Elintarviketuotannon panostuonti

Tanska on vertailumaista selvästi tuontiriippuvaisin maataloustuotannossa (kuva 30). Vuonna 2016 Tanskan maatalouden tuontipanosaste oli 25 prosenttia kun Ruotsin oli 16 prosenttia ja Suomen ja Norjan 15 prosenttia, molempien. Tulosten laskeminen suppealla toimialajaolla vai-kuttaa tuontipanosasteeseen. Suppealla aineistolla (yksi elintarviketeollisuuden toimiala) kettuna Suomen maatalouden tuontipanosaste on 15 prosenttia, kun se laajalla aineistolla las-kettuna on 17 prosenttia.

Tanskan maatalouden tuontipanosaste on noussut kaksi prosenttiyksikköä tarkastelukauden aikana huolimatta prosenttiyksikön suuruisesta vuosivaihtelusta. Vuoden 2015 kahden pro-senttiyksikön nousun jälkeen taso pysyi. Ruotsin maataloustuotteiden tuontipanosaste oli 16 prosenttia vuonna 2016 samoin kuin edellisenäkin vuonna. Ruotsin vuoden 2015 tilastouudis-tuksen seurauksena maataloustuotteiden tuontiaste laski noin neljällä prosenttiyksiköllä 20 prosentista 16 prosenttiin. Suomen ja Norjan maatalous on vähiten tuontiriippuvainen. Ruotsin tilastouudistuksen jälkeen Ruotsin maataloustuotteiden ja Suomen sekä Norjan maataloustuo-tannon tuontiriippuvuudet ovat lähes samasuuruiset. Erot Tanskaan ovat olleet samaa luokkaa, noin, 10 prosenttiyksikköä koko tarkastelujakson ajan.

Kalastus ja vesiviljely (kalankasvatus) on suuri toimiala vain Norjassa. Norjan kalastuksen ja ve-siviljelyn tuotannon arvo on yhtä suuri kuin Tanskan maatalouden tuotos, lähes 10 mrd. euroa vuonna 2016 (kuva 29). Norjassa tämän toimialan tuontipanosaste oli 14 prosenttia vuonna 2016 (kuva 31). Tarkastelukauden alussa vuonna 2010 se oli hieman tämän alle, 13 prosenttia, mutta vuosina 2014–2015, jolta tilastotiedot ovat käytettävissä 17–18 prosenttia. Ruotsin ja Tanskan kalastuksen ja vesiviljelyn tuontipanosasteet olivat Norjaa korkeammat, Ruotsin 26 prosenttia ja Tanskan 22 prosenttia. Tämän toimialan tuontipanosaste oli Suomessa muita ver-tailumaita selvästi alempi, 6 prosenttia vuonna 2016.

Elintarviketeollisuuden tuontiriippuvuusjärjestys maiden kesken on saman kaltainen kuin maa-taloudessa (kuva 32). Tanskan elintarviketeollisuus on tuontiriippuvaisin maatalouden tavoin.

Vuonna 2016 Tanskan elintarviketeollisuuden tuontipanosaste oli 32 prosenttia. Ruotsin elin-tarviketeollisuus on toiseksi tuontiriippuvaisin, kuten maatalouskin.

*Ruotsin kansantalouden tilinpidon aikasarjauudistus vuonna 2015

Suppealla aineistolla (vain yksi elintarviketeollisuuden toimiala) laskettuna Suomen maatalouden tuontipanosaste on 15 %, kun se laajalla 10 elintarviketeollisuustoimialan aineistolla laskettuna on 17 %.

Kuva 30.Maatalouden tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

0 5 10 15 20 25 30

2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016

Tanska Ruotsi Suomi Norja

52

Kuva 31.Kalastuksen ja vesiviljelyn tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Nor-jassa vuosina 2010–2016, %.

Elintarviketeollisuudessa tuontipanosaste on kuitenkin lähempänä Tanskaa, 30 prosenttia. Suo-men elintarviketeollisuuden tuontipanosaste oli 25 prosenttia vuonna 2016. Vähiten tuontiriip-puvaisin on Norjan elintarviketeollisuus. Norjan elintarviketeollisuuden tuontipanosaste oli 21 prosenttia vuonna 2016. Norjan tulli- ja tukipolitiikka vähentää elintarviketeollisuuden tuonti-panosten käyttöä suhteessa kotimaisiin panoksiin.

