Maatalouden lisäksi elintarvikesektorin työllisyysvaikutuksia voidaan tarkas-tella myös elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Tätä lähestymistapaa käyttä-en huomioiduksi tulee elintarviketeollisuudkäyttä-en alueelle kohdistuvan maatalous-raaka-ainekysynnän seurauksena myös vaikutukset alueen maatalouteen.
Koko elintarviketeollisuuden tuotantovaikutusten laskemiseksi panos-tuotos-aineiston toimialat; Lihan- ja kalanjalostus, Muu elintarviketeollisuus ja Mui-den elintarvikkeiMui-den, juomien ja tupakan valmistus yhdistettiin yhdeksi toimi-alaksi. On huomattava, etteivät elintarviketeollisuuden alatoimialojen tulokset summaudu tasan yhdistetyn elintarviketeollisuuden tulosten kanssa. Toimi-alojen yhdistäminen johtaa analyysissä tietomäärän osittaiseen supistumiseen.
Elintarviketeollisuuden kokonaistuotosmallin tulokset osoittavat, että elintar-viketeollisuus työllisti vuonna 1995 yhteensä lähes 215 800 henkeä kun huo-mioon otetaan elintarviketeollisuuden oman työllisyyden lisäksi muilla toimi-aloilla välillisesti työllistyneet. Tästä elintarviketeollisuuden oma osuus oli 46 190 henkeä ja välillisesti työllistyneiden osuus 169 600 henkeä (Taulukko 13, s. 67). Välillisesti työllistyneistä yli puolet eli 97 642 henkeä työllistyi elin-tarviketeollisuuden sijaintialueilla.
Kuva 18. Elintarvikesektorin toimialojen välillisen työllisyyden jakaantuminen kotimaan tuonnin ja oman alueen kesken koko maassa keskimäärin vuonna 1995.
Kuva 19. Elintarviketeollisuuden brutto-, välitön1 ja nettotyöllisyys alueittain vuonna 1995, henkeä.
1 Sis. vain omalla alueella välillisesti työllistyneet.
1 4
1 3 1 1 1 2
1 0
9
87
6 1
2 3
4 5
1 8 1 7
1 5
1 9
1 6
2 0
M A A K U N N A T 1 U u s i m a a 2 V a r s i n a i s - S u o m i 3 I t ä - U u s i m a a 4 S a t a k u n t a 5 K a n t a - H ä m e 6 P i r k a n m a a 7 P ä i j ä t - H ä m e 8 K y m e n l a a k s o 9 E t e l ä - K a r j a l a 1 0 E t e l ä - S a v o 1 1 P o h j o i s - S a v o 1 2 P o h j o i s - K a r j a l a 1 3 K e s k i - S u o m i 1 4 E t e l ä - P o h j a n m a a 1 5 P o h j a n m a a 1 6 K e s k i - P o h j a n m a a 1 7 P o h j o i s - P o h j a n m a a 1 8 K a i n u u
1 9 L a p p i 2 0 A h v e n a n m a a
M a a k u n n a t K o k o m a a
B r u t t o t y ö l l i s y y s V ä l i t ö n t y ö l l i s y y s N e t t o t y ö l l i s y y s
0
2 0 0 0 0
0
2 2 0 0 0 0
Elintarviketeollisuuden alatoimialoista suurimmat välilliset vaikutukset sai ai-kaan Muu elintarviketeollisuus 94 736 henkeä, ja näistä yli puolet eli 58 pro-senttia työllistyi omalla alueella (Liite 8, Kuva 18). Lihan- ja kalanjalostuksen välillinen työllisyysvaikutus oli 58 324 henkeä, josta 45 prosenttia omalla alu-eella (Liite 9, Kuva 18). Muiden elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmis-tus työllisti välillisesti vähiten, 33 899 henkeä ja siitä vain 39 prosenttia omalla alueella (Liite 10, Kuva 18).
