Kuviossa 5 on esitetty nuoren elämänolosuhteiden kokemuksiin liittyvien riskitekijöiden esiintyminen prosentteina nuoren lähipiirin alkoholin käytön ja siitä aiheutuvan haitan mukaisissa ryhmissä.
Kuvio 5. Elämän olosuhteiden kokemuksellisiin tekijöihin liittyvät mahdolliset riskite-kijät (%) nuoren lähipiirin alkoholin käytön ja siitä aiheutuvan haitan mukaisissa ryh-missä.
Kouluterveyskysely 2013, 8. ja 9. luokkalaiset, N = 99 478
Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 4 % koko tutkimusjoukosta. Niistä nuorista, jotka ilmoittivat, ettei kukaan heille läheinen henkilö käytä liikaa alkoholia, 2 % oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Haittaa läheisen liiallisesta alkoholin käytöstä kokeneista nuo-rista seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 11 %. Nuonuo-rista, jotka eivät kokeneet haittaa lä-heisen liiallisesta alkoholin käytöstä, seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 4 %.
Seksuaalisen välivallan osalta pyrimme tavoittamaan varsin äärimmäistä ilmiötä rajaa-malla tarkastelun toteutuneeseen, fyysiseen vastentahtoiseen seksuaaliseen
kanssakäymi-12,5 7,8 5,4
8,1 5,2 3,6
31,5 23,3 15,2
10,7 4,2 1,9
0 20 40 60 80 100
Käyttöä ja haittaa Käyttöä, ei haittaa Ei käyttöä
Seksuaalisen väkivallan kokeminen
Fyysisen uhan kokemus Huono koulukokemus Koulukiusatuksi joutuminen
seen. Tulos on äärimmäisen puhutteleva ja jopa järkyttävä. Vaikka nuori ei olisikaan ko-kenut haittaa läheisen liiallisesta alkoholin käytöstä, niin näiden nuorten ryhmässäkin seksuaalisen väkivallan kokeminen oli yleisempää kuin niillä, joiden lähipiirissä ei käy-tetty nuoren näkökulmasta liikaa alkoholia. Haittaa kokeneiden ryhmä erottui kahdesta muusta ryhmästä selvästi siten, että seksuaalisen väkivallan kokemus oli tässä ryhmässä yleisintä. Tulos tukee Itäpuiston (2008, 55) havaintoa, jonka mukaan vanhempien vaikeu-det lisäävät lapsen riskiä joutua hyväksikäytetyksi.
Fyysisen uhan kokeminen oli yleisempää niiden nuorten keskuudessa, jotka kokivat hait-taa läheisen alkoholin liikakäytöstä, kuin niiden, joiden lähipiirissä ei käytetty liikaa al-koholia. Koko tutkimusjoukosta 19 % oli kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden ai-kana. Haittoja läheisen alkoholin käytöstä kokeneista nuorista 32 % oli kokenut fyysistä uhkaa, ja nuorista, joiden läheisillä ei ollut alkoholin liikakäyttöä, osuus oli 15 %. Niistä nuorista, joiden lähipiirissä käytettiin liikaa alkoholia mutta ilman että nuori koki siitä aiheutuneen haittaa, 23 % oli kohdannut itseensä kohdistunutta fyysistä uhkaa. Fyysisen uhan kokemuksen kannalta sekä sillä että lähipiirissä käytetään liikaa alkoholia että sen haitallisuudella on nuoreen kohdistuneen fyysisen uhan kannalta merkitystä.
Tutkielmamme aineistosta ei käy ilmi, missä nuori on joutunut fyysisen uhan kohteeksi.
Marja Holmila ym. (2008) toteavat, että altistuminen väkivallalle omassa lähiympäris-tössä on yhteydessä nuorten psyykkisiin häiriöihin. Lapsen kannalta haitallisin on tilanne, jossa lapsi joutuu kokemaan sekä fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisen että vanhem-pien alkoholiongelman (mt., 421–422). Lasinen lapsuus -tutkimuksessa 11 % kaikista vastaajista ilmoitti vanhempien juomisen aiheuttaneen sen, että he olivat lapsena joutu-neet väkivallan kohteeksi (Roine ja Ilva 2010, 34–36).
Huono koulukokemus eli hyvin negatiivisia koulukokemuksia oli 5 %:lla tutkimusjoukon nuorista. Haittoja läheisen alkoholin liikakäytöstä kokeneiden nuorten keskuudessa huono koulukokemus oli 8 %:lla nuorista. Osuus oli 4 % niiden nuorten keskuudessa, joiden lähipiirissä ei ollut alkoholin liikakäyttöä. Niistä nuorista, joiden lähipiirissä käy-tettiin liikaa alkoholia mutta ilman, että siitä oli nuorelle haittaa, huonoja koulukokemuk-sia oli 5 %:lla.