Tanskan ja Suomen elintarviketeollisuuden tuontiriippuvuus on säilynyt melko tasaisena tar-kastelukaudella. Tanskan elintarviketeollisuuden tuontiriippuvuus on yhden prosenttiyksikön verran korkeampi kuin tarkastelukauden alussa vuonna 2010. Suomen elintarviketeollisuuden tuontipanosaste nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 2011, mutta on hienoisesti laskenut ollen vuonna 2016 Tanskan tavoin yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin lähtövuonna 2010.

Ruotsin elintarviketeollisuuden tuontiriippuvuudessa tapahtui selvä muutos tarkastelukaudella.

Alkukaudella se oli lähempänä Suomen tuontipanosastetta noin 26 prosenttia, laski vuonna 2013 yhdellä prosenttiyksiköllä ollen alle Suomen tason, mutta kääntyi kolmen prosenttiyksi-kön nousuun vuonna 2014 ja nousi edelleen prosenttiyksiprosenttiyksi-kön verran molempina seuraavin vuosina lähentyen Tanskan tasoa. Aineiston mukaan Ruotsin elintarviketeollisuuden tuotos pie-neni vuonna 2014 kuudella prosentilla ja 2015 vielä prosentin verran. Samaan aikaan panos-tuonti kasvoi 5 prosenttia vuonna 2014, 6 prosenttia vuonna 2015 ja 3 prosenttia vuonna 2016.

Vuoden 2015 tilastouudistus selittää osaltaan Ruotsin elintarviketeollisuuden tuontipanosas-teen kasvua. Norjan elintarviketeollisuuden tuontipanosaste on ollut laskusuunnassa lähentyen viime vuosina alkukauden 19 prosenttia.

Elintarviketukkukaupan tuotannossa eli tukkukaupan välitystehtävän hoitamisessa Ruotsi oli tuontiriippuvaisin vuonna 2016. Ruotsin tukkukaupan tuontipanosaste oli 20 prosenttia (kuva 33). Toiseksi tuontiriippuvaisin lähes Ruotsin tasoa on Tanskan tukkukauppa, lähes 20 prosent-tia. Suomen ja Norjan tukkukaupan tuontipanosaste oli alhaisin, 17 prosenttia, vuonna 2016.

Tanskan tukkukaupan tuontipanosaste on kaksi prosenttiyksikköä tarkastelukauden alun ylä-puolella. Suomen tukkukaupan tuontipanosaste puolestaan on pienentynyt kaksi prosenttiyk-sikköä tarkastelukauden alusta. Koska elintarvikkeiden tukkukaupasta ei ole kustannusraken-netta tiedossa, niin elintarvikkeiden tukkukaupan tuontipanosaste kuvaa koko tukkukaupan tuontipanosastetta.

0 5 10 15 20 25 30 35

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ruotsi Tanska Norja Suomi

53

*Ruotsin kansantalouden tilinpidon aikasarjauudistus vuonna 2015

Kuva 32.Elintarviketeollisuuden tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

*Ruotsin kansantalouden tilinpidon aikasarjauudistus vuonna 2015

Kuva 33.Tukkukaupan tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

Elintarvikkeiden vähittäiskaupan tuotanto Suomessa oli tuontiriippuvaisin (kuva 34). Vuonna 2016 Suomen vähittäiskaupan tuontipanosaste oli 15 prosenttia. Tarkastelukaudella ei muu-toksia Suomen vähittäiskaupan tuontipanosasteessa juuri ole tapahtunut. Toiseksi tuontiriip-puvaisin vähittäiskauppa on Norjassa. Norjan vähittäiskaupan tuontipanosaste oli 13 prosenttia vuonna 2016 ja nousua vuodesta 2010 on yksi prosenttiyksikkö. Ruotsin vähittäiskaupan tuon-tipanosaste oli 11 prosenttia vuonna 2016. Tanskan vähittäiskaupan tuontiriippuvuus on samaa tasoa kuin Ruotsissa, noin 11 prosenttia. Tanskan tuontipanosaste on myös säilynyt tällä tasolla, vain tarkastelujakson alkuvuonna 2010 se oli prosenttiyksikön verran alempi, 10 prosenttia.

Elintarvikkeiden vähittäiskaupasta ei ole kustannusrakennetta tiedossa, joten elintarvikkeiden vähittäiskaupan tuontipanosaste kuvaa koko vähittäiskaupan tuontipanosastetta.