Elintarviketeollisuuden välillinen työllistävä vaikutus ylitti 10 000 henkeä Ete-lä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaallakin 8 600 henkeä (Taulukko 13, s. 67 ). Rakenteeltaan Uudenmaan elintarviketeollisuuden välil-linen työllisyys sen sijaan poikkeaa edellisistä. Uudellamaalla maatalouden työllisten osuus on suhteellisesti selvästi pienempi.
Kuvassa 19 (s. 64) on esitetty elintarviketeollisuuden brutto-, välitön ja netto-työllisyys alueittain. Bruttonetto-työllisyys sisältää elintarviketeollisuuden välittö-män ja välillisen työllisyyden. Elintarviketeollisuuden bruttotyöllisyys oli suu-rin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Elintarviketeollisuuden tuloksia katsoessa, huomio kiinnittyy välillisen työlli-syyden suureen määrään. Elintarviketeollisuuden välillisesti työllistämien mää-rä ylittää pääsääntöisesti toimialan oman työllisyyden. Ainoastaan Uudella-maalla ja Etelä-Savossa elintarviketeollisuuden oma työllisyys ylittää välilli-sesti työllistyneiden määrän.
Elintarviketeollisuuden nettotyöllisyys muodostuu maatalouden vastaavaa suu-remmaksi. Tähän on kaksi syytä. Elintarviketeollisuuden muille alueen toimi-aloille, ennen kaikkea maatalouteen, kohdistuva panoskysyntä on suurta ja toi-seksi, itse elintarviketeollisuuteen ei juuri kohdistu suurta välituotekysyntää alueen muiden toimialojen suunnalta ravitsemispalveluja lukuun ottamatta.
Välillisen työllisyyden rakenne
Elintarviketeollisuuden panoskysyntä painottuu selvästi alkutuotantoon. Elin-tarviketeollisuuden muilla toimialoilla välillisesti työllistämästä 169 600 hen-gestä vajaat 80 prosenttia koko maassa keskimäärin vuonna 1995 työllistyi joko maataloudessa tai muussa alkutuotannossa (Liite 11).
Elintarviketeollisuuden alatoimialoista alkutuotannon osuus oli keskimääräistä hieman suurempi eli 82 prosenttia Lihan- ja kalanjalostuksessa (Liite 12). Mui-den elintarvikkeiMui-den, juomien ja tupakan valmistuksessa puolestaan alkutuo-tannon osuus oli selvästi alhaisempi 55 prosenttia (Liite 13). Muussa elintarvi-keteollisuudessa alkutuotannon osuus oli samaa luokkaa kuin koko elintarvike-teollisuudessa keskimäärin (Liite 14). Elintarviketeollisuuden huomiota
herät-tävän suuri työllisyys johtuukin siitä, että panoksista suuren osan muodostavat maatalousraaka-aineet ja maatalous puolestaan on suuri työllistäjä (ks. myös Liite 17).
Kuvassa 20 on esitetty elintarviketeollisuuden välillinen työllisyys toimialoit-tain supistetulla toimialajaolla. Kuva tuo selvästi esiin maatalouden osuuden elintarviketeollisuuden välillisestä työllisyydestä. Toimialojen työllisyys on jaettu erikseen alueilla työllistyneisiin ja kotimaan tuonnissa työllistyneisiin.
Liitteenä olevassa kuvassa on esitetty sama ilman maatalouden työllisiä, mikä tuo selvemmin esiin muiden toimialojen ja etenkin palvelujen osuuden (Liite 15).
Alueittain tarkasteltuna alkutuotannon osuus elintarviketeollisuuden välillises-tä työllisyydesvälillises-tä oli suurin Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä molemmissa 92 prosenttia. Selvästi vähiten alkutuotannossa elintarviketeollisuus työllisti Etelä-Savossa, jossa alkutuotannon osuus elintarviketeollisuuden välillisestä työllisyydestä oli vain 25 prosenttia.
Alkutuotannon jälkeen seuraavaksi suurimmat välilliset työllisyysvaikutukset elintarviketeollisuus sai aikaan Liike-elämän palveluissa 6 703 henkeä, Liiken-teessä 6 170 henkeä ja Kaupassa 5 661 henkeä. Seuraavaksi tulleen Tervey-denhuollon työllisyys olikin jo selvästi pienempi 2 444 henkeä. Yli tuhannen
1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, Kiinteistötoiminta, Liike-elämän palvelut.