Nuorten tulevaisuuden kannalta olennaista on saada koulussa onnistumisen kokemuksia ja kokea koulutyö mielekkääksi (Salmela-Aro 2008, 233). Hyvällä koulukokemuksella
on etenkin tyttöjen kohdalla todettu olevan pärjäämistä edistävä suojaava vaikutus (Rutter ym. 1990, 152). Voidaan olettaa, että onnistumiset koulussa voivat kompensoida nuorelle läheisen alkoholin käytön aiheuttamia haittoja. Huonojen koulukokemusten kannalta sekä sillä että lähipiirissä käytetään liikaa alkoholia, että sen haitallisuudella nuoren kannalta on selvästi merkitystä sille, miten monet kokevat koulun. Käytännössä nuoret saavat hel-pommin huonoja koulukokemuksia, jos lähipiirissä on liiallisista alkoholin käyttöä. Va-litettavasti koulu ei ainakaan oletusarvoisesti pysty toimimaan kaikkien kohdalla suojaa-vana tekijänä.
Säännöllinen koulukiusatuksi joutuminen oli yleisempää haittaa läheisen liiallisesta alko-holin käytöstä kokeneiden nuorten keskuudessa kuin niillä nuorilla, joiden lähipiirissä ei ollut alkoholin liikakäyttöä. Koko tutkimusjoukosta säännöllistä koulukiusatuksi joutu-mista oli kokenut 7 %. Haittaa läheisen liiallisesta alkoholin käytöstä kokeneista nuorista 13 % oli ollut vähintään joka viikko koulukiusattuina. Nuorista, joiden lähipiirissä ei ollut alkoholin liikakäyttöä, viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi oli joutunut 5 %. Ei haittoja läheisen liiallisesta alkoholin käytöstä kokeneiden nuorten keskuudessa viikoit-taisen kiusatuksi tulemisen kokemuksia oli 8 %:lla nuorista.
Emilia Pakkanen (2010) on analysoinut päihteiden käytöstä haittoja ja huolta kokeneiden 11–18-vuotiaiden lasten ja nuorten kirjoituksia Varjomaailma-verkkopalvelussa. Vaikka kiusaamiskuvaukset olivat yleisiä, kirjoituksissa ei kuitenkaan aina kerrottu vanhempien päihteiden käytöstä. Tämän perusteella Pakkanen (mt., 72–73) päätyi siihen, että on mah-dotonta tietää, kokevatko haitallisesti päihteitä käyttävien vanhempien lapset esimerkiksi muita lapsia enemmän tai vakavammin koulukiusaamista. Kouluterveysaineiston valossa näyttää siltä, että näin on. Ei voida kuitenkaan suoraan päätellä, että koulukiusattujen suurempi osuus johtuisi juuri läheisen liiallisesta tai nuoren kannalta haitallisesta alkoho-lin käytöstä.
Koulukiusatuksi tulemisen kohdalla merkityksellistä näyttää olevan nimenomaan haitan kokemus. Niistä nuorista, joiden lähipiirissä käytettiin liikaa alkoholia ilman nuorelle ai-heutuvia haittoja, useampi koki säännöllistä kiusaamista kuin ne, joiden lähipiirissä ei käytetty liikaa alkoholia. Ero vastaajaryhmien välillä ei kuitenkaan ole kovin suuri.
Kaikkien tarkasteltujen elämänolosuhteisiin liittyvien ongelmien kokeminen oli yleisintä niiden nuorten keskuudessa, jotka kokivat haittaa läheisen alkoholin käytöstä, ja harvi-naisinta siinä ryhmässä, jossa ei koettu lähipiirissä liiallista alkoholin käyttöä. Kaikkien tekijöiden kohdalla erot vastaajaryhmien välillä eivät olleet suuria. Kuitenkin negatiivis-ten tekijöiden ilmeneminen näyttäisi olevan yhteydessä vahvemmin haitan kokemiseen kuin pelkkään liialliseen alkoholin käyttöön lähipiirissä, vaikka silläkin oli selkeästi mer-kitystä.
Yhteys haitan kokemiseen tuli selkeimmin esiin nuorten seksuaalisen väkivallan koh-teeksi joutumista mittaavan tekijän kohdalla. Hyvin pieni osa vastaajista oli joutunut ko-kemaan seksuaalista väkivaltaa, mutta sen kokeminen oli monin kerroin yleisempää nii-den nuorten kohdalla, joinii-den lähipiirissä oli haitallista alkoholin käyttöä. Minkään muun tekijän kohdalla ero ei ollut yhtä suuri.
8 Läheisen alkoholin käytöstä haittaa kokevat nuoret