0 5 10 15 20 25 30 35

2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016

Tanska Ruotsi Suomi Norja

0 5 10 15 20 25

2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016

Ruotsi Tanska Suomi Norja

54

Kuva 34.Vähittäiskaupan tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

Kuva 35.Ravitsemistoiminnan tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

Ruokaa kuluttajille tarjoileva ravitsemistoiminta oli tuontiriippuvaisin Tanskassa (kuva 35).

Tanskan ravitsemistoiminnan tuontipanosaste oli 22 prosenttia vuonna 2016. Tällä tasolla Tans-kan ravitsemistoiminnan tuontiriippuvuus myös on säilynyt tarkastelukaudella lukuun otta-matta vuotta 2015, jolloin se oli yhden prosenttiyksikön verran korkeampi. Suomen ravitsemis-toiminta oli Ruotsin tavoin vertailumaista seuraavaksi tuontiriippuvaisin, vuoden 2016 tuonti-panosaste oli molemmissa 19 prosenttia. Suomen ravitsemistoiminnan tuontituonti-panosasteessa ei suuria vuosivaihteluja ole tapahtunut vuoden 2014 yhden prosenttiyksikön notkahdusta lukuun ottamatta, mutta suunta on kuitenkin ollut nouseva, sillä taso on kaksi prosenttiyksikköä vuotta 2010 korkeampi. Norjan ravitsemistoiminnan tuontipanosaste oli 14 prosenttia vuonna 2016 ja saman verran se oli tarkastelukauden alussa vuonna 2010, josta tieto on laskettavissa.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suomi Norja Ruotsi Tanska

0 5 10 15 20 25

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tanska Suomi Ruotsi Norja

55

Kun tarkastellaan koko elintarviketuotantoa eli alkutuotantoa, jalostusta ja jakelua, niin elintar-vikeala on tuontiriippuvaisin Tanskassa. Tanskan kaikkien elintarviketoimialojen yhteinen tuon-tipanosaste oli 22 prosenttia vuonna 2016 (kuva 36). Vuonna 2010 se oli 21 prosenttia, joten suurta muutosta kuudessa vuodessa ei ole tapahtunut. Vaikka elintarviketeollisuuden tuonti-panosaste on korkea 32 prosenttia ja maataloudenkin 25 prosenttia, niin Tanskan koko elintar-vikealan tuontipanosastetta laskee kaupan ja erityisesti vähittäiskaupan alhaisempi 11 prosen-tin tuontipanosaste. Elintarviketuotanto on yhtä lailla kuin koko Tanskan kansantalous kytkey-tynyt muiden maiden talouksiin ulkomaankaupan kautta eniten, tuonnin suhdeluku bruttokan-santuotteeseen on suurin. Se on luonnollista, koska Tanska on Euroopan unionin suurimman kansantalouden rajanaapuri ja lähempänä myös muita EU:n talouksia. Tanskassa on myös maa-ilman suurin varustamo Maersk, jonka laivat tuovat ja vievät tavaraa miltei kaikista maista ja maihin.

Ruotsin kaikkien elintarviketoimialojen yhteinen tuontipanosaste on 19 prosenttia vuonna 2016 ja sama kuin edellisvuonna 2015. Ruotsin vähittäiskaupan ja ravitsemispalveluiden tuontipa-nosasteet ovat Tanskan tavoin maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuontipanosasteita alemmat, mikä laskee Ruotsin koko elintarvikealan tuotannon tuontipanosastetta.

Suomen kaikkien elintarviketoimialojen yhteinen tuontipanosaste, 18 prosenttia, on Ruotsia ja Tanskaa pienempi, mutta Norjaa suurempi. Norjan elintarviketuotannon tuontipanosaste oli 15 prosenttia vuonna 2016 ja se on ollut parina vuotena laskusuunnassa lähentyen tarkastelujak-son alun tasoa (14 prosenttia). Tulli- ja tukipolitiikan lisäksi Norjan tuontiastetta vähentää se, ettei sen panos-tuotostilastossa julkaista tietoja öljyn jalostuksen eikä lääkkeiden valmistuksen toimialoista tietosuojasyiden vuoksi.

Kuva 36.Elintarviketuotannon eli kaikkien elintarviketoimialojen tuontipanosaste Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vuosina 2010–2016, %.

0 5 10 15 20 25

2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016

Tanska Ruotsi Suomi Norja

56