2 Julkinen hallinto; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, Muut yhteis-kunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.
välillinen työllisyys, henkeä
Kuva 20. Elintarviketeollisuuden välillinen työllisyys toimialoittain alueilla ja kotimaan tuonnissa koko maassa keskimäärin vuonna 1995.
67
Taulukko 13. Elintarviketeollisuuden välillinen työllisyys toimialoittain alueittain1 vuonna 1995.
1 Sisältää ainoastaan omalla alueella välillisesti työllistyneet.
2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, Kiinteistötoiminta, Liike-elämän palvelut.
3 Julkinen hallinto; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.
Välillinen työllisyys, henkeä Alue
hengen työllisyyteen elintarviketeollisuuden välillinen vaikutus ylsi kaiken kaikkiaan kolmellatoista toimialalla. Näitä olivat edellisten lisäksi muun muas-sa Energia-, kemiallisten jne. tuotteiden valmistus, Masmuas-san ja paperin valmis-tus, Posti- ja teleliikenne, Rakentaminen, Muut yhteiskunnalliset palvelut sekä Liikennettä palveleva toiminta. Taulukossa 13 (s. 67) on esitetty yhdistetyn elintarviketeollisuuden välillisen työllisyyden rakenne alkuperäistä 37 toimi-alajakoa suppeammalla eli kahdentoista toimialan jaotuksella.
Elintarviketeollisuus hankkii ison osan tarvitsemistaan panoksista, kuten maa-talousraaka-aineen, suoraan tavaroiden tuottajilta ilman kaupan välikättä. Lu-kumääräisesti elintarviketeollisuuden kaupan toimialalla työllistämien määrä 5 661 henkeä on kuitenkin huomattava ja maatalouden vastaavaa 4 360 henkeä suurempi. Panos-tuotosmallin taaksepäin suuntautuvan laskentatekniikan ansi-osta elintarviketeollisuuden kaupan alalla työllistämien määrään sisältyy myös valtaosa maatalouden kaupan alalla työllistämistä. Ulkopuolelle jää vain maa-talouden tuotoksen sen osan välilliset vaikutukset kauppaan, joka ei ole pääty-nyt elintarviketeollisuuteen jalostettavaksi.
Elintarviketeollisuuden välillisestä työllisyydestä reilu puolet eli 97 642 työl-listyi omilla alueilla. Elintarviketeollisuuden panoksista muita paikallisempia ovat maatalous- ja kalaraaka-aineet, sähkö-kaasu ja vesihuolto, rakentaminen, liikenne, yksityisistä palveluista rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistö-toiminta ja julkiset palvelut kuten terveydenhuolto. Yksityisistä palveluista lii-ke-elämän palveluissa sen sijaan tuonti muualta kotimaasta ylitti maakuntasum-man koko maassa keskimäärin. Yksittäisillä alueilla tilanne luonnollisesti voi poiketa koko maan keskimääräisestä tilanteesta.
Osuus alueen työllisyydestä
Kun huomioon otetaan sekä välitön että välillinen työllisyys, niin elintarvike-teollisuuden työllistävä vaikutus vuonna 1995 oli koko maassa keskimäärin rei-lu 10 prosenttia. Tästä valtaosan eli kahdeksan prosenttia muodosti välillinen työllisyys (Taulukko 14, s. 69).
Elintarviketeollisuuden oma osuus alueiden työllisyydestä vaihteli Kanta-Hä-meen ja Etelä-Pohjanmaan noin neljästä prosentista Etelä-Savon ja Lapin noin yhteen prosenttiin. Vastaavasti elintarviketeollisuuden panoskysynnän aikaan-saama välillinen työllisyys oli suurin Etelä-Pohjanmaalla 14 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla 11 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 10 prosenttia. Siten näillä alu-eilla elintarviketeollisuuden työllistävä vaikutus alueen työllisyydestä oli suu-ri.