamaan tietämystään tutkimus- ja kehitysprojekteihin.
Fossiilisten polttoaineiden, veden, lämmön ja kaasun varastointiteknologian alueella on ollut jo pitempään käytännön sovelluksia, joten tietämystä ja käytännön kokemusta näiltä energian varastoinnin alueilta on löydettävissä. Siten myös lämmön ja kylmän varastointiin liittyvään soveltavaan tutkimukseen oli kiinnostusta. Uusien kylmäainei-den soveltaminen jäähdytysjärjestelmissä, ulkoilman ja kalliokylmän hyödyntäminen lämpöpumppuratkaisuissa ja faasinmuutosmateriaalien hyödyntäminen rakennusten lämpö-/kylmävarastoinnin laitteissa ja rakenteissa nähtiin kiinnostavia tutkimuskohtei-na. Lämmityskattiloiden kehittämisessä kustannustehokkuuden ja säädön parantaminen olivat lähitulevaisuuden tavoitteita.
Hajautetun energian tuotannon ja etenkin uusiutuviin energialähteisiin perustuvan säh-köntuotannon yleistyessä myös varastointiteknologian, sen verkkoonliitännän ja koko-naiskonseptiin liittyvät kysymykset tulevat koskettamaan myös jakelu- ja verkkoyhtiöitä Suomessa. Energian varastoille asetettavat verkkoonliittämisvaatimukset ja sähkönlaa-dun hallinnan mahdollisuudet kiinnostivatkin jo kanta- ja jakeluverkon kannalta katso-via yrityksiä. Laitetoimittajille energian varastointiteknologian tarjoamat markkinat avautuvat jo aikaisemmin kansainvälisellä tasolla, jossa hajautetun energian tuotanto etenee nopeammassa aikataulussa.